Lausunto alkoholiveron korottamisesta

Valtiovarainministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/18443/2026

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

Palta kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua alkoholiverolain muuttamisesta. Esityksessä alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi 2,2 eurolla litralta sataprosenttista alkoholia eli keskimäärin noin 4,5 prosenttia. Korotus tehtäisiin vuoden 2027 indeksitarkistettujen verotasojen päälle, ja sen arvioidaan lisäävän verotuottoa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

1. Paltan keskeinen kanta

Palta pitää hallituksen esitysluonnosta ongelmallisena. Alkoholiveron korottaminen tilanteessa, jossa Suomen alkoholiverotus on kirkkaasti EU:n kireintä jokaisen juomaryhmän osalta, voi vaarantaa sekä verotuotto- että alkoholipoliittisten tavoitteiden toteutumisen.

Palta ei kannata esitettyä alkoholiveron kiristystä.
Verotuksen tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja kilpailukykyistä. Indeksikorotukset lisäävät epävarmuutta ja ennakoimattomuutta veronkorotusten tasosta, minkä vuoksi ne tulee jäädyttää.
Vähintään indeksitarkistuksesta tulee luopua samana vuonna, jona tehdään erillinen korotus.
Esityksen vaikutusarviointia tulee täydentää palvelualojen näkökulmasta. Maltillisempi alkoholiverotus tukisi vähittäismyyntiä, ravintola- ja tapahtuma-alaa, panimoita sekä muita tuottajia ja edistäisi kasvua, työllisyyttä ja investointeja.
Painopiste tulee siirtää ulkomaisen verkkokaupan verovalvonnan tehostamiseen.
Vuoden 2025 tilastojen menetelmämuutos ja arvioihin liittyvät epävarmuudet heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Veronkorotuksia ei tule perustaa epävarmoihin fiskaalisiin arvioihin.

2. Esitys kasvattaa riskiä veropohjan siirtymisestä Suomen ulkopuolelle

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että alkoholijuomia hankitaan Suomen ulkopuolelta sekä matkustajatuontina että ulkomaisista verkkokaupoista. Näiden osuuden arvioidaan muodostavan yli 30 % alkoholin kulutuksesta. Vuoden 2025 menetelmämuutoksen vuoksi tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, ja arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Nämä epävarmuudet puoltavat varovaisuutta veronkorotuksissa. Esitysluonnoksessa todetaan suoraan, että ehdotetut veromuutokset kasvattaisivat hintaeroja muihin maihin nähden ja voisivat lisätä alkoholin ostamista ulkomailta. Suomen alkoholiverotus on kaikkien juomaryhmien osalta EU:n kireintä. Esimerkiksi viini on verovapaata 15 jäsenmassa, kun Suomessa viinin vero 2026 on 505 senttiä/litra, ehdotettujen korotusten jälkeen 543 senttiä/litra. Veronkorotus voi kasvattaa verottoman kulutuksen osuutta entisestään ja heikentää sekä fiskaalisten että terveystavoitteiden toteutumista.

Paltan näkemyksen mukaan esityksen fiskaalinen tavoite on tämän vuoksi epävarma. Jos veronkorotus ohjaa kulutusta entistä enemmän Suomen verotusvallan ulkopuolelle, veronkorotuksen tuottovaikutus voi jäädä arvioitua pienemmäksi. Kotimaiset toimijat kantaisivat korotuksen kustannukset. Vaikka verkkokaupasta hankituista alkoholijuomista on maksettava alkoholivero Suomeen, käytännössä veroa maksetaan vain pienestä osasta verkkokaupan kautta hankintoja. Verovalvontaa tulisikin tehostaa siten, että verojen maksaminen verkkokauppaostoista Suomeen varmistetaan. Painopiste tulisi siksi siirtää uusista korotuksista veropohjan turvaamiseen ja valvonnan tehostamiseen.

3. Vaikutukset palvelualoihin on arvioitu liian kevyesti

Hallituksen esityksen mukaan kiristyksellä olisi vain vähäisiä vaikutuksia yritysten toimintaan. Tuottajien ohella on mainittu matkailu- ja ravintola-ala sekä kaupan ala. Alkoholiveron muutokset vaikuttavat laajemminkin, myös esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialaan.

Paltan näkemyksen mukaan vaikutusarviointia tulee syventää. Yksittäisen korotuksen hintavaikutusta ei voida tarkastella erillään kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, arvonlisäverotuksen kiristymisestä, kustannusten noususta ja kysynnän epävarmuudesta, jotka ovat jo heikentäneet palveluyritysten toimintaympäristöä.

Ehdotettu alkoholiveron kiristys kohdistuisi työvoimavaltaisiin aloihin, joiden liiketoiminta perustuu kotimaiseen kulutukseen, elämyspalveluihin, ravintolapalveluihin ja tapahtumiin. Paltan näkemyksen mukaan esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi vaikutuksia palvelualojen kysyntään, yritysten kustannuksiin, työllisyyteen eikä kilpailuasetelmaan suhteessa ulkomaisiin hankintakanaviin.

4. Indeksikorotusten ja erillisen veronkorotuksen yhteisvaikutus on ongelmallinen

Alkoholivero indeksoitiin vuoden 2026 alusta. Indeksitarkistuksen arvioidaan nostavan verotasoja noin kaksi prosenttia vuonna 2027 ja vuotuinen nousu jatkuisi samansuuruisena vuodesta 2028 lähtien. Nyt ehdotettu erillinen veronkorotus tehtäisiin näiden indeksitarkistettujen verotasojen päälle.

Indeksitarkistuksen ja erillisen korotuksen yhdistelmä heikentää verotuksen ennakoitavuutta ja kiristää verorasitusta asteittain ilman riittävää poliittista harkintaa. Yritykset tarvitsevat kilpailukykyistä, selkeää ja ennakoitavaa verotusta, jota automaattisten ja erillisten korotusten päällekkäisyys ei tue.

Palta katsoo, että alkoholiveron indeksikorotukset tulisi jäädyttää. Jos hallitus päättää edetä erillisen veronkorotuksen kanssa, vähintään indeksitarkistuksesta tulisi luopua samana vuonna, jotta veronkiristys ei muodostu kaksinkertaiseksi.

5. Verovalvonnan tehostaminen on parempi keino turvata verotuottoja

Alkoholiverotuksessa tulee ensisijaisesti varmistaa, että Suomeen kuuluvat verot myös tosiasiallisesti maksetaan Suomeen. Ulkomaisista verkko-ostoista valmisteveron maksaa tilanteen mukaan etämyyjä tai suomalainen ostaja, mutta esitysluonnoksen mukaan vero maksetaan käytännössä vain pienestä osasta verkkokaupan kautta hankittuja alkoholijuomia.

Tämä on keskeinen ongelma veropohjan, kilpailuneutraliteetin ja kotimaisten yritysten toimintaympäristön kannalta. Kotimaiset toimijat kantavat verotuksen, sääntelyn ja valvonnan kustannukset, kun taas osasta ulkomaisesta verkkokaupasta verojen maksu Suomeen ei toteudu. Samalla alkoholin kansanterveydelliset kustannukset jäävät Suomen maksettaviksi ja joudutaan kattamaan muilla veroilla.

Palta katsoo, että hallituksen tulee veronkorotuksen sijaan tehostaa valvontaa, viranomaisyhteistyötä ja menettelyjä, joilla ulkomaisen verkkokaupan ja etämyynnin verot kannetaan tehokkaasti. Tämä vahvistaisi julkista taloutta ja tasapuolista kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä.