Joka kolmas nuori ostaa digipalveluita pukinkonttiin – digipalveluita käyttävät eniten nuoret ja naiset

Digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut tasaisesti läpi korona-ajan, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta Digigallupista. Eniten digipalveluita arjessaan käyttävät naiset sekä 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, ja vähiten yli 65-vuotiaat, joiden vastauksissa korostuvat heikot omat digitaidot sekä pelot tietoturvauhkista. Nuoret suosivat digipalveluiden hankkimista myös joululahjoiksi.

Digigallupin mukaan noin joka kolmas 18–24-vuotias aikoo antaa joululahjaksi tänä vuonna jonkin digitaalisen palvelun. Ikäryhmässä suosituimpia digilahjahankintoja ovat lahjakortit sovelluskauppaan, konsoli- ja mobiilipelit, sarjojen ja elokuvien suoratoistopalvelut sekä musiikin suoratoistopalvelut.

Kaikista suomalaisista digilahjoja ilmoittaa hankkivansa joka kuudes, ja se on naisten joukossa selkeästi suositumpaa kuin miesten. Naisista digipalveluja joululahjaksi hankkii 20 prosenttia, miehistä 15.

Digilahjojen suosio tulee kasvamaan lähivuosina, johtava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta uskoo.

– Muun muassa lahjojen kestävyydellä ja ympäristöystävällisyydellä on koko ajan suurempi merkitys. Turhan tavaran ostaminen halutaan minimoida antamalla lahjaksi esimerkiksi aineettomia palveluita.

Digipalveluiden käyttö kasvanut tasaisesti läpi korona-ajan

Nuoret ja naiset ovat aktiivisimpia digipalveluiden käyttäjiä. Naisista digipalveluita on korona-aikana käyttänyt noin 90 prosenttia ja miehistä noin 80 prosenttia. 18–24-vuotiaista digipalveluita ovat käyttäneet kaikki vastaajat.

Yhteensä suomalaisista 84 prosenttia on käyttänyt korona-aikana arjessaan digitaalisia kuluttajapalveluita. Vielä kesällä 2020 vastaava luku oli 67 prosenttia, joten digipalveluita korona-aikana käyttäneiden suomalaisten määrä on kasvanut tänä aikana jopa 17 prosenttiyksikköä.

Suurimmiksi esteiksi digitaalisten palveluiden käytölle suomalaiset ilmoittavat omat mieltymyksensä käyttää mieluummin paikan päällä tarjottavia fyysisiä palveluita (39 %), digipalveluiden vaikean käytettävyyden (22 %) ja digipalveluiden puutteellisen tarjonnan (18 %).

Vastauksissa on merkittäviä eroja ikäryhmittäin. 25–44-vuotiaiden vastauksissa korostuu digipalveluiden puutteellinen tarjonta. Yli 65-vuotiaista muita suurempi osuus, yhteensä noin joka viides, nimeää esteiksi puutteelliset omat taidot tai pelon tietoturvauhkista. Heistäkin valtaosa, 70 prosenttia, käyttää kuitenkin digitaalisia palveluita arjessaan.

– Kuluttajat ovat lähtökohtaisesti vastaanottavaisia digitaalisille palveluille, joita voidaan käyttää usein ajasta ja paikasta riippumatta. Kyselyn perusteella kysyntää näille palveluille olisi enemmänkin. Yritysten kannattaa siis ehdottomasti panostaa digipalveluiden luomiseen ja kehittämiseen jatkossakin. Myös palveluiden luotettavuudesta ja turvallisuudesta on tärkeää viestiä asiakkaille, Konttinen toteaa.

Lisätiedot:

Jari Konttinen
johtava asiantuntija, digitalisaatio ja innovaatiot
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 040 575 2081 / jari.konttinen@palta.fi

Jari Konttinen

Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka

Digitalisaatio ja innovaatiot

+358 20 595 5048, +358 40 575 2081

jari.konttinen@palta.fi