Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen on nykyisin valtavirtaa ja vahvistunut entisestään koronaepidemian aikana, kun yritykset ja julkinen sektori ovat joutuneet kehittämään lähikontakteja vältteleviä palveluratkaisuja. Digipalveluita korona-aikana käyttäneiden suomalaisten määrä on myös kasvanut merkittävällä tavalla, Paltan vuodenvaihteessa julkaistusta Digigallupista selviää.
Miten palveluja sitten kehitetään niin kuluttajille kuin yritysasiakkaille? Paltan Ekosysteemit palvelualoilla -selvityksen mukaan noin puolet palveluyrityksistä toimii jonkinlaisessa verkostossa, joita voidaan kutsua myös biologiasta lainatulla ekosysteemi-käsitteellä. Yksinkertaistettuna ekosysteemi tarkoittaa verkostoa, jossa eri osapuolet tuottavat itsenäisesti jotakin osaratkaisua. Yhdessä nämä ratkaisut vastaavat asiakastarpeeseen tavalla, johon ekosysteemin yritykset eivät välttämättä yksin pystyisi vastaamaan.
Esimerkiksi HR:n, taloushallinnan tai IT-tuen palvelut voidaan tarjota integroituna kokonaisuutena asiakkaalle, vaikka yksittäisiä palveluita tai prosesseja hoitaa useampi yritys. Paljon julkisuudessa ollut Wolt on myös ekosysteemipalvelu, joka digitaalisen alustan avulla yhdistää ravintolat, kaupan, maksupalvelut, lähettikumppanit ja kuluttajat tehokkaalla tavalla.
Digitaalisten ratkaisujen ja tiedonjakamisen kehittäminen on palveluekosysteemien ytimessä.
Selvityksemme perusteella lähes kaikissa ekosysteemeissä toiminta tähtää digitalisaation parempaan hyödyntämiseen. Digitaalisten ratkaisujen ja tiedonjakamisen kehittäminen on palveluekosysteemien ytimessä ja se on toiminnan keskeinen moottori. Siten katse kiinnittyy yhteisten tietomallien, alustojen, ohjelmistoarkkitehtuurien, standardien ja tietorajapintojen (API) kehittämiseen.
Palveluekosysteemit voivatkin syntyä usein pelkästään oikea-aikaisen verkottumisen, luottamuksen ja sopimuksien varaan. Niissä ei ole välttämättä kallista tuotekehityskomponenttia mukana ja liiketoiminta voidaan rakentaa vaikkapa globaalin digialustan päälle. Ekosysteemin arvo ei ole myöskään pelkästään liikevaihdon kasvussa, vaan vetovoimatekijät, riskien madaltaminen, kasvanut näkyvyys ja korkeampi osaamistaso houkuttelevat yrityksiä mukaan ekosysteemimäiseen liiketoimintaan.
Kun esimerkiksi älylaitteiden hyödyntämisestä, pilvipalveluista tai verkkosivujen käyttöönottamisesta on tullut valtavirtaa, niin digitalisaation seuraava edistysaskel liittyykin verkottumiseen sekä uusien tiedonjakamisen käytäntöjen ja periaatteiden syntymiseen.
Miten voisimme kansallisesti vauhdittaa tätä kehitystä? Vastaus ei ole helppo ja esimerkiksi lainsäädännöllisiä velvoitteita datan jakamisen osalta yritykset vierastavat muun muassa liikesalaisuuksien vuoksi. Vapaaehtoisia yritysten välisiä yhteisöjä datan jakamiseen ja hyödyntämiseen on syntymässä eri aloille, ja näiden kehittymistä kannattaa tukea ja edistää.
Rahoitusta verkottumiseen ja ekosysteemien kehitykseen yrityksille on saatavilla muun muassa Business Finlandin kautta. Kansainvälisen kilpailun kiihtyessä – erityisesti digitaalisissa palveluissa – rahoitusta ja toimenpiteitä tulisi suunnata jatkossa myös laajasti palvelusektorille ekosysteemien synnyttämiseen.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
