Petteri Orpon hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan valmistelemaan kansallisen standardisointistrategian, jonka tarkoituksena on tunnistaa standardisoinnin keskeiset painopisteet ja vahvistaa sen roolia suomalaisyritysten kilpailukyvyn tukena. Helmikuussa 2026 käynnistynyt hanke tähtää standardointijärjestelmään, joka edistää kestävää talouskasvua, nostaa standardisoinnin strategista merkitystä ja palvelee laajasti yhteiskuntaa sekä kansalaisia turvallisuuden, elinympäristön ja palveluiden kehittämisessä.
Standardointi ei ole enää taustalla tapahtuvaa teknistä työtä, vaan yhä keskeisempi osa elinkeino- ja kilpailukyky¬politiikkaa. Palvelualoilla standardit vaikuttavat suoraan markkinoiden toimivuuteen, turvallisuuteen, laatuun ja siihen, millaisilla ehdoilla suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Siksi myös palvelualojen äänen on kuuluttava niissä pöydissä, joissa tulevaisuuden pelisäännöt muotoutuvat.
Paltan näkökulmasta kansallisen standardointistrategian valmistelu osuu oikeaan aikaan. Standardoinnin rooli on laajentunut nopeasti teknisistä yksityiskohdista strategiseksi vaikuttamisen välineeksi, joka kytkeytyy digitalisaatioon, kestävyyteen, turvallisuuteen ja geopoliittisiin kysymyksiin. Suomelle tämä tarkoittaa tarvetta vahvistaa omaa vaikuttamiskykyään – ei vain teollisuudessa, vaan myös palveluissa, joissa standardit ohjaavat yhä useammin sekä liiketoimintaa että sääntelyn soveltamista.
EK:n asiantuntija Asko Metsolan blogikirjoitus avaa, miksi muuttunut standardointi edellyttää Suomelta selkeää strategista otetta, riittäviä resursseja ja tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Palvelualojen näkökulmasta kyse on siitä, että suomalaisilla yrityksillä ja asiantuntijoilla on aidot edellytykset osallistua, vaikuttaa ja hyödyntää standardointia kasvun ja uudistumisen tukena.
