Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työaikalain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/16669/2026

Yleiset huomiot

Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Esityksen tavoitteena on tehostaa työaika- ja vuosilomakirjanpitoa sekä työvuoroluetteloa koskevien hallinnollisten velvoitteiden noudattamista. Tavoite toteutettaisiin lisäämällä työsuojeluviranomaisen valvontakeinoihin uusi laiminlyöntimaksu.

Palta pitää tärkeänä esityksen taustalla olevaa tavoitetta ehkäistä ja torjua tehokkaasti työperäistä hyväksikäyttöä ja suhtautuu vakavasti työaika- ja vuosiloma-asiakirjoja koskevien määräysten laiminlyönteihin. Työperäisen hyväksikäytön kitkeminen ja laiminlyönteihin puuttuminen varmistavat osaltaan tasavertaisen kilpailun palvelualoilla.

Ehdotetulla laiminlyöntimaksulla ei kuitenkaan saavutettaisi sille asetettuja tavoitteita, minkä vuoksi vastustamme esitettyjä muutoksia. HE-luonnoksessa ei määritellä riittävän täsmällisesti, missä tilanteissa ja kuinka moitittavan toiminnan seurauksena laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä. Ehdotettu laiminlyöntimaksu ei myöskään kohdistuisi tehokkaasti niihin yrityksiin, joissa on ilmennyt merkittävimpiä väärinkäytöksiä. Jo tällä hetkellä kattavan seuraamusjärjestelmän laajentamisen sijasta tulisi varmistaa, että työsuojeluviranomainen pystyy kohdentamaan tehokasta valvontaa sinne, missä merkittävimpiä väärinkäytöksiä on tapahtunut.

Huomiot ehdotetuista laiminlyöntimaksuista ja niiden määristä

Huomiot ehdotetuista työaikalain ja vuosilomalain laiminlyöntimaksuista yhteisesti

Palta pitää erittäin tärkeänä, että esityksellä ei puututa työehtosopimusosapuolten mahdollisuuteen sopia työvuoroluettelon laatimisesta toisin. Työehtosopimuslain perusteella määräytyvässä normaalisitovuuspiirissä työehtosopimuksen noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisen sijasta työehtosopimuksen osapuolille. Työehtosopimusmääräyksen rikkomisen seuraamuksena tulevat kysymykseen työehtosopimuslainsäädännössä tarkoitetut seuraamukset. Normaalisitovuuspiirissä työehtosopimusten noudattamisen valvonta toimii tehokkaasti, mahdolliset laiminlyönnit tulevat työehtosopimusosapuolten tietoon ja ne selvitetään työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tämän vuoksi toisinsopimismahdollisuutta rajoittamalla puututtaisiin tarpeettomasti työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaan ja työehtosopimusjärjestelmään.

HE-luonnoksen nykytilan kuvauksessa kuvataan tarkastajan ja työsuojeluviranomaisen tällä hetkellä käytettävissä olevia hallinnollisia valvontakeinoja. Uuden laiminlyöntimaksun käyttöönottoa perustellaan työsuojeluviranomaisten tämänhetkisten toimivaltuuksien riittämättömyydellä. Jatkossa laiminlyöntimaksu täydentäisi työsuojeluviranomaisen valvontakeinoja, mutta niiden keskinäinen suhde jää HE-luonnoksessa epäselväksi. Esitystä tulisi täsmentää tältä osin.

Työsuojeluviranomaisen toiminnan ensisijaisena tarkoituksena tulee jatkossakin olla puutteellisen toiminnan korjaaminen valvonnan, neuvonnan ja ohjeistuksen keinoin. Kevyempien ohjauskeinojen tulisi siten olla aina ensisijaisia sanktioluonteisiin hallinnollisiin seuraamuksiin nähden. HE-luonnoksen mukaan työaika- ja vuosilomakirjanpidon vähäisten sisällöllisten puutteiden korjaamiseksi olisi jatkossakin käytettävissä työsuojelun valvontalain 13 §:n mukaiset ohjauskeinot. Näitä ovat työsuojeluviranomaisen antama toimintaohje ja kehotus. Esityksessä tulee todeta, että laiminlyöntimaksua ei voisi määrätä niissä lievemmissä tilanteissa, joissa puutteen korjaamiseksi on annettu toimintaohje. Lisäksi esityksessä tulee mainita, että laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä yksittäisessä tapauksessa tehdyn kokonaisharkinnan perusteella vain sellaisesta samasta toiminnasta, jonka korjaamiseksi on annettu kehotus, mutta jota ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä olisi jatkossakin käytössä kaikista vakavampien laiminlyöntien varalta.

Huomiot ehdotetusta työaikalain laiminlyöntimaksusta

Esitetyn 44 a §:n 1 mom. 1 kohdan sanamuodon mukaan laiminlyöntimaksu voitaisiin muun ohella määrätä, jos työnantaja työntekijän vahingoksi tekee työvuoroluettelon mahdottomaksi lukea ilman siihen oikeuttavaa perustetta. Pykälän sanamuodosta herää kysymys, onko olemassa edes oikeuttavia perusteita, joilla työvuoroluettelon voisi tehdä mahdottomaksi lukea. Säännöskohtaisista perusteluista jää epäselväksi, mitä tilanteita tällä tarkoitetaan. Pykälän sanamuotoa tulisi tarkentaa kohdan osalta.

Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa tulisi kuvata ehdotetun työaikalain 44 a §:n 1 mom. 2 kohdan sisältö, jota HE-luonnos ei tällä hetkellä sisällä.

Työaikalain työaikakirjanpitoa koskevan 32 §:n 4 momentissa säädetään tilanteista, joissa työntekijällä, työsuojeluviranomaisella ja henkilöstön edustajalla on oikeus saada pykälässä määrätyt merkinnät ja asiakirjat. HE-luonnoksesta jää epäselväksi, voiko laiminlyöntimaksu tulla määrättäväksi momentissa säädettyjen velvollisuuksien laiminlyönnistä. Vastaavasti työaikalain työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa sekä vuosilomalain vuosilomakirjanpitoa koskevissa pykälissä säädetään työnantajan velvollisuudesta säilyttää työaika- ja vuosilomakirjanpito kanneajan päättymiseen saakka. HE-luonnoksessa ei mainita, voisiko esimerkiksi säilytysvelvollisuuden laiminlyönti tulla kyseeseen työaikakirjanpidon hävittämisenä, josta uusi laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä. Perusteluissa tulisi täsmentää, miltä osin laiminlyöntimaksu kattaa työaikalain työvuoroluetteloa ja työaikakirjanpitoa sekä vuosilomalain vuosilomakirjanpitoa koskevissa pykälissä säädetyt velvollisuudet.

Ehdotetun uuden 44 a §:n 2 mom. mukaan jos samalla kertaa on määrättävä laiminlyöntimaksu kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä, määrätään laiminlyönneistä yhteinen maksu, joka on enintään 15 000 euroa. Momentin säännöskohtaisissa perusteluissa kuvataan laiminlyöntien toistuvuutta tahallisuuden arvioinnissa. Säännöskohtaisista perusteluista jää kuitenkin epäselväksi, mihin yksi laiminlyönti käytännössä rajataan ja milloin kyse voisi olla vain esimerkiksi yhdestä pitkään jatkuneesta laiminlyönnistä eikä kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä.

Huomiot ehdotetusta vuosilomalain laiminlyöntimaksusta

Edelliset huomiot työaikalain ehdotetusta 44 a §:stä koskevat soveltuvin osin myös vuosilomalain ehdotettua vastaavaa pykälää.

Vuosilomalakia koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa tulisi mainita, että perustelut vastaavat ehdotettujen työaikalain pykälien säännöskohtaisia perusteluita.

Huomiot laiminlyöntimaksun määräämisen arvioinnissa huomioon otettavista seikoista

Palta pitää tärkeänä, että ehdotetun lain sanamuoto jättää riittävästi liikkumavaraa ottaa laiminlyöntimaksun määräämisen arvioinnissa huomioon kaikki tapaukseen liittyvät seikat ja olosuhteet. Arvioinnissa tulee voida ottaa huomioon esimerkiksi työvuoroluettelon merkitys kussakin työaikamuodossa. Esimerkiksi vuorotyössä, jossa työvuoron ajankohta vaihtelee, työvuoroluettelon merkitys on suurempi kuin esimerkiksi toimistotyöaikaa tekevällä.

Huomiot perusteista, jolloin laiminlyöntimaksua ei tule määrätä

Työaikalain ehdotetun uuden 44 a §:n 3 mom. mukaan laiminlyöntimaksu olisi jätettävä muun ohella määräämättä, jos laiminlyönti on kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Säännöskohtaisten perusteluiden esimerkeistä huolimatta perusteluista jää epäselväksi, minkä asteinen laiminlyönti on vähäinen ja mikä toisaalta ylittää vähäisyysvaatimuksen. HE-luonnoksessa on nimenomaisesti todettu, että laiminlyöntimaksu olisi tarkoitettu vähemmän moitittaviin tapauksiin.

Kaksoisrangaistavuuden kiellon huomioiminen ehdotuksissa

HE-luonnoksen mukaan kaksoisrangaistavuuden kielto estää laiminlyöntimaksun ja rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämisen samassa asiassa. HE-luonnoksessa ei kuitenkaan kuvata riittävästi laiminlyöntimaksun ja työsuojeluviranomaisen käytössä olevan uhkasakon välistä suhdetta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä kaksoisrangaistavuuden kiellon soveltamisala ei rajoitu vain varsinaisiin rikosoikeudellista rangaistusta koskeviin tuomioihin. Se ulottuu myös erilaisiin rangaistusluonteisiin hallinnollisiin seuraamuksiin. Myös perustuslakivaliokunta on korostanut, että jos hallinnollinen seuraamus on rangaistusluonteinen, on sitä pidettävä rikosoikeudellisena seuraamuksena kaksoisrangaistavuuden kieltoa arvioitaessa. Ehdotettu laiminlyöntimaksu olisi rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus ja myös uhkasakossa on rangaistusluonteisen hallinnollisen seuraamuksen piirteitä. Näin ollen laiminlyöntimaksun ja uhkasakon välisen suhteen arvioinnissa olisi otettava huomioon kaksoisrangaistavuuden kielto. Esitystä tulisi muuttaa siten, ettei laiminlyöntimaksua ja uhkasakkoa voisi määrätä samasta laiminlyönnistä.

