Lausunto: Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma

Ympäristöministeriölle
Asia: VN/6119/2025

Palvelualojen työnantajat Palta kiittää ympäristöministeriötä lausuntopyynnöstä.

Palta edustaa yksityisiä palveluyrityksiä useilla eri palvelualoilla, mukaan lukien liikenne ja logistiikka sekä tekniset palvelut. Yksityiset palvelualat tuottavat noin 40 % Suomen BKT:sta, ja talous palveluvaltaistuu edelleen.

Palta kannattaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja edistää keinoja, joilla mahdollistetaan palveluyritysten puhdas siirtymä ja turvataan samalla yritysten kilpailukyky.

Palta pitää ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa ja siihen liittyvää rahoitusta tärkeänä ja tervetulleena. Rahoituksen painotusta tulee kuitenkin siirtää selvästi vahvemmin liikenteeseen, johon ETS2:n vaikutukset eniten myös kohdistuvat. Suunnitelman ehdotus tukea merkittävästi asunto-osakeyhtiöiden ja valtion tukemien asuntoyhteisöihin energiatehokkuusparannuksia ilmastotoimien sosiaalisen rahaston rahoituksella ei ole missään määrin perusteltua.

Ehdotetut asunto-osakeyhtiöiden ja valtion tukemien asuntoyhteisöiden energiatehokkuustuet kohdistuisivat sellaisiin rakennuksiin, jotka ovat sähkön ja kaukolämmön kautta lähes täysin yleisen ETS1-päästökaupan piirissä. Niinpä vuonna 2028 käynnistyvä ETS2-päästökauppa, jonka tuloilla kyseiset tuet rahoitettaisiin, ei vaikuta käytännössä lainkaan kyseisten rakennusten lämmityskustannuksiin.

Palta edellyttää vahvasti, että sosiaalirahaston tulot käytetään niiden toimijoiden hyväksi, joiden kustannuksiin ETS2-päästökauppa vaikuttaa ja joilta rahaston rahoitus on myös kerätty. Kyseisiä kohderyhmiä ovat erityisesti liikenne ja erillislämmitetyt rakennukset.

Erityisesti rahoitusta tulee liikenteeseen, johon ETS2:n vaikutukset eniten kohdistuvat. Liikenteessä vaihtoehtojen rajallisuus, kaluston korkeat investointikustannukset ja fossiilisen polttoaineen hinnannousu muodostavat selkeän perusteen vahvemmalle rahoituspainolle.

Lisärahoitus tulee kohdentaa erityisesti mikroyritysten puhtaiden kuorma-, linja- ja pakettiautojen hankintaan, käytettyihin nollapäästöisiin ajoneuvoihin ja sähkökonversioihin sekä varikko- ja terminaalilatauksen investointeihin. Näin suunnitelma lieventää ETS2:n kustannusvaikutuksia, vauhdittaa pysyvää rakennemuutosta ja tukee logistiikkakustannusten kilpailukykyä.

Palta huomauttaa vielä, että rakennusten energiatehokkuuden edistäminen on yleisellä tasolla tärkeää ja kannatettavaa, ja se tuottaa useita hyötyjä. Sitä on kuitenkin tuettava muulla rahoituksella eikä ETS2 päästökaupasta kerätyillä tuloilla, jotka tulee käyttää ETS2:n vaikutuspiiriin kuuluvien toimijoiden tukemiseksi.

Palta pitää energianeuvontaa tärkeänä ja tervetulleena. Neuvonnan tulee tarjota kuluttajille ja mikroyrityksille käytännönläheistä tietoa esimerkiksi energiatehokkuudesta, energiankäytön ohjauksesta, energian varastointiratkaisuista, sähköautojen latausratkaisuista sekä saatavilla olevista tuista.

Neuvonnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että palvelu tavoittaa myös ne mikroyritykset ja kotitaloudet, joilla ei ole valmiuksia selvittää teknisiä ratkaisuja tai tukimahdollisuuksia itsenäisesti. Neuvonnan tulee olla teknologianeutraalia, helposti saavutettavaa ja kytkeytyä konkreettisiin investointipolkuihin.

