Lausunto: Ammattidieseliä koskeva hallituksen esitysluonnos

Valtiovarainministeriölle
Asia: VN/19384/2025

Tiivistelmä

Palta kannattaa ammattidieselin käyttöönottoa kompensoimaan ETS2-päästökaupasta syntyviä lisäkustannuksia.
Esityksen 3,3 snt/l suuruinen palautus kompensoi vain pienen osan arvioiduista dieselin 15—20 snt/l -hinnannoususta. Valtion tulee varautua kasvattamaan kompensaatiota tulevaisuudessa.
Ammattidieselin rinnalla vähintään puolet raskaan liikenteen tuista tulee kohdentaa raskaan liikenteen puhtaan siirtymän edistämiseen, erityisesti puhtaiden ajoneuvojen hankintaan sekä lataus- ja jakeluinfraan.
Sähköveron palautus tulee sisällyttää ammattidieseljärjestelmään, jotta tuki kohtelee eri käyttövoimia tasapuolisemmin ja vauhdittaa raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymää.
Veronpalautuksen hakeminen tulee toteuttaa mahdollisimman kevyesti hyödyntämällä digitaalista tiedonvälitystä ja automatisointia.
Lisäksi Palta esittää eräitä täsmennystarpeita.

Tausta

Palvelualojen työnantajat Palta kiittää valtiovarainministeriötä lausuntopyynnöstä.

Palta edustaa yksityisiä palveluyrityksiä useilla eri palvelualoilla, mukaan lukien huolintayritykset ja monet muut liikenne- ja logistiikka-alan toimijat. Yksityiset palvelualat tuottavat noin 40 % Suomen BKT:sta, ja talous palveluvaltaistuu edelleen.

Palta kannattaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja edistää keinoja, joilla mahdollistetaan palveluyritysten puhdas siirtymä ja turvataan samalla yritysten kilpailukyky.

ETS2-kustannusten kompensoiminen on toimialalle erittäin tärkeää, ja valtion on varauduttava korottamaan kompensaatioita

Palta kannattaa hallituksen tavoitetta kompensoida polttoaineiden jakelun päästökaupasta (ETS2) aiheutuvia lisäkustannuksia raskaalle ammattimaiselle tieliikenteelle. Kuljetus- ja logistiikkapalvelut ovat keskeinen osa Suomen teollisuuden, palvelualojen ja viennin kilpailukykyä. Suomen pitkät etäisyydet ja riippuvuus tiekuljetuksista tekevät kustannusnousun vaikutuksista merkittäviä.

Esitysluonnoksen mukaan ammattidieselin palautus olisi 3,3 senttiä litralta. Samalla luonnoksessa arvioidaan, että polttoaineiden jakelun päästökauppa voi nostaa dieselin hintaa noin 15–20 senttiä litralta vuonna 2028. Palautus kompensoi siten vain pienen osan tulevasta kustannusnoususta.

Palta pitää tärkeänä, että valtio varautuu tarkastelemaan tukitasoa uudelleen ja erityisesti siinä tapauksessa, että päästöoikeuden hinta tai muut kustannustekijät nostavat raskaan liikenteen kustannuksia ennakoitua enemmän. Veromuutosten osalta Palta kannattaa valittua toteutustapaa (valmisteveron palautus) ja toteaa, että esitysluonnoksen muut vaihtoehdot -kohdassa esitetyt muutokset dieselin verotukseen eivät ole perusteltuja. Dieselin valmisteveron alentaminen ja käyttövoimaveron korottaminen muille kuin raskaille ajoneuvoille heikentäisi päästöohjausta ja vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toisena vaihtoehtona ehdotettu dieselin valmisteveron korottaminen ja käyttövoimaveron vastaava alentaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua, vaan verotuksen rakennetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti osana liikenteen verojen ja maksujen kokonaisuudistusta seuraavalla hallituskaudella.

