Eduskunta on 20.5.2026 hyväksynyt lakipaketin, joka sisältää muutoksia määräaikaisten työsopimusten tekoedellytyksiin, lomautusilmoitusaikoihin ja takaisinottovelvollisuuteen. Muutokset tulivat voimaan 1.6.2026. Tässä artikkelissa käydään tiiviisti läpi keskeiset muutokset. Kattavampi tietopaketti Paltan jäsenyrityksille löytyy Paltapalvelusta.
Määräaikainen työsopimus tehdään edelleen ensisijaisesti perustellusta syystä
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää jatkossakin lähtökohtaisesti perusteltua syytä.
Lakimuutoksen myötä määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä myös ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. Tämä on mahdollista silloin, kun kyse on työnantajan ja työntekijän ensimmäisestä työsuhteesta tai kun heidän aiemman työsuhteensa päättymisestä on uuden sopimuksen tekohetkellä kulunut vähintään viisi vuotta. Näissä tilanteissa työnantajan ei tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.
Tällaiseen määräaikaiseen työsopimukseen liittyy työnantajalle erityisiä velvoitteita, joita ei perustellussa määräaikaisessa työsuhteessa ole. Työnantajan on ennen sallitun perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen päättymistä annettava työntekijälle perusteltu selvitys siitä, onko työntekijä mahdollista palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai perustellusta syystä tehtävään uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen.
Lisäksi työnantajan on tietyissä tilanteissa tarjottava työtä työntekijälle, jonka kanssa on tehty sallittu määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä. Velvollisuus syntyy, jos työnantaja määräaikaisen työsopimuksen päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään, jota määräaikainen työntekijä on tehnyt. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää kolmasosan työsuhteen kestosta. Esimerkiksi kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen velvollisuus on voimassa kaksi kuukautta.
Poiketen muista määräaikaisista työsuhteista, työnantaja ja työntekijä voivat irtisanoa sallitun perusteettoman määräaikaisen työsuhteen, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajan aloitteesta sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
Lomautusilmoitusaika lyhenee
Lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään. Sovellettavan työehtosopimuksen mahdollinen pidempi ilmoitusaika syrjäyttää kuitenkin tämän, ja sitä on noudatettava. Jos työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä paikallisesta sopimisesta asiassa, niin työnantaja ja luottamusmies voivat sopia kirjallisesti vähintään seitsemän päivän ilmoitusajasta. Työnantajan on siksi aina tarkistettava sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.
Lomautusilmoitus on jatkossakin annettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Postitse tai sähköisesti lähetetyn lomautusilmoituksen katsotaan jatkossa tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Jos työntekijä on vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, ilmoitus katsotaan kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
Takaisinottovelvollisuus poistuu pieniltä yrityksiltä
Takaisinottovelvollisuus koskee jatkossa lakisääteisesti vain työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Jos sovellettavassa työehtosopimuksessa on asiasta poikkeava määräys, noudatetaan kuitenkin työehtosopimusta. Työntekijöiden määrä lasketaan samalla periaatteella kuin yhteistoimintalain soveltamisalaa määritettäessä.