Huomiot merenkulkijoita koskeviin lakeihin (vastaavat ehdotukset kuin työaikalaissa ja vuosilomalaissa)

–

Huomiot vaikutusarvioinneista

HE-luonnoksen nykytilan kuvauksessa kerrotaan, kuinka työsuojeluviranomaisen käsittely lisävaiheineen voi tällä hetkellä kestää viikoista useisiin kuukausiin, ja valituksen käsittely hallinto-oikeudessa kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta. Uudella laiminlyöntimaksulla tehostettaisiin HE-luonnoksen mukaan työsuojeluviranomaisen tällä hetkellä riittämätöntä valvontamenettelyä. Ehdotetusta laiminlyöntimaksupäätöksestä olisi HE-luonnoksen mukaan mahdollista hakea muutosta hallintotuomioistuimesta, ja vaikutusarvioinneissa todetaan, että ehdotetuista työaika- ja vuosiloma-asiakirjoja koskevista laiminlyöntimaksupäätöksistä tultaisiin tekemään vuosittain useita valituksia. HE-luonnoksessa ei kuitenkaan arvioida, kuinka paljon laiminlyöntimaksu tehostaisi valvontajärjestelmää. Esitettyjen arvioiden perusteella ei siten voida vakuuttua siitä, että laiminlyöntimaksulla pystyttäisiin korjaamaan riittävästi valvonnan tehokkuutta ja hallintoprosessin kestoon liittyvää ongelmaa.

Nykytilan kuvauksessa tunnistetaan hallintomenettelyn kestoon liittyvänä ongelmana myös se, että pitkän hallintotuomioistuinprosessin aikana työntekijöitä Suomeen lähettänyt yritys on saattanut jo poistua maasta. Esityksen vaikutusarviointien mukaan työvuoroluetteloon liittyvien laiminlyöntien osalta ehdotus asettaisi suomalaiset ja ulkomaiset järjestäytymättömät yritykset samaan asemaan, kun laiminlyöntimaksu koskisi myös Suomeen työntekijöitä lähettäviä yrityksiä, jotka eivät yleensä järjestäydy Suomessa. Vaikutusarvioinneissa ei kuitenkaan arvioida, kuinka vaikuttavana seuraamuksena laiminlyöntimaksua tosiasiassa pidettäisiin lähettävien yritysten osalta. Arvioinneista ei myöskään ilmene, pystytäänkö laiminlyöntimaksulla puuttumaan määräysten rikkomiseen ennen lähettävän yrityksen poistumista Suomesta.

Edellä sanotun vuoksi Palta katsoo, että jo tällä hetkellä kattavan seuraamusjärjestelmän laajentamisen sijasta tulisi varmistaa, että työsuojeluviranomainen pystyy kohdentamaan tehokasta valvontaa sinne, missä merkittävimpiä väärinkäytöksiä on tapahtunut.

Vaikutusarvioinneista puuttuu lisäksi arvio ehdotetun laajennetun seuraamusjärjestelmän oikeasuhtaisuudesta ja tehokkuudesta kokonaisuudessaan.

Muut mahdolliset huomiot

Ehdotetuissa laiminlyöntimaksun määräämistä koskevissa pykälissä määrättäisiin, missä ajassa laiminlyöntimaksun määräämistä koskeva asia tulee saattaa vireille. Jatkovalmistelussa esitykseen tulisi lisätä siirtymäsäännökset, joissa määrättäisiin, ettei laiminlyöntimaksua voisi määrätä sellaisten asiakirjojen perusteella, jotka olisi tullut laatia ennen lain voimaantuloa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tällä hetkellä hallituksen esitystä eduskunnalle työoikeudellisten saatavien vanhentumis- ja kanneajoista. HE-luonnoksessa ehdotetaan muutoksia muun muassa työaika- ja vuosilomakirjanpitoa koskeviin säilytysaikoihin, mutta se jättää avoimeksi työaika- ja vuosilomakirjanpidon säilytysvelvollisuutta koskevan enimmäisajan. Lausuttavana olevan HE-luonnoksen mukainen laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä säilytysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Palta pitää erittäin tärkeänä, että valmistelussa arvioidaan esitysten yhteisvaikutus. Samalla on varmistettava, ettei työnantajalle voida määrätä jatkossa laiminlyöntimaksua sellaisen säilytysvelvollisuuden laiminlyönnistä, josta ei ole täsmällisesti säädetty.

Lausuntopalvelu.fi