Lausunto: Kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnos

Työ- ja elinkeinoministeriölle
Asia: VN/1046/2025

Palvelualojen työnantajat Palta kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä lausuntopyynnöstä koskien kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnosta. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto, ja edustamme noin 2 600 eri palvelualoilla, mm. liikenteessä ja logistiikassa, toimivaa jäsentämme. Yksityiset palvelut tuottavat noin 40 prosenttia Suomen BKT:stä ja työllistävät yli miljoona suomalaista.

Palvelualojen työnantajat Palta on sitoutunut uudistamaan EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Tämä on välttämätöntä ja kiireellistä, sillä ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla.

Suomen tulee toteuttaa päästövähennykset kustannustehokkaasti ja joustavasti, turvaten samalla kannustava toimintaympäristö elinkeinoelämälle. Palta pitää tärkeänä erilaisten joustokeinojen mahdollistamista ja käyttämistä, minkä tulisi myös näkyä osana Suomen EU-vaikuttamista. Samalla on luonnollisesti varmistettava joustojen ympäristöintegriteetti.

Ilmastotavoitteet tulevat tulevaisuudessa kiristymään yhä enemmän, ja siksi päästövähennyksiä on toteutettava kaikilla sektoreilla. Erityisesti tarvitaan lisäpanostuksia niillä sektoreilla, joilla päästöjä vähennetään nykyisin vielä maltillisesti. Tämä koskee esimerkiksi maataloutta.

Strategialuonnoksessa linjataan lento- ja meriliikenteen puhtaiden polttoaineiden osalta seuraavasti:

Linjaus on erityisen tärkeä ja kannatettava, sillä puhtaat polttoaineet ovat keskeisin keino lento- ja meriliikenteen puhtaassa siirtymässä. Puhtaiden polttoaineiden tarve tulee tulevina vuosina kasvamaan voimakkaasti EU-lainsäädännön velvoitteiden vuoksi, mutta niiden saatavuuteen liittyy suuria kysymysmerkkejä.

Palta korostaa, että rahoitusinstrumenttien arviointia koskeva valmistelu tulee käynnistää mahdollisimman pikaisesti, ja työlle tulee varata riittävät resurssit sen nopean toteuttamisen varmistamiseksi. Tässä vaiheessa ei pidä aikailla, sillä rahoitusinstrumenttien arviointi on vasta ensimmäinen vaihe, ja sen jälkeen varsinaisten instrumenttien lainsäädännön muutos vaati myös oman aikansa. Kun vielä itse tuotantoinvestointien valmistelu ja toteutus vaativat melko pitkää aikajännettä, on työ saatava nopeasti käyntiin.

Lento- ja meriliikenteen päästövähennystoimia voidaan rahoittaa esimerkiksi valtion saamilla päästökauppatuloilla. Hallituksen tuleekin linjata, että meri- ja lentoliikenteen päästökauppatulot ohjataan takaisin puhtaan siirtymän toimiin ja kestävien polttoaineiden hinnan alentamiseen.

Strategian luonnoksessa linjataan, että ”Jatketaan raskaan liikenteen lataus- ja tankkausasemien tukemista, jotta raskaan liikenteen siirtyminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (sähkö, biometaani, vety) nopeutuisi ja AFIR-asetuksessa edellytetyt tavoitteet saavutetaan.”

Tämä on erittäin kannatettavaa ja perusteltua, sillä lataus- ja tankkausinfra on edellytys raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymälle. Määrärahoja tulee kuitenkin kasvattaa suuremmaksi. Vertailun vuoksi Ruotsi tarjoaa vastaavaan tarkoitukseen yhteensä noin 54 miljoonan euron tuen tämän vuoden kahdessa kilpailutuksessa.

Lisäksi latausinfratukea tulisi laajentaa julkisista latauspisteistä myös raskaan liikenteen rajoitetussa käytössä olevaan latausinfraan kuten logistiikkakeskuksiin, lentoasemiin, satamiin ja teollisuusalueisiin. Mallia tulisi taas ottaa Ruotsista, joka tarjoaa vastaavaan tarkoitukseen vuoden 2025 kilpailutuksessa noin 36 miljoonaan euron tuen.

Kasvava rahoitustarve voidaan kattaa muuttamalla painopistettä hallituksen kaavailemien toimien välillä. Vuonna 2027 käynnistyvä EU-laajuinen liikenteen ja muiden sektoreiden päästökauppa (ETS2) aiheuttaa kuorma-autoille arviolta 130 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset, jos päästöoikeuden hinta on 50 €. Hallitus on ilmoittanut, että kustannuksia kompensoidaan toimialalle ammattidiesel-nimisellä veronpalautuksella.

