Toimintavarmojen ja tehokkaiden kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen kriisiaikoina

Kansainväliset liikenneyhteydet ovat kriittisiä maamme taloudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Kriisiaikoina niiden toimintavarmuus korostuu entisestään. Tulevaisuuden liikenneyhteydet ovat juuri nyt hallituksen asialistalla, kun parlamentaarisesti yhteistyössä laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on viimeisteltävänä liikenne- ja viestintäministeriössä. Suomi tarvitsee päättäjiltä selkeän ja konkreettisen suunnitelman maamme läntisten liikenneyhteyksien edistämiseksi. EU:n sekä NATO:n rahoitusinstrumentit voivat toimia katalysaattoreina, jotka mahdollistavat tarvittavat investoinnit.

Kun Venäjä aloitti keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan, maamme kansainvälinen saavutettavuus heikkeni dramaattisesti. Ennen sotaa Suomea pystyi syrjäisestä sijainnistamme huolimatta esittelemään liikenteellisenä ja logistisena porttina lännen ja idän välillä. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsi maantieteellisesti ihanteellisessa kohdassa Euroopan ja Aasian välillä. Satamamme toimivat idän ja lännen transitioliikenteessä ja Suomesta oli suora konttijunayhteys Aasiaan, jossa pystyttiin hyödyntämään maamme lähes samaa raideleveyttä Venäjän kanssa.

Nyt tilanne on täysin toinen. Suomen ja Venäjän välinen raja on lähes kokonaan kiinni, eikä eurooppalaisilla lentoyhtiöillä ole asiaa Venäjän ilmatilaan. Nyt maamme on todellinen liikenteellinen ja logistinen pussinperä kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta, mikä on iso kilpailuhaitta maamme taloudelle sekä merkittävä riski huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle.

Toimintavarmat ja tehokkaat kansainväliset liikenneyhteydet ovat Suomen talouskasvun elinehto, sillä Suomi on täysin riippuvainen viennistä ja vienti on riippuvainen tuonnista. Maamme kansainvälisten liikenneyhteyksien resilienssiä on parannettava, sillä tällä hetkellä peräti 97 % maamme tavaraliikenteestä kulkee meritse. Itämeri on Suomelle kriittinen logistinen reitti, mutta samalla haavoittuva. Jännitteet alueella, varjolaivastojen toiminta ja talvimerenkulun haasteet – kuten ikääntyvä jäänmurtokalusto – uhkaavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Hyvä kansainvälinen saavutettavuus edistää maamme kilpailukykyä, sillä se mahdollistaa nykyisen teollisuuden, palveluiden ja matkailun menestyksen ja kasvun sekä uusien investointien houkuttelun Suomeen. Menestyvän suomalaisen elinkeinoelämän maksamilla verotuloilla ja palkoilla ylläpidetään Suomen taloutta ja yhteiskuntaa.

Hyvät kansainväliset länsiliikenneyhteydet ovat myös huoltovarmuuden ja sotilaallisen turvallisuuden kannalta Suomelle elintärkeitä. Suomella, EU:lla ja NATO:lla on yhteinen tahto kytkeä Suomi vahvemmin länteen logistisesti, jotta tiukan paikan tullessa sotilaallisen avun ja kaluston liikuttelu on sujuvaa.

Palvelualojen työnantajat Palta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus sekä Destia julkaisivat helmikuussa 2025 yhteisen raportin, jossa yrityshaastattelujen kautta luotiin elinkeinoelämän toimijoiden yhteinen näkemys keskeisimmistä Suomen kansainvälistä saavutettavuutta eri liikennemuodoissa parantavista toimenpiteistä, joita on edistettävä vahvasti jo tämän hallituskauden aikana.

Raportissa yrityshaastattelujen lähtökohtana oli geotalouden muuttunut tilanne, lähtöoletuksena kuitenkin normaalisti toimivat markkinat ja olosuhteet (sotilaallisiin poikkeusoloihin viitataan raportissa vain erikseen mainiten). Tästä lähtötilanteesta lähtien oli ymmärrettävää, että suuressa osassa haastatteluja korostui nykyisten kansainvälisten logistiikkareittien tehostaminen ja kehittäminen edelleen. Logistiikka on luonteeltaan volyymivetoista liiketoimintaa, jossa suuret tavaravirrat mahdollistavat merkittäviä mittakaavaetuja ja luovat paremmat edellytykset toiminnan tehostamiselle esimerkiksi kuljetusten, varastoinnin ja prosessien optimoinnin kautta. Meriliikenteen tehokkuuden ja toimintavarmuuden kehittäminen entistä paremmaksi tuli yritysten vastauksissa kirkkaasti esille.

