Miltä kuulostaa true crime -sarja, jossa keskusteluohjelmaan yhdistetään generatiivisilla tekoälytyökaluilla tehtyä rikostapausten visuaalista kuvitusta? Tämä on nyt mahdollista, ja syksyllä katsojat pääsevät arvioimaan lopputulosta.
Viime vuodesta lähtien tuotantoyhtiö Warner Bros. International Television Production Finland (WBITVP Finland) on pilotoinut tuotantoja, joissa tekoälyn tuottamaa kuva- ja videomateriaalia käytetään osana katsojille näkyvää lopputulosta. Tällä hetkellä käynnissä on useita tuotantoja.
Syksyllä katsottavaksi tulevassa Pimeä puoli -sarjassa Suomessa tapahtuneita rikostapauksia visualisoidaan osittain generatiivisen tekoälyn avulla. Pimeä puoli nähdään lokakuussa Ruudussa.
– Perinteisesti kuvattuun keskusteluohjelmaan yhdistetään generatiivisilla työkaluilla tehtyä rikostapausten visuaalista kuvitusta, WBITVP Finland tuotantojen johtaja Suvi Salokoski selittää.
Hän huomauttaa, että faktapohjaisissa ohjelmissa on tärkeää pitää huolta siitä, ettei tekoälyllä tehty kuvitus johda katsojaa harhaan tai näyttäydy aitona dokumentaarisena materiaalina.
Yhtiöllä on parhaillaan käynnissä Business Finlandin osittain rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jossa tutkitaan generatiivisen tekoälyn käyttöä julkaistavassa ohjelmasisällössä.
Tekoäly auttaa ideoinnissa ja suunnittelussa
WBITVP Finlandilla tekoälyä hyödynnetään monella eri tavalla tuotantojen eri vaiheissa ohjelmien kehittelystä jälkituotantoon asti.
Yhtiöllä on vuosittain noin 15–20 tuotantoa. Tällä hetkellä työn alla ovat muun muassa rikosdokumenttisarja Pimeä puoli, realityohjelmat Koko Suomi leipoo ja Bachelor Suomi 2026 sekä audiodraama Päivi Räsänen – syntisenä syntynyt.
Vaikka Pimeä puoli -sarjassa nähdään AI-artistien generatiivisilla tekoälytyökaluilla toteuttamaa materiaalia, Suvi Salokosken mukaan suurin osa tekoälyn käytöstä on kuitenkin edelleen avustavaa.
Kielimalleja hyödynnetään esimerkiksi tekstien tiivistämiseen, käännösluonnoksiin ja rutiinitehtävien automatisointiin. Ohjelmien kehittelyssä tekoäly auttaa ideoimaan ja hahmottelemaan esimerkiksi lavasteita, puvustusta, hahmoja, kuvausympäristöjä ja ääntä.
– Näin ideasta on helpompi keskustella työryhmän ja asiakkaan kanssa. Kyse on kuitenkin luonnoksista, ei valmiista lopputuloksista, Salokoski kertoo.
Kuvaustilanne perustuu työryhmän ammattitaitoon ja ihmisten väliseen yhteistyöhön.
Kuvaus- ja jälkituotantovaiheessa tekoälyä hyödynnetään muun muassa digitaalisten taustojen tekemisessä, materiaalin luokittelussa, visuaalisissa tehosteissa ja erilaisten versioiden tuottamisessa.
– Kuvaustilanne perustuu työryhmän ammattitaitoon ja ihmisten väliseen yhteistyöhön, Salokoski korostaa.
Tekoälyllä aikaa vapautuu vaativampaan työhön
WBITVP Finlandilla tekoälyä ei nähdä ensisijaisesti keinona vähentää ihmistyövoimaa.
Salokosken mukaan tekoäly on ennen kaikkea nopeuttanut yksittäisiä työvaiheita ja vapauttanut aikaa vaativampiin tehtäviin.
– Samoilla resursseilla voidaan tehdä laadukkaampi ja kunnianhimoisempi lopputulos.
Tekoäly voi mahdollistaa visuaalista sisältöä, joka olisi perinteisillä menetelmillä tuotannon budjettiin nähden liian kallista. Kun yksittäisiä työvaiheita voidaan tehdä tehokkaammin, resursseja voidaan käyttää enemmän esimerkiksi tarinankerrontaan, näyttelijäntyöhön ja lopputuloksen viimeistelyyn.
Tarinankerronta, taiteellinen näkemys, eettinen harkinta ja vastuu lopputuloksesta kuuluvat ihmisille.
Vastuu lopputuloksesta kuuluu ihmisille
Salokoski uskoo, että tulevaisuudessa perinteisiä kuvaus- ja jälkituotantomenetelmiä käytetään yhä useammin rinnakkain tekoälyavusteisten työkalujen kanssa. Samalla yhtiö seuraa tekoälyyn liittyviä tekijänoikeus-, omistajuus- ja vastuullisuuskysymyksiä.
– Tarinankerronta, taiteellinen näkemys, eettinen harkinta ja vastuu lopputuloksesta kuuluvat ihmisille.
Kuvat: WBITVP Finland. Jutun pääkuvassa on Riku Rantala ja Kalevi Puonti Pimeä puoli -sarjan kuvauksissa.