Palta katsoo, että ETS2-kustannukset tulee kompensoida toimialalle siten, että puhtaan siirtymän tuet saavat kompensaatioista vähintään puolet. Ammattidiesel on tärkeä täydentävä keino. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ammattidiesel saisi kompensaatiosta leijonanosan, mikä ei edistäisi optimaalisesti raskaan liikenteen puhdasta siirtymää. Painopisteen muutos mahdollistaisi lisärahoituksen lataus- ja jakeluinfratuen ja muidenkin raskaan liikenteen toimien suuremmalle rahoitukselle. 

Lisäksi hallituksen tulisi tehdä päätös, että liikenteen osuus ETS2:n päästökauppatuloista palautetaan liikennesektorille erityisesti puhtaan siirtymän tukina. Tämän myötä hallituksen tulee varautua korottamaan raskaan liikenteen tukia ja kompensaatioita merkittävästikin tulevina vuosina, jos päästöoikeuden hinta ja sen myötä valtion saamat päästökauppatulot nousevat odotettua korkeammiksi.

Luonnoksen mukaan hallitus aikoo selvittää ”keinoja lisätä avoimuutta ja vaihdannan helppoutta jakeluvelvoitteen alaisten polttoaineiden ja tikettien markkinalla, […] mikä voi osaltaan madaltaa kustannuksia.”

Tämä on erittäin tärkeää ja kannatettavaa ja tulee toteuttaa pikaisesti, sillä polttoaineiden hinnat määräävät keskeiseltä osin logistiikkakustannusten kilpailukykyisyyden. 

Jakeluvelvoite kaipaa myös toista tärkeää uudistusta. Uusiutuvan energian jakeluvelvoite on Suomessa toteutettu siten, että esimerkiksi 100-prosenttisen uusiutuvan dieselin käyttö kuljetuksissa ei todellisuudessa vähennä lainkaan kasvihuonepäästöjä Suomen tasolla. Tämä ei kannusta kuljetusyrityksiä eikä asiakkaita puhtaiden polttoaineiden käyttöön.

Tiekuljetusten päästöjen vähentäminen edellyttää puhtaiden polttoaineiden ilmastohyötyjen todellisten vaikutusten laskemista sekä kuljetusten että Suomen hyödyksi. Tällä hetkellä aitoa ilmastohyötyä ei synny, koska polttoainejakelijat voivat toisaalla pienentää uusiutuvan dieselin osuutta.

Jakeluvelvoitetta tulee uudistaa siten, että ainakin 100 % uusiutuvan dieselin käyttö tuottaa todellista ilmastohyötyä. Toteutustapaa tulisi valmistella yhteistyössä kuljetusalan kanssa huomioiden jakeluvelvoitteen perustason ylitys sekä vero- ja hintavaikuttavuus.

Palta kannattaa hallituksen tavoitetta siitä, että vuonna 2035 Suomi tuottaa 10 % EU:n uusiutuvasta ja vähähiilisestä vedystä ja että Suomella on merkittävä asema korkean arvon vetymarkkinoilla. Erityisen tärkeää on hallituksen aie ylläpitää ja vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana sijoituspaikkana vetyä pidemmälle jalostajille hankkeille.

Vetyyn perustuvat sähköpolttoaineet ovat keskeisen tärkeitä liikenteen ja logistiikan puhtaassa siirtymässä. Tärkeys korostuu niissä liikennemuodoissa, joissa päästöjä on vaikea vähentää riittävästi esimerkiksi sähköistämällä. Tällaisia liikennemuotoja ovat erityisesti lentoliikenne, meriliikenne, raskas ja osin keskiraskas maantieliikenne sekä raideliikenne niillä rataosuuksilla, joita ei ole kansantaloudellisesti järkevä sähköistää.

Sähköpolttoaineiden ja myös kestävien biopolttoaineiden käyttöä tulee jatkossa priorisoida yhä vahvemmin vaikeasti sähköistettäville liikennemuodoille soveltuvin kannustein tai muutoin etusijaa tarjoamalla. Henkilöautojen osalta hallituksen tulee vahvistaa muita päästövähennyskeinoja, kuten ajoneuvokannan uusiutumista ja sähköistymistä sekä julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. Tämä vähentää puhtaiden polttoaineiden tarvetta henkilöautoissa ja osaltaan säästää rajallisia puhtaita polttoaineita niitä eniten tarvitseviin tarkoituksiin.

