Standardointiryhmät ja kansainväliset sihteeristöt

Ajoneuvot, liikenne ja logistiikka kokonaisuus sisältää yleisesti kuljetukseen, logistiikkaan ja ajoneuvoihin sekä liikenteeseen liittyviä standardeja. Voimakkaimmin kasvava alue on älyliikenteen (ITS) -standardisointi, jossa käsitellään liikenteen sekä liikennejärjestelmien informaatiovirtoja. Lisätietoa SFS:n sivuilla.

Komiteat:

Palta seuraa myös alla mainittuja komiteoita, joille ei ole luotu standardointiryhmää:

Kiskoliikenteen (raideliikenne) standardointi sisältää sekä ratainfraan että kalustoon kohdistuvia standardeja. Alue sisältää myös kaupunkien kevytraideliikenteen ja kaluston. Lisätietoa liikenteen ja logistiikan standardeista SFS:n sivuilla.

Komiteat:

Paltan vastuulla on lääkinnällisiin laitteisiin, terveyspalveluihin ja hyvinvointiin liittyvä standardointi, pois lukien tietotekniikkaan ja sähköön liittyvät standardit. Monilla lääkinnällisiä laitteita koskevilla standardeilla on yhteys lääkinnällisiä laitteita koskevaan asetukseen (MDR). Niitä kutsutaan harmonisoiduiksi standardeiksi. Harmonisoidun standardin vaatimukset täyttämällä voi osoittaa täyttävänsä MDR:n sovellettavat vaatimukset.

Lisätietoa löytyy SFS:n sivuilta.

Komiteat:

Lisäksi Paltan vastuulla ovat alla mainitut komiteat, joille ei ole luotu standardointiryhmää: 

Standardit kuuluvat olennaisesti myös urheiluun, liikuntaan ja vapaa-aikaan. Standardeja on laadittu välineille (kuten leikkikenttävälineet ja vesiliukumäet) ja alueille (kuten skeittipaikat ja trampoliinipuistot). Tekonurmi, pingispöytä, kuntopyörä – kaikille löytyy oma standardi! Tämän alueen standardit liittyvät yleiseen tuoteturvallisuuteen ja koskevat kuluttajille tarjottuja välineitä, alueita ja palveluja.

Lisätietoa löytyy SFS:n verkkosivuilta.

Komiteat:

Ympäristöön liittyvät standardit koskevat mm. jäteautojen energiatehokkuutta, jätteen hyödyntämistä uusien tuotteiden raaka-aineena ja autonrenkaiden kierrättämistä. Suomella on yhden ISO-komitean sihteeristötehtävät: ISO/TC 300 ”Solid recovered materials, including solid recovered fuels”. Suomessa on edistynyttä tekniikkaa liittyen jätteiden käsittelyyn ja jätemateriaalien hyötykäyttöön.

Lisätietoa löytyy SFS:n sivuilta.

Komiteat:

Paltan vastuulla on myös alla mainittu komitea, jolle ei ole luotu standardointiryhmää: 

Ääneneristävyys, luodinkestävyys, turvallinen rikkoutuminen – mm. nämä ovat rakennuslasien tärkeitä ominaisuuksia, joille annetaan vaatimukset ja testausohjeet standardeissa. Standardit sisältävät myös ohjeita tuotannon laadunvalvontaan sekä opastusta CE-merkintään. Rakennuslaseille kirjoitetaan myös omaa eurokoodistoa, joka tulee täydentämään muita eurokoodeja.

Komiteat:

Työryhmissä laaditaan suomalaisia SFS -standardeja kotimaiseen käyttöön. Ryhmien jäsenyys on maksuton.

Työryhmät:

Suomella on kahden kansainvälisen komitean sihteeristötehtävät: CEN/TC 343 ja ISO/TC 300. Komiteoiden standardit koskevat kiinteitä kierrätyspolttoaineita. Sihteeristötehtäviä hoitaa Palta. Teknisten komiteoiden alla toimii kuusi työryhmää, jotka toteuttavat komitean toimintasuunnitelmaa ja kirjoittavat standardeja.

Kiinteät kierrätyspolttoaineet (SRF, solid recovered fuels) ovat kiinteää polttoainetta, joka valmistetaan vaarattomasta jätteestä energiantuotantoa varten. SFR:n laatu ja ominaisuudet (kuten lämpöarvo, kosteus, klooripitoisuus) määritellään standardeissa. SRF on alalla vakiintunut käsite, ja SRF:ksi saa kutsua vain standardien mukaisesti määriteltyjä tuotteita.