Meriliikenne on Suomen ulkomaankaupan kustannustehokkain kuljetusmuoto, jonka logistiset edut suurivolyymisessa liikenteessä säilyvät tulevaisuudessakin. Koska maamme tavaraliikenteen volyymeistä kulkee meritse jo 97 %, on tilanne se, että kaikki munat on pitkälti kerätty yhteen koriin. Riskikeskittymä on liian suuri, joten vaihtoehtoisia kansainvälisiä reittejä on pakostakin elinkeinoelämänkin etsittävä kuljetusten resilienssin parantamiseksi normaalista poikkeavissa tilanteissa Aseellinen konflikti ei edes ole poikkeustilanteista ainoa tai todennäköisin, vaan totuttujen kulkuväylien käyttöä voivat estää pienemmätkin poikkeusolot kuten esimerkiksi satamalakot tai öljyonnettomuus Itämerellä.

Järjestöjen raportissa useiden haastattelujen kautta muodostettiin seuraavat konkreettiset ehdotukset päättäjille Suomen kansainvälisen saavutettavuuden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi elinkeinoelämän näkökulmasta:

Raportin julkistuksessa median huomio kiinnittyi uutisoinnissa pitkälti yhteen asiaan; Turku-Tukholma silta & tunneli -hankkeeseen. Selvitettävät kiinteät yhteydet Itämeren yli olisivat kaikki useita miljardeja vaativia hankkeita, joita tuskin aivan lähiaikoina ryhdytään rakentamaan. EU-komission liikenneyksiköstä on kuitenkin todettu, että Suomella on hyvä olla selvä pitkän tähtäimen visio kansainvälisten liikenneyhteyksiensä kehittämisessä ja että visioon on aivan perustelluista syistä syytä sisällyttää kiinteä yhteys yli Itämeren.

Raideliikenteen osalta hallitus on huhtikuun kehysriihessään tehnyt elinkeinoelämän iloksi päätöksen Rail Nordican eli Pohjolan radan suunnittelusta. Siinä suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ruotsista Suomeen vaiheittain ensin Kemiin ja sieltä sitten Ouluun. Eli raideliikenteen osalta hyvää etenemistä tapahtuu jo. Suunnitteluvaiheeseen on hallitus osoittanut 20 miljoonaa euroa vuosille 2026–2029. Suunnittelu alkaa vuonna 2025 Haaparanta–Tornion rajanylityspaikalta Kemiin, ja rakentamisen kustannusten arvioidaan olevan reilu 1,5 miljardia euroa Ouluun saakka.

Suomen kansainvälisen lento- ja meriliikenteen osalta yhteisenä toiveena hallitukselle on liikennemuodolta kerättävien ja EU:lta valtiolle tuloutettavien päästökauppatulojen kohdistamisen kyseisen liikennemuodon puhtaan siirtymän edistämiseen ja kestävien polttoaineiden hintaeron pienentämiseen verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Vaikka verotulojen tai veronluonteisten maksujen yleiskatteellisuus onkin valtion talouden hoidossa yleisesti sovellettu periaate, ei se kuitenkaan estä hallitusta tekemästä rahallisia panostuksia meri- ja lentoliikenteen puhtaaseen siirtymään.

Keväällä 2022 hyväksytty Strategic Compass for Security and Defence -asiakirja linjaa EU:n yhteistä tahtotilaa vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta osana unionin turvallisuusstrategiaa. Siinä korostetaan sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä osana EU:n kykyä reagoida kriiseihin nopeasti ja se sisältää tavoitteita kuten EU:n nopean toiminnan kyvyn kehittäminen (Rapid Deployment Capacity), yhteistyö NATO:n kanssa sekä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.

EU:n marraskuussa 2025 julkaisema Military Mobility Package vahvistaa entisestään yhteistä tahtotilaa kehittää sotilaallista liikkuvuutta osana unionin puolustus- ja turvallisuusstrategiaa. Paketin tavoitteena on varmistaa, että sotilasjoukot, kalusto ja tarvikkeet voivat liikkua nopeasti ja tehokkaasti EU:n alueella. Uudella sääntelykehyksellä on tarkoitus yhtenäistää menettelyjä, poistaa hallinnollisia esteitä ja vahvistaa sekä fyysistä infrastruktuuria että digitaalisia järjestelmiä. Kaksoiskäyttöisen infrastruktuurin kehittämiseen EU on myöntänyt 1,69 miljardia euroa vuosina 2021–2027, mutta komissio ehdottaa Military Mobility paketissaan rahoituksen kymmenkertaistamista 17,65 miljardiin euroon seuraavalla budjettikaudella alkaen vuodesta 2028.

