Lausunto hallituksen esityksestä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta (yksityiset digipostipalvelut)

VN/15822/2025
Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta (yksityiset digipostipalvelut). Palta kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

Esityksen tavoitteena on, että viranomaisten Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan viestin-välityspalveluun lähettämät sähköiset tiedoksiannot voitaisiin näyttää viestinvälityspalvelun käyttäjille viestinvälityspalvelun käyttöliittymän (Suomi.fi-viestit -palvelu) lisäksi yksityisen toimijan tarjoamassa digitaalisessa palvelussa.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026. Yksityisten digipostipalveluiden on määrä olla hyödynnettävissä mahdollisimman pian vuoden 2026 aikana.

Palta kannattaa esitystä siitä, että sähköisiä tiedoksiantoja voidaan näyttää käyttäjille yksityisten toimijoiden tarjoamissa digitaalisissa palveluissa. Yksityisten toimijoiden mukanaan tuoma kilpailu ja jatkuva kehitys tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja parantavat kansalaisten asiointikokemusta. Markkinatoimijoiden avulla voidaan nopeammin kasvattaa digitaalisen viranomaisviestinnän penetraatiota Suomessa. Suomi on jäljessä muun muassa Ruotsia ja Tanskaa sähköisessä viranomaisviestinnässä.

Yksityisen sektorin myötä saadaan myös todennäköisesti helpommin digipostin rinnalle syntymään uusia lisäarvopalveluita ja digitaalisia liiketoimintamalleja. Valtion tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole erilaisten lisäarvopalveluiden kehitystyö. Jo nyt yksityisissä digipostipalveluissa voi muun muassa maksaa laskuja suoraan, joka ei ole mahdollista Suomi.fi -viestipalvelussa. Viranomaisten toimittaman digipostin voidaan katsoa olevan osa luottamuspalvelumarkkinoita, jotka ovat kasvussa, kun digitaaliseen identiteetin hallintaan liittyvät ratkaisut yleistyvät, mm. EU:n eIDAS-asetuksen toimeenpanon myötä.

Markkinalähtöisen mallin etuna on myös se, että kansalaiset voivat valita heille parhaiten sopivan digipostipalvelun, joka voi yhdistää niin julkisen kuin yksityisen sektorin viestit. Olisi tärkeää, että kansalaiset voivat hoitaa kaikkia arkeen liittyviä hallinnollisia asioitaan ja dokumenttejaan yhdessä palvelussa.

Lakiesitys liittyy hallitusohjelman Digi ensin -ohjelmaan ja sähköisen viranomaisviestinnän ensisijaisuutta koskevaan lainsäädäntöön. Suomessa on tarkoitus siirtyä sähköiseen viranomaisviestintään niin, että sähköisiin julkisiin palveluihin kirjautuessa siirrytään automaattisesti (opt-out) ensisijaiseen sähköiseen viestintään, jolloin viranomaisviestejä ei enää lähetetä paperisena kansalaisille. Jos haluaa saada viestit paperisena jatkossa, niin tämä pitää erikseen käydä valitsemassa suomi.fi -viestipalvelussa. Tätä koskeva lainsäädäntö on vielä eduskunnassa käsittelyssä.

Palta on lausunut sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevasta lainsäädännöstä viime vuonna niin valtiovarainministeriölle, kuin eduskunnan hallintovaliokunnalle ja korostanut, että kyseisen lainsäädännön toimeenpanoa tulisi lykätä niin, että yksityisiä digipostipalveluita koskeva lainsäädäntö on valmis ja ensisijaiseen sähköiseen viranomaisviestintään siirtymisen yhteydessä, kansalainen voisi valita valtion tarjoaman Suomi.fi -viestipalvelun ja yksityisten digipostipalveluiden välillä alusta alkaen. Alun perin tavoitteena oli, että kansalaiset siirtyisivät 12.1.2026 lähtien valtion tarjoaman Suomi.fi -viestipalvelun käyttäjäksi opt-out -menetelmällä ja yksityiset digipostipalvelut tulisivat käyttöön myöhemmin vuoden 2026 aikana.

Palta on korostanut kannanotoissaan sen riskiä, että siirtämällä markkinatoimijoiden mukaantulo myöhemmäksi, Suomi syyllistyy kilpailuoikeudellisen sääntelyn rikkomiseen. Yksityisten digipostipalveluiden markkinat ovat kehittyneet nopeasti viimeisten vuosien aikana. Digitaalisia viestejä tai kirjeitä kulkee viranomaisilta jo useita miljoonia vuodessa yksityisten digipostipalveluiden kautta kansalaisille.

Yksityisten digipostipalveluiden mukaantulon eritahtisuus loisi siten väliaikaisen monopolin valtion Suomi.fi -viestipalvelulle. Kansalaisten siirtäminen automaattisesti valtion palvelun käyttäjäksi ennen markkinatoimijoita, sitouttaisi kansalaiset kyseisen palvelun käyttöön. Tämä asettaisi markkinatoimijat ja valtion tarjoaman palvelun epäreiluun kilpailuasetelmaan, sillä siirtyminen uuteen markkinatoimijan tarjoamaan palveluun myöhemmin voisi nousta kynnykseksi palvelun käyttäjille.

