Palvelujen suhdanteet 2/2026

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä ja tuotetaan ennusteet kuluvan ja seuraavan vuoden keskeisille talousluvuille palvelualoille.

Palvelualojen kasvu alkaa ensi vuonna näkyä selvemmin myös työllisyyden vahvistumisena. Käänne on kuitenkin hauras, ja uusien työpaikkojen syntyminen tarvitsee tuekseen kotimaisen kysynnän elpymistä.

Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa suhdannekatsauksessaan tarkasteltujen palvelualojen tuotannon kasvavan vuonna 2026 yhteensä 3,3 prosenttia ja vuonna 2027 noin neljä prosenttia. Ensi vuoden noin 2,5 prosentin työllisyyskasvu vastaisi vajaata 20 000 työllistä.

Suomessa on takana historiallisesti poikkeuksellinen jakso, jonka aikana bruttokansantuote on kasvanut mutta työllisyys vähentynyt. Kasvu on painottunut aloille, joilla tuotannon lisääntyminen ei ole synnyttänyt laaja-alaista työvoiman kysyntää. Nyt palvelutuotannon kasvu on vahvistunut: kolmannella vuosineljänneksellä tuotanto oli 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

– Pelkkä talouskasvun prosentti ei kerro, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyy. Ratkaisevaa on, missä kasvu tapahtuu. Nyt palveluiden kasvu on laajenemassa, mikä antaa aiempaa paremmat edellytykset myös työllisyyden vahvistumiselle. Ennusteemme mukaan palvelualojen työllisten määrä kasvaa ensi vuonna vajaalla 20 000:lla, sanoo Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

Riittämätön kysyntä on kasvun este 58 prosentille palvelualojen yrityksistä. Palta varoitti jo kevään suhdannekatsauksessaan kasvusta, joka ei vahvista työllisyyttä riittävästi. Tuore katsaus osoittaa kehityksen vähitellen muuttuvan, mutta kotimaisen kysynnän heikkous jarruttaa yhä työpaikkojen syntymistä. Palvelualojen työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin prosentin. Kuluttajien luottamuksen lokakuinen lasku lisää epävarmuutta kasvun jatkumisesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreiden laskelmien mukaan yksityinen kulutus ylläpitää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 832 000 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittuu yksityisille palvelualoille. Myös palveluviennin merkitys on kasvanut: yksityisten palvelualojen ja kaupan oma vientikysyntä kannattelee noin 37:ää prosenttia kaikista viennin ylläpitämistä työpaikoista, kun osuus vielä vuonna 2008 oli 22 prosenttia. Työllisyyden vahvistaminen edellyttää siten sekä kotimaisen kysynnän elpymistä että palveluyritysten kansainvälisen kasvun edistämistä.

– Ilman kotimaista kysyntää työllisyys ei vahvistu riittävästi. Siksi julkisen talouden sopeutuksessa on varottava ratkaisuja, jotka heikentävät entisestään ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työnteon kannustimia. Kasvun edellytyksiä nakertavien veronkorotusten sijaan sopeutusta on perusteltua painottaa menopuolelle, Pykäri sanoo.

Palvelualojen tuottavuuskehityksessä on tapahtunut selvä käänne. Kasvua vetävät erityisesti asiantuntija-alat, joiden työtehtäviin tekoälyllä arvioidaan olevan suuri vaikutus. Katsauksen perusteella ei kuitenkaan vielä voida erottaa, kuinka suuri osa kehityksestä on suhdanteeseen liittyvää toiminnan tehostumista ja kuinka suuri osa pysyvämpää teknologista muutosta. Investointien elpyminen vahvistaa samalla yritys- ja asiantuntijapalveluiden kysyntää ja henkilöstöodotuksia.

– Tuottavuuden paraneminen on taloudelle hyvä uutinen. Jos kyse on suhdanteen vahvistumisesta, se luo pohjaa työvoiman kysynnän elpymiselle. Jos taustalla on myös teknologinen loikka, se vahvistaa pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Nämä kehityskulut eivät sulje toisiaan pois, Pykäri sanoo.