Kierrätyspolttoaineiden eurooppalainen standardointi aloitettiin vuonna 2002 Suomen aloitteesta ja työlle saatiin komission mandaatti. Tavoitteena oli laatia standardeja, jotka yhtenäistäisivät kierrätyspolttoaineiden määrittelyä, laatuluokituksia ja teknisiä mittauksia ja mahdollistaisivat sisämarkkinakaupan. Vuonna 2015 työ vietiin kansainväliseen ympäristöön, jossa työ jatkuu. Komiteassa vallitsee konsensus siitä, että lopputuote voidaan tulevaisuudessa määritellä energiantuotannon lisäksi muuhunkin käyttöön. Tämän mahdollistavat innovaatiot ja uudet teknologiat, esim. uudet tarkemmat jätteenerottelumenetelmät, kemiallinen kierrätys.

Kierrätyspolttoaineiden raaka-aine, jäte, on jo syntynyt ja olemassa. Standardointujen prosessien, testausten ja luokittelujen kautta jäte voidaan muuntaa käyttökelpoiseksi materiaaliksi, jolla on rahallista arvoa ja joka tarjoaa vientimahdollisuuksia. Standardointi edistää siis omalta osaltaan kiertotaloutta ja ympäristöystävällisiä jätehuoltoratkaisuja.

Valmiita kansainvälisiä standardeja on julkaistu 22 kpl. Ne koskevat mm. kierrätyspolttoaineiden luokittelua, testausta ja näytteenottoa. Standardien soveltamisala on rajattu koskemaan materiaalien määrittelyä aina materiaalin vastaanottopisteestä seuraavaan käsittelyasteeseen asti. Materiaalien loppukäyttö ei kuulu soveltamisalaan.

Komitean työhön osallistuu aktiivisesti 22 jäsenmaata ympäri maailmaa. Lisäksi 17 maata seuraa toimintaa. Sihteeristönä toimii Palta ja puheenjohtajana Mika Horttanainen, LUT University (toimikausi päättyy 2027). Komitea toimii yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten CEMBUREAU, ERFO ja ECOS, kanssa.

Palta hoitaa työryhmän CEN/TC 102/WG 4 sihteeristötehtäviä. Työryhmän puheenjohtaja on luxemburgilainen Thierry Wagner. Työryhmä laatii standardeja kertakäyttöisille ja uudelleenkäytettäville pakkausmateriaaleille, joita käytetään steriloitujen lääkinnällisten laitteiden suojaamiseen kuljetuksen ja varastoinnin aikana, esim. pussit, kääreet, kontainerit jne.

Työryhmän laatimat standardit sisältävät erilaisia testejä, joiden avulla varmistetaan esim. pakkausten kestävyys, steriloitavuus ja vedenpitävyys. Vaatimuksia annetaan myös erilaisille materiaaleille sekä prosessien validoinneille.

Standardinmukaiset steriointipakkaukset säilyttävät steriiliyden ja turvallisuuden koko kuljetus- ja käyttöketjun ajan. Ne myös varmistavat sairaaloissa ja klinikoilla varastoitujen instrumenttien käyttöturvallisuuden ja tukevat EU-asetusten vaatimusten täyttymistä pakkausten osalta.

Työryhmältä on julkaistu kaikkiaan 12 standardia. Osa niistä on ns. harmonisoituja standardeja, joilla on suora linkki asetukseen lääkinnällisistä laitteista (2017/745).

Paltalla on työryhmän CEN/TC 136/WG 26 sihteeristötehtävät. Työryhmän puheenjohtajana toimii Esa Junttila (Lappset Group/Safe to Play). Työryhmä uusii standardia, joka sisältää ulos pysyvästi asennettujen kuntolaitteiden turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät.

Standardin tavoitteena on varmistaa, että käyttäjä (vähintään 140 cm pitkä) voi harjoitella turvallisesti. Standardin kirjoittamisessa on otettava huomioon, että laitteet sijaitsevat julkisella paikalla, jossa ei ole opastusta tai valvontaa. Aluetta ei ole tarkoitettu lapsille, mutta mikään ei estä lasten pääsyä alueelle. Tämän vuoksi laitteet eivät voi olla samoja kuin sisäkuntosaleissa.

Standardi sisältää vaatimuksia materiaaleille, laitteiden suunnittelulle, kestävyydelle, turvallisuudelle, ylläpidolle ja tarkastukselle.

Standardin uusimisen myötä standardiin sisällytetään ns. uuden sukupolven kuntolaitteet, joissa painoja voidaan säätää ja jotka siten tarjoavat hyvät mahdollisuudet kovemmallekin harjoittelulle.