Asunto-osakeyhtiöiden ja valtion tukemien asuntoyhteisöjen energia-avustukset ovat yleisellä tasolla perusteltuja, mutta ne on toteutettava muulla rahoituksella eikä sosiaalisella ilmastorahastolla eli ETS2 päästökaupasta kerätyillä tuloilla. Koska sosiaalisen ilmastorahaston tarkoitus on lieventää ETS2-päästökaupan vaikutuksia, tukea tulee kohdentaa enemmän liikennesektorille sekä mahdollisuuksien mukaan rakennuksiin, joiden lämmityskustannuksiin ETS2 tosiasiallisesti vaikuttaa. Tilannetta kuvataan tarkemmin muut huomiot -kohdassa.

Jos mainittuja rakennusten energiaparannuksia kuitenkin tuetaan suunnitelmaluonnoksen mukaisesti, edellyttää suunnitelma eräitä täsmennyksiä. Suunnitelman tavoitteissa viitataan vanhoihin kerrostaloihin, vaikka asunto-osakeyhtiömuotoon kuuluu myös rivitaloja, paritaloja ja erillistaloja. Tukikelpoisuus on määriteltävä siten, että kaikki kriteerit täyttävät asunto-osakeyhtiömuotoiset asuinrakennukset voivat hakea tukea rakennustyypistä riippumatta.

Tukikelpoisiin toimenpiteisiin tulee lisätä energian varastointiratkaisut ja sähköautojen latausinfrastruktuuri. Lisäksi suunnitelmassa mainitun automaation ja säädön osalta olisi tarpeellista täsmentää, että tämä sisältää myös energiankäytön älykkään ohjauksen ja optimoinnin. Näillä ratkaisuilla voidaan vähentää energiakustannuksia, lisätä kulutusjoustoa ja vahvistaa energiajärjestelmän resilienssiä.

Palta pitää tulorajoitettua romutuspalkkiota perusteltuna niille kotitalouksille, joille auton käyttö on välttämätöntä eikä siirtyminen uuteen sähköautoon taikka julkiseen tai kevyeen liikenteeseen ole mahdollista. On tärkeää, että palkkio voidaan käyttää myös käytetyn täyssähköauton hankintaan tai leasingiin. Tämä parantaa tuen saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta.

Palta pitää mikroyrityksille suunnattua raskaan kaluston hankintatukea erittäin tärkeänä. Raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymä on vasta alussa, investointikustannukset ovat korkeita ja pienissä yrityksissä hankintatuki voi olla ratkaiseva tekijä puhtaan käyttövoiman valinnassa. Tuki tukee samalla kuljetuskustannusten kohtuullisuutta ja ennakoitavuutta.

Toimenpiteen soveltamisala tulee laajentaa mikroyritysten täyssähköisiin pakettiautoihin. Tarve korostuu esimerkiksi asennus-, huolto- ja korjauspalveluissa, joissa ajoneuvo on liiketoiminnan välttämätön työväline mutta vuosittainen ajosuorite voi jäädä niin pieneksi, etteivät sähköajoneuvon alemmat käyttökustannukset yksin riitä kattamaan korkeampaa hankintahintaa.

Hankintatuen rinnalle on sisällytettävä mikroyritysten omien varikkojen latausinfrastruktuurin tuki. Varikkolataus on usein sähköisen kaluston kannattavuuden edellytys, ja latausaseman investointikustannus voi muodostaa merkittävän kynnyksen ensimmäisen sähköajoneuvon hankinnalle.

Tuen tulee kattaa myös käytetyt nollapäästöiset ajoneuvot ja vanhojen dieselkuorma-autojen konversiot sähköisiksi. Konversio voi olla uuden ajoneuvon hankintaa edullisempi, mikä parantaa erityisesti pienten kuljetusyritysten mahdollisuuksia osallistua käyttövoimasiirtymään ja tukee samalla kiertotaloutta. Lisäksi suuri konversioinvestoinnista jää Suomeen johtuen työn ja kotimaisten komponenttien suuresta osuudesta.

Palta pitää alueellisen joukkoliikenteen tukea ja kutsuliikenteen tukea tärkeänä erityisesti alueilla, joilla palvelutaso on heikko ja liikkumisen vaihtoehdot ovat rajalliset. Tukien toteutuksessa on varmistettava, että ne täydentävät markkinaehtoista liikennettä sitä kuitenkaan syrjäyttämättä.

Palta pitää kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuurin parantamista kannatettavana siellä, missä investoinnit helpottavat arjen välttämättömiä matkoja ja kytkeytyvät toimivaan liikennejärjestelmään. Rahoituksen kohdentamisessa tulee arvioida hankkeiden saavutettavuusvaikutukset, käyttöaste ja kustannustehokkuus.