Kompensaatioiden painopiste on siirrettävä puhtaan siirtymän edistämiseen

Palta pitää ammattidieseliä perusteltuna siirtymäkauden tukena. Ammattidiesel tai pelkkä polttoaineiden hinnan alentaminen ei kuitenkaan saa muodostua liikenteen elinkeinopolitiikan päälinjaksi. Pitkällä aikavälillä kuljetusalan kustannuskilpailukyky, energiaomavaraisuus ja ilmastovelvoitteiden saavuttaminen edellyttävät siirtymää puhtaampiin käyttövoimiin.

Dieselin valmisteveron palautus alentaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta ei edistä investointeja sähkö- tai kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin tai tarvittavaan infrastruktuuriin. Tämän vuoksi vähintään puolet raskaan liikenteen tukitoimista tulisi kohdentaa puhtaan siirtymän edistämiseen. Tämä tarkoittaisi vähintään 40 miljoonaa euroa puhtaan siirtymän edistämiseksi ammattidieselin ollessa 40 miljoonaa euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti puhtaiden kuorma-autojen ja pitkän matkan linja-autojen hankintatukia, kuten esitysluonnoksen muut vaihtoehdot -kohdassa on mainittu puhtaiden kuorma-autojen hankintatukien osalta, sekä tukia lataus- ja jakeluinfrastruktuuriin. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassaan hallitus on jo linjannut tämän kaltaisista tuista, mutta niille ei ole varattu rahoitusta.

Raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymä parantaa pitkällä aikavälillä Suomen energiaomavaraisuutta, vähentää altistumista öljyn hinnan vaihteluille ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä.

Sähköveron palautus on sisällytettävä osaksi ammattidieseliä

Palta esittää, että sähköveron palautus sisällytetään osaksi ammattidieseljärjestelmää. Nykyinen esitysluonnos kohdistuu yksinomaan fossiilisiin polttoaineisiin, käytännössä dieseliin, vaikka pidemmällä aikavälillä raskaan liikenteen ratkaisut perustuvat vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiseen.

Lataussähkön sähkövero tulisi palauttaa kuorma-autoille ja ainakin pitkän matkan linja-autoille täysimääräisesti EU:n energiaverodirektiivin sallimissa rajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa 2,19 sentin palautusta kilowattitunnilta. Malli parantaisi järjestelmän teknologianeutraaliutta, vauhdittaisi käyttövoimasiirtymää ja – sitä mukaa kun sähköveron osuus palautuksesta nousee – parantaisi entisestään ammattidieselin hyväksyttävyyttä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi 18 tonnin kuorma-autolle, jonka keskikulutus on 100 kWh/100 km ja vuosisuorite 55 000 km, saisi sähköveron palautusta 1 200 euroa vuodessa. Raskaalle 68 tonnin yhdistelmäajoneuvolle, jonka keskikulutus on 180 kWh/100 km ja vuosisuorite 150 000 km, saisi palautusta puolestaan 5 900 euroa vuodessa.

Sähköveron palautuksen kustannus olisi kuorma-autojen osalta noin 2,4 M€ vuonna 2028, 4,2 M€ vuonna 2030 ja 13,8 M€ vuonna 2037, jos sähköistyminen etenee liikenteen perusennusteen 2024 mukaisesti. Pitkän matkan linja-autojen sähköistyminen etenee hitaammin, joten niiden kustannus jää pieneksi.

Palta katsoo, että sähköveron palautuksen kustannus tulisi ensisijaisesti lisätä ammattidieselille jo varatun 40 miljoonan euron vuosibudjetin päälle. Jos erillistä rahoitusta ei ole mahdollista järjestää, sähköveron palautus voidaan toissijaisesti rahoittaa olemassa olevasta kokonaisuudesta, koska vaikutus dieselin palautuksen tasoon olisi suhteellisen pieni.

Jatkovalmistelussa tulee selvittää ratkaisu, joka mahdollistaa ainakin julkisen latauksen ja terminaalilatauksen huomioimisen sähköveron palautuksessa. Lisäksi tulee arvioida varikkolatauksen sisällyttämistä tuen piiriin varsinkin, jos se ei aiheuta merkittävää riskiä väärinkäytöksille (palautuksen hakeminen tukikelvottoman ajoneuvon lataussähköstä).

