Ministeri Anders Adlercreutz on avannut keskustelun koulujen kesälomien siirrosta julkisuudessa nyt, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut selvitystyönsä valmiiksi. Asia etenee lausuntokierrokselle ja kohti päätöksentekoa. Lakiesitys olisi mahdollista tuoda vielä tällä hallituskaudella eduskuntaan. Siksi on paikallaan esittää yksinkertainen kysymys: miksi tätä ei ole tehty jo aiemmin?
Kesälomien siirto on poikkeuksellinen uudistus siksi, että se tukee kasvua ilman julkisia lisämenoja. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi jo vuonna 2018 selvityksessään, että kahden viikon siirto toisi noin 200 miljoonaa euroa lisää matkailutuloa kesäkuukausiin ja yli tuhat henkilötyövuotta. Sen jälkeen matkailun merkitys on vain kasvanut. Erityisesti Pohjois-Suomi on noussut kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ja matkailu on keskeinen osa Suomen palveluvientiä.
Nykytilanne on ongelmallinen: Suomi on houkutteleva matkailumaa juuri loppukesällä, mutta samaan aikaan tapahtumien, kulttuuripalveluiden ja muun matkailijoille suunnatun tarjonnan määrä alkaa hiipua, kun koulut alkavat elokuun alkupuolella ja kotimainen kysyntä katoaa. Tämä näkyy suoraan yritysten liikevaihdossa, työllisyydessä ja koko palveluekosysteemin toimivuudessa.
Sesongin pidentäminen korjaisi tämän rakenteellisen ongelman. Se ei koskisi vain matkailua, vaan laajemmin palvelualoja: henkilöliikennettä, tapahtumateollisuutta, kulttuuripalveluja ja niiden ympärille rakentuvaa arvoketjua. Samalla syntyisi enemmän työmahdollisuuksia, erityisesti nuorille loppukesään, jolloin kysyntä nykyisin hiipuu.
Nykytilanne on ongelmallinen: Suomi on houkutteleva matkailumaa juuri loppukesällä, mutta samaan aikaan tapahtumien, kulttuuripalveluiden ja muun matkailijoille suunnatun tarjonnan määrä alkaa hiipua, kun kotimainen kysyntä katoaa
Keskustelussa on nostettu esiin oppilaiden jaksaminen. Kesälomien siirto pitää nähdä mahdollisuutena tarkastella koko lukuvuoden rytmitystä uudelleen. Jos keväälle lisätään lomaviikko, on samalla perusteltua arvioida myös muiden lomien sijoittumista. Kevät on jo nyt katkonainen, ja kokonaisuutta pitäisi tarkastella tasapainoisesti.
Uudistusta on vastustanut viime päivien keskustelussa käytännössä vain Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Kun vastassa ovat selkeät taloudelliset hyödyt, työllisyysvaikutukset ja palveluviennin mahdollisuudet, on aiheellista kysyä, onko vastustus oikeassa suhteessa uudistuksen kokonaisvaikutuksiin.
Suomen ei pidä jättää yhtään kiveä kääntämättä kasvun vahvistamiseksi – ei varsinkaan toimia, jotka eivät lisää valtion kustannuksia vaan vahvistavat työllisyyttä ja verotuloja. Kesälomien siirto on juuri tällainen toimi: konkreettinen, toteuttamiskelpoinen ja vaikutuksiltaan positiivinen. Se ei yksin ratkaise talouskasvun ongelmia, mutta on selvästi askel oikeaan suuntaan. Juuri tällaiset matalalla roikkuvat hedelmät pitää nyt poimia.
Tutustu kirjoittajaan