Kun sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevan lainsäädännön toimeenpano on jo lykkääntynyt alkuperäisestä aikataulusta, olisi järkevää valmistella tämä esitys sekä edellä mainittu lakiesitys niin, että toimeenpano käynnistyisi saman aikaisesti. Samalla mahdollistettaisiin viranomaisten ja markkinatoimijoiden tehokas yhteismarkkinointi ja nopeampi penetraatio. Palta katsoo, että molempien lakiesityksien tulisi astua voimaan 1.7.2026.

Valmistelutyön yhteydessä on arvioitu yksityisille digipostitoimijoille maksettavien kompensaatioiden mahdollisuudesta. Arvioinnissa on päädytty siihen, että yksityisille toimijoille maksettavassa tuessa olisi kyse valtiontuesta, jonka tulisi täyttää EU:n valtiontukisääntelyn edellytykset. Tähän liittyen valtiovarainministeriö vei Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmälle tiedoksi 11.11.2025 linjauksen, ettei viranomaisten tiedoksiantojen näyttämisestä yksityisille makseta valtiontukea.

Palta pitää linjausta harmillisena ja ehdottaa, että muun lainsäädännön ohella valmisteltaisiin kompensaatiomalli, joka olisi toisaalta julkistalouden menojen kannalta kohtuullinen, mutta se antaisi kuitenkin mahdollisuuden yksityisille digipostitoimijoille investoida kehittämiseen ja palvelutuotantoon sekä kannustimen houkutella kansalaisia siirtymään sähköiseen viranomaisviestintään.

EU:n jäsenmaissa on käytössä malleja, joissa ei tarjota kompensaatiota, sekä malleja – kuten Tanskassa – joissa transaktioiden määrän mukaan jyvitetään kompensaatio yksityisille toimijoille. Ruotsissa ei ole aiemmin maksettu kompensaatiota, mutta sen osalta on nyt tehty lainsäädäntöön muutoksia, jotta kompensaatio olisi mahdollista. Muutoksella on haettu muun muassa sitä, että tämä lisäisi kilpailua yksityisillä digipostimarkkinoilla.

Palta pitää erikoisena sitä, yksityinen digipostitoimintaan kohdistuvat kompensaatiot on katsottu olevan valtiotukisääntelyn alaista toimintaa. Johtopäätöstä ei ole kuitenkaan perusteltu mitenkään – on todettu vain, että näin on linjattu ministerityöryhmässä. Tämä vaatisi jatkovalmistelun osalta järeämmät perustelut.

Vastaavista julkisen hallintotehtävän toteuttamisesta tai avustamisesta pääsääntöisesti kompensoidaan yritykselle – esimerkiksi ajoneuvojen katsastustoiminta, työllisyyspalvelut tai perintätoiminta. Vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluista viranomaiset myös maksavat transaktiokorvausta. Tässä tapauksessa kompensaatio viestien näyttämisestä olisi pikemminkin korvausta markkinaehtoisesta vastikkeesta kuin yritystuen myöntämisestä. Usein käyttäjä maksaa (kuten esim. katsastuspalvelut), mutta tässä tapauksessa luonnollisesti kansalaiselta ei voida periä mitään viranomaispostin vastaanottamisesta. Siten kompensaatiomallin rakentaminen olisi perusteltua.

Mahdollisiin kustannuksiin tai kustannussäästöihin liittyen, olisi tärkeä huomioida, että myös Suomi.fi -viestipalvelun kehitys, ylläpito ja asiakastuki maksavat valtiolle ja se rahoitetaan Digi- ja väestötietoviraston toimintamenojen momentilta. Lisäksi viestipalvelun käyttäjäorganisaatioille syntyy käyttöönottokustannuksia. Esitysluonnoksen sivulla 10 todetaan, että ”Suomi.fi-viestit -palvelun käyttö on käyttäjille ja käyttäjäorganisaatioille maksutonta”. Ei ole syytä luoda kuvaa, että valtion tarjoaman viestipalvelun kehittämisestä tai ylläpidosta ei syntyisi kustannuksia, tai se olisi lähes ilmaista, vaikka se siltä näyttäisi käyttäjäorganisaation näkökulmasta.

Esityksen mukaan tiedoksiantojen näyttäminen ehdotetaan järjestettäväksi siten, että palvelutuottajana toimiva Digi- ja väestötietovirasto (DVV) sekä palveluntarjoaja tekevät sopimuksen, jonka nojalla palveluntarjoaja liittää katseluohjelmansa Suomi.fi-viestit -viestinvälityspalvelun taustapalveluun rajapinnan avulla. Samalla lakiesityksen 8 l § sanoo, että palvelutuottaja (eli DVV) valvoo palveluntarjoajien julkisen hallintotehtävän hoitamista. Kun jatkossa tarjolla on yksityisten digipostitoimijoiden lisäksi DVV:n tarjoama Suomi.fi -viestipalvelu, niin Palta näkee ongelmallisena, että kilpaileva toimija toimii samalla valvojana. Palvelutuottaja toimii tässä yhteydessä myös palveluntarjoajana. Valvontatehtävää tulisi harkita siirrettäväksi toiselle viranomaiselle, kuten esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirastolle.

Kunnioittavasti,

Tatu Rauhamäki                                                             Jari Konttinen
Johtaja, elinkeinopolitiikka                                          Johtava asiantuntija
Palvelualojen työnantajat Palta ry                            Palvelualojen työnantajat Palta ry