Palautuksen hakemista on helpotettava ja hallinnollista taakkaa kevennettävä

Palta pitää tärkeänä, että ammattidieselin hakumenettely toteutetaan mahdollisimman kevyesti. Esitysluonnoksen mukainen puolivuosittainen tai vuosittainen hakumenettely lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja sitoo käyttöpääomaa.

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että palautushakemuksista aiheutuisi yrityksille yhteensä 1–2 miljoonan euron vuotuiset hallinnolliset kustannukset. Lisäksi yritys saisi tammikuussa maksetun polttoainelaskun oikeuttaman palautuksen tililleen arviolta aikaisintaan syys-marraskuussa, mikä voi vaikuttaa joidenkin yritysten maksuvalmiuteen. Erityisesti pienille kuljetusyrityksille tämä voi olla merkittävä rasite.

Palta esittää, että lainsäädännöllä mahdollistetaan nykyaikainen digitaalinen toteutusmalli. Esimerkiksi Espanjassa käytössä olevia ratkaisuja muistuttavassa mallissa tankkaus- tai lataustiedot voitaisiin välittää polttoaineen tai sähkön jakelijalta automaattisesti Verohallinnolle polttoainekorttien, maksujärjestelmien ja rajapintojen avulla. Espanjassa erillisen polttoainekortin käyttö tankkauksen yhteydessä tarkoittaa veronpalautuksen hakemista, jolloin tuensaajan ei tarvitse rekisteröitymisen jälkeen tehdä erillistä palautushakemusta, ja verovirasto maksaa palautuksen tuensaajan tilille kuukausittain.

Markkinaehtoisten automatisoitujen ratkaisujen kehittäminen tulee vähintään mahdollistaa, vaikka sitä ei tehtäisi ensisijaiseksi hakutavaksi. Näin voidaan vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, nopeuttaa palautusten maksamista ja samalla tehostaa valvontaa.

Muita huomioita

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 § 30 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi määritelmä ammattitarkoitukseen käytetystä dieselpolttoaineesta ja siihen sisällytettäväksi termi ”kaupallisessa tarkoituksessa”. Hallituksen esityksessä mainitaan, että energiaverodirektiivin eri kieliversioissa ”ammattitarkoitus” ja sen liittyminen toiminnan kaupalliseen luonteeseen on kuitenkin ilmaistu erilaisin termein. Ratkaisuksi ehdotetaan, että kansallisen lain määritelmässä mainittaisiin, että polttoaineen tulee olla käytetty kaupallisessa tarkoituksessa. ”Kaupallinen tarkoitus” ei kuitenkaan ole Suomen lainsäädännössä vakiintunut termi, ja ammattitarkoitukseen kuuluisivat esityksen mukaan myös yrityksen omat tavaran- ja henkilönkuljetukset (ei vain esimerkiksi kuljetusliikkeiden kuljetukset). Pyydämme kuvaamaan perusteluissa tarkemmin, mitkä kuljetukset ovat palautuskelpoisia ja mitkä jäävät järjestelmän ulkopuolelle.

Esitysluonnoksen mukaan ”Jos esimerkiksi jälkikäteisessä valvonnassa havaitaan, ettei polttoainetta ole käytetty palautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen, palautus peritään takaisin oikaisemalla palautuspäätöstä ja määräämällä veroa palautuksen hakijan vahingoksi.” Sanamuodon perusteella jää epäselväksi peritäänkö palautus kokonaisuudessaan takaisin, vai siltä osin, kun polttoainetta ei ole käytetty palautuksen oikeuttavaan tarkoitukseen. Pyydämme selventämään tekstiä tältä osin.

Hallituksen esityksen sivulla 15 on virheellinen vuosiluku. ”…verotusta kevennettäisiin vuosien 2028–2030 ajaksi kasvattamalla…” Pyydämme selvyyden vuoksi korjaamaan tämän muotoon ”2028-2037”.