Suomessa on koettu poikkeuksellinen ajanjakso. BKT on kasvanut yhtämittaisesti kaksi vuotta, mutta työllisyys on samanaikaisesti vähentynyt. Kasvu on tullut tuottavuudesta ja painottunut työvoiman kysynnän kannalta kapeasti. Laaja-alaisempi kasvu on käynnistynyt vasta kuluvan vuoden aikana. Palvelutuotanto oli kolmannella neljänneksellä 3,5 prosentin vuosikasvussa. Yritysten tuotantovolyymien kehitys ja myyntiodotukset ennakoivat kasvun jatkuvan myös tulevina kuukausina.

Talouden arvonlisä kasvoi vuosina 2023-2025 yhteensä 1,6 prosenttia, mutta tuotannon kasvu ei kuitenkaan riittänyt synnyttämään laaja-alaista työvoiman kysyntää.

Yksityisten palveluiden työllisyys ilman kaupan alaa on alkanut elpyä, mutta työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi. Keskeinen selitys on kotimainen kysyntä. Esimerkiksi vuonna 2025 nähty reilun yhden prosentin lasku kulutuskysynnässä vastaa staattisessa panos-tuotos-laskelmassa noin 10 tuhatta työpaikkaa. Työpaikkoja ei synny tarpeeksi ilman kotimaista kysyntää. Peräti 58 prosenttia palvelualojen yrityksistä kokee riittämättömän kysynnän kasvun esteeksi. Palvelualat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia pelkästään kotimaisesta kysynnästä.

Ennusteen perusuralla liikevaihdon volyymilla mitattu palvelutuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna tahti kiihtyy noin 4 prosenttiin. Palvelualojen yhteenlaskettu työllisyys kasvaa tänä vuonna vain noin prosentin. Ensi vuonna tuotannon kasvu alkaa näkyä selvemmin myös työvoiman kysynnässä. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa noin 2,5 prosenttia, mikä vastaa vajaata 20 tuhatta työllistä. Reippaampikin kasvu on mahdollista, mutta se edellyttäisi positiivista yllätystä – yleisen epävarmuuden hälvenemistä ja ennakoitua vahvempaa kysyntää.

Molemmat tulkinnat ovat taloudelle hyvä uutinen, eivätkä toisiaan poissulkevia. Suhdannevetoinen toiminnan tehostuminen luo pohjan työvoiman kysynnän elpymiselle ja rakenteellinen loikka nostaa koko talouden potentiaalista tuotantoa ja kasvunäkymää.

Korkeimman tekoälyaltistuksen asiantuntijapalvelut vetävät nyt koko talouden tuottavuuskehitystä. Vaikka tekoäly voi korvata yksittäisiä tehtäviä, koko talouden tasolla työllisyyttä määrittelee suhdanne. Lisäksi laajemmat investoinnit, kuten datakeskukset, kasvattavat työvoiman kysyntää. Palvelualoilla tämä näkyy etenkin teknisissä yritys- ja asiantuntijapalveluissa, joiden henkilöstöodotukset lähikuukausille ovat vahvistuneet.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tekemien, suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset huomioivien laskelmien mukaan yksityisten palveluiden ja kaupan oma vientikysyntä kannattelee Suomessa jo yli 230 tuhatta työpaikkaa, mikä on 37 prosenttia kaikista viennin ylläpitämistä 634 tuhannesta työpaikasta. Osuus on kasvanut merkittävästi. Yksityisen kulutuksen työllisyysjalanjälki on vastaavasti 832 tuhatta.

Laskelmista ilmenee myös, että julkinen kulutus on vuoteen 2023 mennessä ohittanut yksityisen kulutuksen merkittävimpänä työllisyyttä kannattelevana kysyntäeränä. Sen työllisyysjalanjälki oli noin 876 tuhatta työpaikkaa. Yksityisen kulutuksen työllisyysvaikutus oli aiempina vuosina vielä noin 90-130 tuhatta julkisen kulutuksen vaikutusta suurempi.

Julkisen kulutuksen jalanjälki kokonaistyöllisyyteen on jo 240 tuhatta suurempi kuin koko tavara- ja palveluviennin. Työllisyyden näkökulmasta sopeutusta on perusteltua painottaa menoleikkauksiin veronkiristysten sijaan, jotta yksityisen sektorin ja palvelualojen edellytykset kasvaa ja työllistää vahvistuvat, eivätkä työnteon kannustimet heikkene.