Tänään vietetään kansainvälistä nollapäästöpäivää, jonka tavoitteena on herätellä ihmisiä tekemään ilmastoystävällisiä valintoja henkilökohtaisessa elämässään. Muutos on hyvä aloittaa itsestä. Päätin siis viime viikolla ottaa haasteen vastaan ja muuttaa jokapäiväisiä tottumuksiani entistä kestävämmiksi.
Huomasin pian, että palvelut ovat hiilijalanjälkeni pienentämisessä keskeisessä roolissa.
Huomasin pian, että palvelut ovat hiilijalanjälkeni pienentämisessä keskeisessä roolissa. Uusien työvaatteiden ja juhlamekkojen ostamisen sijaan päätin ryhtyä vaatelainaamon asiakkaaksi. Kulutuksessa kärsineen reppuni vein suutarille korjaukseen. Lahjat olen jo pitkään ostanut elämyksinä – konserttilippu, hierontalahjakortti tai vaikkapa kuukauden käyttöoikeus äänikirjapalveluun ovat poikkeuksetta ilahduttaneet saajaansa. Puhelimestani löytyvä The Donut -digipalvelu ehdottaa jatkuvasti pieniä arjen muutoksia päästöjeni vähentämiseen.
Kiertotaloutta parhaimmillaan
Palvelut ovat usein kiertotaloutta parhaimmillaan. Kaikkea ei tarvitse omistaa, kun digipalvelut tuovat vaikkapa laina-auton tai akkuporakoneen käden ulottuville muutamalla klikkauksella. Ilmiö näkyy arjen lisäksi isossa kuvassa. Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen ja digitalisaatio vain kiihdyttävät jakamis- ja alustatalouden yleistymistä.
Jakamistalous onkin kasvanut viime vuosina merkittävästi ympäri maailman. Sen globaalin arvon arvioidaan yltävän 335 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä, kertoo the Center for Global Enterprise CGE.
Palvelut ovat usein kiertotaloutta parhaimmillaan. Kaikkea ei tarvitse omistaa, kun digipalvelut tuovat vaikkapa laina-auton tai akkuporakoneen käden ulottuville muutamalla klikkauksella.
Palveluiden hiilikädenjälki, eli käyttäjän palveluista saama päästövähennyspotentiaali, on merkittävä niin kuluttaja- kuin yrityspalveluissa. Lisäksi palvelualat tuottavat yhdellä kulutetulla kasvihuonekaasutonnilla moninkertaisen arvonlisän verrattuna talouden keskiarvoon. Esimerkiksi informaatio- ja viestintäalalla yhden kasvihuonekaasutonnin päästöt tuottavat keskimäärin jopa yli miljoonan euron arvonlisän. Palvelut luovat Suomeen kestävää kasvua, ja ratkaisuilla on huomattavaa vientipotentiaalia myös maailmalla.
Palvelualat ovat sitoutuneet Suomen ja EU:n ilmastotavoitteisiin
Me Paltassa tuemme EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita ja olemme sitoutuneet työskentelemään niiden saavuttamiseksi. EU:n komissio julkaisi viime viikolla esityksen unionin päästövähennystavoitteen kiristämiseksi aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja myös tässä Suomen elinkeinoelämä on yhdessä mukana.
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja taistelu sitä vastaan on voitettava. Siihen tarvitaan kaikkien meidän panosta – kuluttajina, työntekijöinä, äänestäjinä ja kansalaisina.
Näin nollapäästöpäivänä kehotankin jokaista miettimään yhden konkreettisen ilmastoteon, ja toteuttamaan sen jo tänään.
- Lue lisää Paltan ilmastotyöstä.
- Tiekarttaan liikenteen ja logistiikan päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä pääset tutustumaan täältä.
Kirjoittaja on Paltan viestinnän asiantuntija.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