Suomi on saanut EU:n kautta rahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden liikennehankkeisiin, erityisesti osana Connecting Europe Facility (CEF) -ohjelmaa, joka tukee Naton tavoitteita parantaa joukkojen liikkuvuutta Euroopassa. Rahoitusta on esimerkiksi saatu keväällä 2024 seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle Suomessa yhteensä 39,45 miljoonaa euroa. Rahoitettavien kohteiden joukossa oli muun muassa Tornionjoen sillan peruskorjaus, Oulu-Laurila-radan peruskorjaus, lastausramppien rakentamiseen Rauman ja Porin satamissa. Vuoden 2025 kesällä valtio sai puolestaan CEF-rahoitusta 59,60 miljoonaa euroa eri liikennehankkeille, joista erityisesti uuden jäänmurtajan hankinta sekä valtatien 21 parantaminen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi edistävät Suomen huoltovarmuutta, puolustusta sekä sujuvaa ulkomaankauppaa. Rahoitusta on siis liikenteelle ja logistiikalle haettavissa ja saatavissa EU:n kautta ja siinä Suomi on viime vuosina aktivoitunut ja menestynyt kohtalaisen hyvin.

NATO:n jäsenenä Suomella on myös mahdollisuus hyödyntää sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusinstrumentteja, kuten Military Mobility -ohjelmaa ja DCA-sopimuksen mukaisia investointeja. Myös NATO-maiden kesäkuussa 2025 tekemä merkittävä päätös nostaa puolustusmenonsa 5 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2035 mennessä edistää valtion varojen kohdistamista liikennettä- ja logistiikkaa edistäviin hankeisiin. 5 prosentin kokonaispanostuksesta 3,5 prosenttia on tarkoitettu suoraan ”kovaan puolustukseen” (asevoimat, kalusto, joukot) ja 1,5 prosenttia muita puolustukseen liittyviä menoja kuten infrastruktuuria, kyberturvallisuutta ja kokonaisturvallisuutta tukevia toimintoja.

Koska Suomi on alueellisesti iso maa, jolla on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa, löytyy maastamme paljon liikenneinfrahankkeita, joilla Suomen huoltovarmuutta, puolustusta sekä sujuvaa ulkomaankauppaa voidaan turvata ja kehittää. Keskeistä hankkeiden edistämisessä ja toteuttamisessa on viranomaisten ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö, jonka kautta voidaan löytää perusteet eri hankkeiden priorisoinnille, jotta Suomen kokonaisetu parhaiten täytyy infrahankkeiden toteuttamisessa. Yksi merkittäviä miljardiluokan liikenneinfrahanke on edellä mainittu Rail Nordica, jolla edistetään sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Hanke vahvistaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä vastaa NATO:n tarpeisiin. Hankkeelle uskoisi löytyvän tulevaisuudessa EU ja kenties myös NATO-rahoitusta.

Parlamentaarisesti yhteistyössä laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on vielä viimeisteltävänä liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmis Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2026-2037 on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.

Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa on hyviä kirjauksia Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisestä, kuten esimerkiksi työ pohjoismaisen liikennejärjestelmästrategian valmistelemisesta ja Pohjoismaisen liikenteen digitaalisesta mallintamisesta. Myös kirjaus valtion raideleveyden muutosten selvityksistä erityisesti Pohjois-Suomessa sotilaallisen liikkuvuuden ja teollisuuden tarpeiden näkökulmasta on tärkeä. Liikenne 12 luonnokseen tarvittaisiin vielä kirjaus liikenteen päästökauppatulojen kohdistamisesta takaisin liikenteeseen sekä laajempi analyysi kiinteiden liikenneyhteyksien vaihtoehdoista Itämeren ylitse tulevaisuudessa. Suomessa tarvitaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa koordinoitu näkemys maamme läntisten liikenneyhteyksien edistämiseksi. Myös NATO:n 5 prosentin BKT-tavoitteeseen on suunnitelmassa hyvä ottaa kantaa liikennehankkeiden osalta.

Liikenne 12 päivitystyö antaa oivan paikan Suomen liikennepäättäjille ja puolueille sopia toimenpiteistä Suomen kansainvälisen saavutettavuuden edistämiseksi. Hyvä suunnitelma on välttämätön, jos Suomi haluaa maksimoida mahdollisuutensa saada hankkeille EU- ja NATO-rahoitusta sekä parantaa Suomen kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta.