Voimatel rakentaa taitoja toimia kaksikielisesti: “Täytyy vain uskaltaa puhua.”

Voimatel on suomalainen palveluyritys, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää kriittistä digitaalista infrastruktuuria. Asiakkaina on suuria teleoperaattoreita, viranomaisia ja julkisia toimijoita. Keväällä 2026 Voimatel aloittaa Starlink B2B -edustuksen Suomessa ja tuo sateellitti-internetin osaksi varautumisen palvelukokonaisuuttaan.

Tähän asti työkieli on ollut pääasiallisesti suomi. Englantia on tarvittu lähinnä yksittäisissä tehtävissä, esimerkiksi tietyissä asiakaskohtaamisissa, mutta nyt yritys on tietoisesti alkanut kasvattaa valmiuksiaan toimia kaksikielisesti.

– Ollaan jo pidempään tunnistettu asian tärkeys, ja nyt se on noussut keskeiseksi kyvykkyydeksi, jota kehittää. Tulevaisuudessa kielitaidon merkitys vain kasvaa, sanoo HR Business Partner Miika Miettinen.

Tarve kasvattaa kielellisiä kyvykkyyksiä kumpuaa asiakaskunnan kehityksestä ja yrityksen entistä kansainvälisemmästä toimintaympäristöstä. Muutos kohti kaksikielisyyttä koskettaa erityisesti toimihenkilöstöä ja asiantuntijoita.

Voimatelin asiakkaat ovat globaalisti toimivia teleoperaattoreita ja laitevalmistajia. Tietyt asiakkuudet on hoidettu englanniksi jo pitkään, mutta trendi on kasvava. Englanninkielinen asiakasviestintä koskettaa nyt uusia ihmisiä uusissa rooleissa.

Samaan aikaan Voimatel on muuttunut yhä enemmän asiantuntijaorganisaatioksi.

– Vaikka tietoliikenneverkon rakennus ja ylläpito ovat yhä tekemisen kivijalkaa, huomattavasti isompi osuus työstä on nykyään ihmisten kanssa toimimista, Miettinen sanoo.

Akuutein tarve näkyy tällä hetkellä pistemäisinä tilanteina yrityksen arjessa.

– Välillä tulee vastaan, että hei nyt tämän asentajan pitääkin kyetä ymmärtämään ja kommunikoimaan englanniksi. Tai jonkun pitäisi mennä asiakaspalaveriin, jossa kielenä onkin ensimmäistä kertaa englanti. Silloin mietitään, miten saadaan aikaan se rohkeus ja varmuus, että ihminen uskaltaa.

Kun päätös kielellisten kyvykkyyksien kasvattamisesta oli tehty, kielikoulutus oli ensimmäinen konkreettinen teko. Noin kaksikymmentä kriittisessä roolissa toimivaa henkilöä on koulutettu ja kaksisataa testattu EF:n kautta.

Tehtävänimikkeet on vaihdettu englanniksi. HR- ja palkkahallinnon tiimipalaverissa on otettu käyttöön pieni rituaali vaihtaa viikonloppukuulumiset englanniksi. Esihenkilöpäivillä ylin johto veti yhden osuuden englanniksi, sillä tasolla kuin osasivat.

Seuraavaksi Miettinen haluaisi tuoda tiimiinsä englanninkielisen harjoittelijan tapana oppia, miten kaksikielisyys sujuu käytännössä.

– Se olisi kaikille myös hyvä kielikylpy, sellainen ‘apua, nyt pitäisi vähän puhua englantia.’ Se, että edes vaihdat lyhyesti kuulumisia kahvitauolla auttaisi eteenpäin.

Miettisen ajatus on, että arjen vuorovaikutus tekee enemmän kuin nettikurssi. Hän pohtiikin ääneen, onko kielikoulutus yksinään oikea tai riittävä ratkaisu: – Minusta tuntuu, että pitäisi vaan alkaa uskaltaa käyttää sitä kieltä.

Muutoksen suurin haaste ei ole osaaminen vaan asenne. Monelle englanti on jotain, mitä on opiskeltu koulussa ja jota ei ole käytetty kahteenkymmeneen vuoteen.

– Ajatellaan, että pitää olla todella hyvä englannissa ennen kuin sitä voi käyttää, Miettinen kuvaa. Toinen yleinen huoli on pelko siitä, että kaikki työ tehdään jatkossa englanniksi.

Tämän väärinymmärryksen oikaiseminen on ollut tärkeä osa muutoksesta viestimistä.

Haastavaa on myös tunnistaa, kuka tarvitsee mitäkin. Osa tarvitsee ennen kaikkea rohkaisua, kun taas osa voisi hyötyä perussanaston ja kieliopin kertaamisesta.

Ensimmäinen kielitesti näytti, että englannin kielen taso ei välttämättä korreloinutkaan sen kanssa, miten paljon kieltä käyttää työssään. He, jotka jo hoitavat asiakkuuksia sujuvasti englanniksi, eivät välttämättä olleetkaan kielitestin perusteella korkeimmilla kielitasoilla. Vastaan tuli myös tapauksia, joissa erinomaisen tason kielitestissä saavuttaneet kokivat epävarmuutta kielitaidostaan ja ajatuksen englanniksi työskentelystä vaikeaksi.

– Sitä on tajunnut, kuinka vähällä kielitaidolla oikeasti pärjää. Vastapuoleltakaan ei odoteta täydellistä englantia. Tämän esille tuominen voi rohkaista muita tosi paljon.

Onnistumisen mittari on Miettiselle konkreettinen: – Jos menisin ehdottamaan jollekin paikkakunnalle, että tänne tulee harjoittelija, joka ei puhu suomea, ja reaktio olisi, että ’siistiä, me voidaan ottaa’. Onnistuminen olisi, kun rohkeus ja pystyvyyden tunne olisi kasvanut.

Voimatel on avoimesti alkuvaiheessa. Jokaista sisäisiä dokumenttia ja materiaalia ei ole käännetty englanniksi, eikä muutos koske kaikkia. Osassa tehtävistä englantia ei tarvita nyt eikä kymmenen vuoden päästä.

Tietyissä tehtävissä ja tiimeissä työtä tehdään jatkossakin paljon suomeksi, eikä vieraskielisen työvoiman palkkaaminen ole tällä hetkellä ajankohtaista. Yritys toimii alalla, jossa turvallisuus ja toimintavarmuus ovat ensiarvoisia, ja siksi monikieliseen toimintaympäristöön siirtymisen on tapahduttava hallitusti.

Mutta Miettinen katsoo eteenpäin: kun joskus tulee uusia teknologisia harppauksia ja tarvitaan nopeasti lisää asentajia, kyvykkyys toimia monikielisesti olisi hyvä olla jo valmiina.

5G:n aikaan rekrykoulutettiin muilta aloilta, ja jos silloin olisi voitu joihinkin tehtäviin palkata muita kieliä puhuvia, se olisi helpottanut työtä merkittävästi.

Miettinen toivoo, että muiden yritysten kokemuksia olisi ollut saatavilla jo muutoksen alussa: miltä tasolta muut ovat lähteneet, miten muutosta on edistetty ja kuinka kauan se on kestänyt.

– Haluaisin, että olisi tarinoita siitä, miten tällaisia matkoja on kuljettu.

Rehelliset kokemukset auttaisivat osoittamaan myös omalle organisaatiolle, että muutos on mahdollinen.