Ovatko datakeskukset pelkkiä sähkösyöppöjä?

Kun käytät jotain palvelua verkon kautta, hyödyt samalla aina datakeskuksista. Kaikki data tai digitaaliset palvelut sijaitsevat jossain fyysisesti. Aiemmin tiedot sijaitsivat usein yritysten tai virastojen omilla palvelimilla, mutta niin kustannus-, turvallisuus- kuin skaalaussyistä datan hallintaa ja palveluita on siirretty datakeskuksiin.

Samalla tekoäly, automaatio ja reaaliaikaisen datankäsittelyn tarpeet lisäävät kysyntää datakeskuksille ja Suomi voi saada tästä osansa, jos toimintaympäristö on investoinneille suotuisa. Käynnissä onkin globaali investointibuumi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Suomen datakeskusyhdistyksen (FDCA) selvityksen perusteella datakeskusala tuottaa Suomessa jo nyt miljardeja euroja ja merkittävästi verotuloja. Vuoteen 2030 mennessä toimialan liikevaihto kasvaa useisiin miljardeihin euroihin ja verokertymä nousee sadoista miljoonista miljardeihin.

Julkisuudessa on esitetty viime aikoina näkemyksiä, joiden mukaan datakeskukset olisivat pelkkiä sähkösyöppöjä ja jotka eivät varsinaisesti työllistä kuin muutaman henkilön. Lisäksi maan hallitus on kaavailemassa datakeskuksille kohdistuvan sähköveron monikymmenkertaista korotusta siirtämällä datakeskukset kuluttajien sähköveroluokkaan.

Nopeasti muodostetut näkemykset osoittavat, että toimialan merkitystä ei ole ymmärretty kunnolla. Digitaaliset palvelut mahdollistetaan tehokkaiden datakeskusten avulla ja ilman niitä arjen palvelut pysähtyvät. Kotimaisten datakeskusten ansiosta Suomen digitaalinen resilienssi on parempi.

Kasvava sähkön kysyntä tulee lisäämään sähköntuotannon investointeja, jotka tasapainottavat sähkömarkkinaa samaan tahtiin kuin datakeskuksia rakennetaan. Datakeskukset voivat hyödyntää ja kehittää myös joustoratkaisuja, joilla voidaan tukea sähköjärjestelmän vakautta. Lisäksi datakeskusten hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmössä ja teollisissa prosesseissa. Riittävä ja samalla vähähiilinen energiatuotannon kapasiteetti kyllä rakentuu datakeskusinvestointien myötä. Suomella on myös hyvä etumatka moniin kilpailijamaihin verrattuna viileän ilmaston ja toimivan infrastruktuurin ansiosta.

Datakeskukset eivät työllistä pelkästään muutamaa tietoliikenneinsinööriä, kuten mielikuvissa usein on. Nyt tiedettyjen investointipäätösten osalta rakentamisvaihe työllistää vuoteen 2030 mennessä 44 000 henkilötyövuotta. Varsinaisessa operointivaiheessa suora ja epäsuora työllisyysvaikutus nousee vuoteen 2030 mennessä 9 900 henkilötyövuoteen.

Datakeskukset työllistävät suoraan ja epäsuorasti myös monenlaista osaamista niin rakennusalalta, logistiikasta, kaupasta, ravintola- ja majoitusalalta, energiatuotannosta, huolto-, ylläpito- ja turvallisuusalalta, kuin ICT- ja asiantuntija-aloilta. Aluetalousvaikutuksia ei voi myöskään vähätellä, sillä suunnitteilla olevat datakeskusinvestoinnit sijoittuvat laajasti eri puolille Suomea.

Huomioiden nouseva digitaalisten palveluiden käytön kasvu ja globaali datakeskusten investointibuumi, Suomen tulisi tähdätä Euroopan datainfrastruktuurin kärkimaiden joukkoon. Se kuitenkin edellyttää, että toimintaympäristön ennustettavuus pysyy vakaana.

Datakeskusinvestoinnit ovat pitkän tähtäimen investointeja niin suunnittelun, rakentamisen kuin varsinaisen operoinnin osalta. Sijainnin valinta, lupamenettelyt, suunnittelu ja rakentamisvaihe kestävät yhteensä useita vuosia. Valmistumisen jälkeen datakeskus voi toimia täydellä kapasiteetilla useita vuosikymmeniä. Rajut muutokset esimerkiksi sähköveroon voivat romuttaa siten investointilaskelmat ja laittaa samalla myös uudet hankkeet jäihin.

Sähköveron osalta hallituksen tulisi arvioida asiaa järkevän elinkeinopolitiikan näkökulmasta uudelleen. Palta on kannattanut kolmannen sähköveroluokan käyttöönottoa, joka kattaisi yritykset ja toimialat, jotka ovat nykyisin kuluttajaveroluokassa mutta täyttävät silti yhteiskunnallisen lisäarvon ja skaalautuvan liiketoiminnan kriteerit.

Katso tarkemmin EK:n ja FDCA:n Rambollilla teettämä selvitys alta. Palta on ollut osarahoittamassa selvitystyötä.