Edistäessään vetytaloutta hallituksen tulee kiinnittää erityistä huomiota lentoliikenteen kestäviin polttoaineisiin (eSAF), sillä niiden tuotantokapasiteetti vaikuttaa kasvavan kaikista hitaimmin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkuna paljastaa, että vain harva vetytalouden investointihankkeista tuottaisi toteutuessaan polttoaineita lentoliikenteen tarpeisiin. Siksi energia- ja ilmastostrategiaan tulisi sisällyttää konkreettisia ja kunnianhimoisia toimia vetytalouden innovaatioiden ja investointien tukemisesta eSAF:in kehittämiseksi ja valmistamiseksi Suomessa.

Strategialuonnoksen mukaan hallitus tulee arvioimaan uusiutuvien polttoaineiden huoltovarmuusvarastointia. Tässä yhteydessä uusiutuva lentopolttoaine tulee sulkea ulos velvoitevarastoinnin piiristä ainakin siihen saakka, kunnes uusiutuvan polttoaineen saatavuus ja käyttö on huomattavalla tasolla verrattuna fossiiliseen polttoaineen käyttöön. Huoltovarmuuden näkökulmasta ei nimittäin pitäisi olla merkitystä sillä, varastoidaanko fossiilista vai uusiutuvaa polttoainetta.

Velvoitevarastoinnin ulottaminen uusiutuvan lentopolttoaineen toimittajaan ei tällä hetkellä ole järkevää ottaen huomioon uusiutuvan polttoaineen vielä alhaiset tuotantomäärät, heikko saatavuus, lähtökohtaisesti fossiilista polttoainetta huomattavasti korkeampi hinta sekä velvoitevarastoinnista aiheutuvat kustannukset.

Palta jakaa hallituksen näkemyksen puhtaiden ratkaisujen ja niihin liittyvän TKI-toiminnan tärkeydestä. Puhtaisiin ratkaisuihin kuuluu keskeisesti digitalisaatio, jonka avulla voidaan saavuttaa jopa 20 % globaalilla tasolla tarvittavista päästövähennyksistä vuonna 2050. Näin ovat arvioineet Maailman talousfoorumi WEF ja konsulttiyhtiö Accenture vuonna 2022.

Digitalisaatio mahdollistaa päästövähennykset lukuisilla eri sektoreilla, ja hyviä esimerkkejä ovat liikenteen ja logistiikan saralla digitaaliset reititysratkaisut ja tekoälyavusteinen ajotavan palaute energiatehokkuutta parantamassa.

Palta on kuitenkin huolissaan hallituksen TKI-linjauksesta, että ”Määrärahojen ollessa rajoitteiset joudutaan priorisoimaan tiettyjä teknologioita. Tavoitteena on riittävä rahoitus tärkeimmille puhtaille teknologiainvestoinneille teknologianeutraalisti.” Tavoite on sinänsä ymmärrettävä, mutta poliitikot tai virkahenkilöt – tai kukaan muukaan – eivät pysty luotettavasti valitsemaan voittavia teknologioita. Ainakin tavoitteen liian tiukka noudattaminen karsii useita potentiaalisia ratkaisuja rahoituksen ulkopuolelle.  

Riittävä osuus puhtaiden ratkaisujen TKI-rahoituksesta on varattava laaja-alaiseen ja teknologianeutraaliin käyttöön, vaikka osa rahoituksesta käytettäisiin tiettyjen keihäänkärkiratkaisuiden rahoittamiseen.

Digitaalisten ja muiden puhtaiden ratkaisujen kehittämistä, käyttöönottoa ja vientiä tulee edistää esimerkiksi soveltuvilla kannusteilla ja informaatio-ohjauksella, sekä innovaatioiden yleisemmällä edistämisellä seuraavasti:

Standardointi on puhtaan siirtymän perusinfrastruktuuri: se määrittää teknologioiden, infrastruktuurin ja palvelujen lähtötason, mittarit ja yhteentoimivuuden. Standardien avulla kaupallistaminen, viennin skaalaus ja säädösten toimeenpano nopeutuvat, mikä vauhdittaa energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista.

Standardit syntyvät yhdessä eikä standardointi ei ole vain suuryritysten pelikenttä.  Osallistuminen ratkaisee sisällön. Jos emme osallistu standardien laadintaan, muiden määrittelemät vaatimukset ohjaavat markkinaa. Yritysten ja tutkimuslaitosten lisäksi tarvitaan lainsäätäjien ja viranomaisten aktiivinen rooli.

