Etätöiden tekeminen ulkomailla houkuttelee monia työntekijöitä, ja usein ajatellaan, että etätyöskentely onnistuu samalla tavalla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ulkomailla tehtävään etätyöhön liittyy kuitenkin monia asioita, jotka tulee ottaa huomioon ja selvittää ennen ulkomaille lähtöä.
Tässä blogitekstissä tarkastellaan ulkomaan etätyötä tilanteessa, jossa tavanomaisesti Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa työskentelevä työntekijä lähtee tilapäisesti etätöihin ulkomaille.
- Etätyöohjeistus ja -sopimus
Työnantajalla on oikeus määritellä, sallitaanko yrityksessä etätyön tekeminen ulkomailla vai ei. Jos etätyö ulkomailla sallitaan, yrityksen sisäisessä etätyöohjeistuksessa on tarpeen määritellä yrityksen ulkomaan etätyötä koskevat säännöt ja käytännöt. Ohjeistuksessa voidaan esimerkiksi määritellä, kuinka paljon työntekijät saavat tehdä etätöitä ulkomailla ja missä maissa sitä saa tehdä. Lisäksi ohjeistukseen on syytä kirjata, että etätyöstä ulkomailla on aina sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän välillä.
Vaikka ulkomailla tehtävä etätyö olisi yrityksessä lähtökohtaisesti sallittu, edellyttää se aina työnantajan ja työntekijän välistä sopimista. Epäselvyyksien välttämiseksi osapuolten on hyvä sopia ulkomaan etätyön ehdoista kirjallisesti etätyösopimuksessa.
Erityisesti ulkomaan etätyön kannalta merkityksellisiä sovittavia asioita voivat olla työskentelymaa ja -paikka, etätyön kesto sekä se, minkä maan lakia työsopimukseen sovelletaan etätyön aikana. Lisäksi sopimuksessa kannattaa sopia etenkin pidempien etätyöjaksojen osalta työntekijän velvollisuudesta tulla tarvittaessa työpaikalle Suomeen tai muuhun työnantajan määräämään paikkaan sekä tilanteista, joissa etätyö voidaan keskeyttää. Ulkomailla työskentely aiheuttaa usein ylimääräisiä kustannuksia, minkä vuoksi sopimuksessa voi olla tarpeen sopia kustannusvastuiden jakautumisesta. Myös tietoturvaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota ulkomailla työskentelyn aikana.
- Työsopimukseen sovellettava laki
Ennen ulkomaille lähtöä tulee selvittää, minkä maan lainsäädäntöä työsopimukseen sovelletaan ulkomailla työskentelyn aikana. Kansainvälisluonteinen työsopimus tarkoittaa työsopimusta, jolla on liittymä kahteen tai useampaan maahan. Työsopimuksella on liittymä kahteen maahan esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantajan liikepaikka on Suomessa ja työntekijä tekee etätöitä ulkomailla. Kansainvälisluonteiseen työsopimukseen sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen mukaisesti.
Työnantaja ja työntekijä saavat lähtökohtaisesti sopia, minkä maan lakia työsopimukseen sovelletaan, kun työsopimuksella on liittymä useampaan maahan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada aina vähintään Rooma I -asetuksen lainvalintasääntöjen perusteella määräytyvän maan pakottavien säännösten mukaiset työehdot.
Lainvalintasääntöjen mukaan työsopimukseen sovellettavaksi tulee ensisijaisesti sen maan laki, jossa tai josta käsin työntekijä tavallisesti tekee työnsä työsopimuksen täyttämiseksi. Maan, jossa työ tavallisesti tehdään, ei kuitenkaan katsota muuttuvan, jos työntekijä työskentelee tilapäisesti toisessa maassa. Siten Suomen työlainsäädäntö tulee yleensä edelleen sovellettavaksi, jos tavallisesti Suomessa työskentelevä työntekijä lähtee vain tilapäisesti etätöihin ulkomaille. Etätyömaassa saattaa kuitenkin olla pakottavaa sääntelyä, jota tulee soveltaa työntekijään.
- Työnteko-oikeus
Etätyömaasta tulee selvittää, mitä edellytyksiä siellä asetetaan työntekijän työnteko-oikeudelle. Työntekijä saattaa tarvita esimerkiksi työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan tai viisumin.
- Sosiaaliturva ja verotus
Ennen etätöiden aloittamista työnantajan tulee selvittää, mihin maahan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan ulkomailla työskentelyn aikana.
Sosiaaliturva ulkomailla työskentelyn aikana riippuu siitä, lähteekö työntekijä toiseen EU-maahan, sosiaaliturvasopimusmaahan vai maahan, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Lähtökohtana on, että työntekijän sosiaaliturva järjestetään siinä maassa, jossa hän työskentelee fyysisesti. Työntekijä voi kuitenkin säilyä tietyin edellytyksin Suomen sosiaaliturvan piirissä, jos etätyö ulkomailla on vain tilapäistä. Tällöin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen edellyttää yleensä Eläketurvakeskuksen myöntämää A1- tai vastaavaa todistusta.
Lakisääteisten vakuutusten lisäksi työnantajan ja työntekijän on muutenkin hyvä varmistaa, että työntekijällä on riittävä vakuutusturva etätyöjakson ajaksi.
Etätyöskentely muussa kuin työnantajan kotimaassa saattaa muodostaa työnantajayritykselle kiinteän toimipaikan etätyömaahan ja aiheuttaa siellä verovelvoitteita. Työnantajalle saatetaan asettaa etätyömaassa myös esimerkiksi rekisteröitymis-, raportointi- tai ennakonpidätysvelvoitteita. Lisäksi on olennaista selvittää, missä maassa työntekijän palkkatulo verotetaan.
Ulkomailla tehtävä etätyö voi tarjota joustavuutta työntekoon ja parempia mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Vastaavasti se voi olla hyvä keino edistää työntekijöiden sitoutumista työhön ja parantaa työnantajamielikuvaa. Järjestelyn onnistuminen edellyttää kuitenkin aina huolellista ennakkoselvitystä sekä selkeästi sovittuja pelisääntöjä.
Jäsenillemme lisää tietoa Paltapalvelussa
Paltan jäsenten käytössä on työsuhdeasioiden tietopankki, Paltapalvelu, johon on koottu kattavasti tietoa myös etätyöstä sopimisesta.
Jäsenemme saavat Paltapalvelun käyttöönsä rekisteröitymällä ja luomalla henkilökohtaiset käyttäjätunnukset täällä.
Tutustu kirjoittajaan
Anette Laiho
Asiantuntija, Lentoliikenneala, Palta-YTN ylempien toimihenkilöiden runkosopimus
Työmarkkinat
