11.3.2026Suhdannekatsaus 1/2026

Palveluiden suhdanteet 1/2026

Paltan kuvituskuva

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä ja tuotetaan ennusteet kuluvan ja seuraavan vuoden keskeisille talousluvuille palvelualoille.

Katsauksessa analysoidaan liikenteen ja logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta.

Keskeiset havainnot palveluiden suhdanteista 1/2026

Suomen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun, mutta kasvun rakenne herättää huolta erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan talouskasvu painottuu pääomavaltaisiin toimialoihin, joilla työllisyys reagoi hitaasti. Laaja-alaisempi käänne edellyttäisi yksityisen kulutuksen vahvistumista. Uudenmaan palvelusektori on ainut sektori, joka pystyy sulattamaan nykyisen työttömyyden ja kääntämään työllisyyden kasvuun.

Suomen talous kasvaa, mutta toistaiseksi kyse on pitkälti niin sanotusta työttömästä kasvusta. Kasvu nojaa aloihin, jotka eivät juuri lisää työllisyyttä ainakaan nopeasti.

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia vuoden takaisesta. Rakenteellinen tarkastelu paljastaa kuitenkin kasvussa heikkouksia erityisesti työllisyyden kannalta, sillä kasvu on painottunut pääomavaltaisiin aloihin joilla työllisyys reagoi hitaasti. Ilman rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan vaikutusta talous olisi supistunut 0,5 prosenttia.

Palveluiden kasvua on viime aikoina vetänyt erityisesti tietopalveluala ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Myyntiodotukset ovat palvelualoilla vahvistuneet, mutta työllisyysodotukset eivät.

Suomen työllisuusaste ratkaistaan Uudenmaan palvelusektorilla

Kotimaisen kysynnän lama ei selity pelkästään rakentamisen romahduksella. Palveluiden kulutuksen heikkous on jäänyt osin rakentamisen varjoon, vaikka juuri palvelualoilla työllisyyskysymys käytännössä ratkaistaan.

Uudenmaan palvelusektori on suurempi kuin koko muun Suomen teollisuus, rakentaminen ja maatalous yhteensä. Se on käytännössä ainoa sektori, joka pystyy sulattamaan nykyisen työttömyyden ja kääntämään työllisyyden kasvuun.

Jos yksityinen kysyntä alkaisi vahvistua erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla, työllisyys voisi toipua nopeasti ja työttömyys kääntyä laskuun.

– Ratkaisu on lopulta kuluttajien käsissä. Ilman laaja-alaisempaa palvelukysynnän elpymistä työllisyys pysyy heikkona, vaikka talousluvut näyttäisivätkin plussaa,  kommentoi pääekonomisti Martti Pykäri tiedotteessamme.

Palveluiden suhdanteet -katsauksen keskeiset havainnot lukuina

Kysy asiantuntijaltamme Palveluiden suhdanteet -katsauksesta

Martti Pykäri

Johtaja, Pääekonomisti

Tietopalvelut