Kohdennetut kannustimet. Ehdotamme (i) standardointiin vaikuttamisen sisällyttämistä TKI-rahoituskriteereihin ja (ii) verokannusteen selvittämistä standardointityöhön käytetyn työajan palkkakustannusten osittaiselle vähennykselle TKI-työssä—erityisesti pk-osallistumisen vahvistamiseksi.

Hallituksen tulee perua aikeensa datakeskusten sähköveron korottamisesta. Suomi on tähän asti onnistunut houkuttelemaan merkittäviä datakeskusinvestointeja – osittain kilpailukykyisen sähköverotuksen ansiosta. Hallituksen harkitsema veronkorotus vaarantaa kuitenkin useiden miljardien eurojen arvoisia suunniteltuja investointeja. Niiden toteuttamatta jääminen merkitsisi paitsi merkittäviä menetettyjä vero- ja kiinteistötuloja myös heikompaa alueellista elinvoimaa, osaamispohjan kehitystä ja energiatehokkuutta.

Palvelualojen korkea sähkövero on datakeskuksia laajempi ongelma, sillä pääosin palveluyritykset maksavat yli 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus, vaikka useat palvelualat ovat erittäin sähköintensiivisiä. Näihin kuuluvat erityisesti erilaiset viihde- ja virkistyspalvelut sekä tapahtumapalvelut kuten museot, jäähallit, messukeskukset ja tapahtumatalot.

Sähköä tarvitaan erityisen paljon esittäviä taiteita palvelevassa toiminnassa, jossa sähkökulujen osuus liikevaihdosta on noin 12 % ja lämmityskulujen 11 %. Sähkökulujen osuus on suurempi kuin millään muulla toimialalla Suomessa. Luvut koskevat korona- ja energiakriisejä edeltänyttä vuotta 2019.

Lisäksi palvelualan yritykset ovat kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, kun rajat ylittävä palvelukauppa yleistyy vauhdilla. Myös digitalisaatio tuo palvelualat yhä voimakkaamman kansainvälisen kilpailun piiriin.

Kasvun ja kansainvälistymisen sekä työpaikkojen varmistamiseksi palvelualan yritysten kilpailukyvystä on pidettävä erityistä huolta. Palvelut maksavat nykyisin yli 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus, ja palvelujen sähköveroa on laskettava pikaisesti. Ensi askeleena ehdotamme, että palveluyritysten sähköverolle luodaan oma sähköveroluokka ja sähköveron tasoa alennetaan vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.

Sähköveron alentaminen on tehokas keino nopeuttaa sähköistymistä ja päästöjen vähentämistä. Lisäksi se edistäisi liiketoimintaa nimenomaan kestävillä toimialoilla – useimpien palveluiden päätoimialojen CO₂-päästöt suhteessa arvonlisään ovat nimittäin erittäin pienet.

Strategian luonnoksessa linjataan, että ”Hallitus vaikuttaa sen puolesta, että EU-toimilla edistetään meri- ja lentoliikenteen kestävien polttoaineiden saatavuutta ja käyttöä.”

Tämä on erityisen tärkeä ja kannatettava linjaus, sillä puhtaat polttoaineet ovat keskeisin keino lento- ja meriliikenteen puhtaassa siirtymässä.

Suomen tulee EU-vaikuttamisensa osana edistää ns. book and claim -mallin mahdollistamista lento- ja meriliikenteen kestäville polttoaineille. Mallissa polttoaineen vastuullisuusväittämä eriytetään fyysisestä tuotteesta hieman samaan tapaan kuin vihreän sähkön sertifikaateilla. Tämä edistäisi kestävien polttoaineiden markkinaa.

Palta pitää tärkeänä, että komission valmistelema kestävän liikenteen investointiohjelma (Sustainable Transport Investment Plan, STIP) tuottaisi konkreettisia, nopeasti käyttöönotettavia ja vaikuttavia toimenpiteitä lento- ja meriliikenteen investointien ja käytön pikaiseksi vauhdittamiseksi. Hallituksen tulisi edistää tätä tavoitetta osana EU-vaikuttamistaan.

Kunnioittavasti,

Tatu Rauhamäki                                      Mikko Paloneva
Johtaja, elinkeinopolitiikka                   Asiantuntija, elinkeinopolitiikka