Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi T&K-rahoituslain muuttamisesta

VN/23535/2026
Valtiovarainministeriölle

Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta.

Yhteenveto

Palta kannattaa esitystä. Rahoituksen vuosittainen mitoittaminen uusimman talousennusteen perusteella on perusteltua nykyisessä valtiontalouden tilanteessa. Palta pitää kuitenkin tärkeänä, että parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä pidetään määrätietoisesti kiinni. Samalla on kuitenkin jatkossakin huolehdittava siitä, että t&k -rahoituksella edistetään hankkeita, joilla voidaan synnyttää uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille, sekä niillä voidaan parantaa yritysten tuottavuutta ja vauhdittaa uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille.

Esitys vahvistaa TKI-rahoituksen kokonaisuutta mahdollistamalla innovaatiotoimintaan osoitetun rahoituksen lukemisen osaksi valtion rahoitustavoitetta. Erityisesti Business Finlandin tarjoamaa innovaatiorahoitusta on leikattu merkittävästi viime vuosina, mikä on tarkoittanut, että tutkimus- ja kehittämistoiminnasta syntyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen ja vientiin on ollut vähemmän rahoitusta tarjolla. Kuluvan vaalikauden aikana innovaatiorahoitukseen on tehty 47 miljoonan euron leikkaukset. Samalla innovaatiorahoituksen vähentyminen on rajoittanut yrityksille tärkeiden rahoitusinstrumenttien kehittämistä sekä niiden soveltumista pk-yritysten tarpeisiin.

Palta pitää erityisen tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan valtion t&k -rahoituksen määrään voitaisiin lukea enintään 50 miljoonaa euroa valtion talousarviossa innovaatiotoimintaan osoitettua rahoitusta. Muutos tunnistaa nykyistä paremmin, että talouskasvun ja tuottavuuden kannalta ratkaisevaa ei ole ainoastaan uuden tiedon ja ratkaisujen kehittäminen, vaan myös niiden kokeilu, käyttöönotto, kaupallistaminen, markkinoille vienti ja skaalaaminen.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehdyt panostukset tuottavat kasvua ja uusia työpaikkoja vasta, kun kehitettyjä ratkaisuja pystytään hyödyntämään yritysten liiketoiminnassa ja viemään markkinoille. Lisäksi yrityksissä on paljon kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka ei tiukasti tulkittuna täytä tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää.

Nykyinen t&k -kehikko määritelmineen ei kaikissa tilanteissa tunnista riittävästi esimerkiksi palveluyritysten kehittämistoiminnan luonnetta. Palveluinnovaatiot syntyvät usein käyttäjälähtöisestä ja iteratiivisesta kehittämisestä, uusista liiketoimintamalleista, ohjelmistokehityksestä ja -integraatioista, palvelumuotoilusta sekä olemassa olevan tiedon ja teknologian uudenlaisesta yhdistämisestä. Tekoälyn soveltaminen yritysten liiketoimintaprosesseihin on tällä hetkellä keskeisin palveluyritysten innovaatiotoiminnan ajuri.  

Edellä mainittu toiminta voi jäädä puutteellisesti tunnistetuksi ja rahoitetuksi, jos rahoituskelpoisuutta tarkastellaan vain perinteisen ja teknologiapainotteisen t&k -toiminnan lähtökohdista. Palvelu- ja digi-innovaatioiden nykyistä parempi huomiointi laajentaisi TKI-toimintaan osallistuvien yritysten joukkoa ja parantaisi mahdollisuuksia kohdistaa julkista rahoitusta tuottavuutta lisäävään yrityslähtöiseen kehittämiseen.

Esityksen toimeenpanossa on varmistettava, että innovaatiorahoituksen sisällyttäminen lakiin johtaa myös tosiasiallisiin ja yritysten hyödynnettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Se tulee myös johtaa innovaatiorahoituksen aitoon lisäämiseen, eikä esimerkiksi vain eri momenteilla olevan rahoituksen uudelleen kehystämiseen tavoitteen saavuttamiseksi.

Palta pitää tärkeänä, että hallitus ohjaa enimmäismäärän (50 miljoonaa euroa) pikaisesti innovaatiotoimintaa tukevien rahoitusinstrumenttien piiriin ja valtuuksiin, huomioiden erityisesti Business Finlandiin kohdistuneet vaalikauden aikana tehdyt innovaatiorahoituksen leikkaukset. Jos laki hyväksytään tällaisenaan, tulisi innovaatiotoiminnan rahoitusta lisätä jo vuoden 2027 budjettiin lisätalousarviomenettelyssä.  

Jatkossa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen sekä innovaatiorahoituksen (tai muun yritysten kehittämistoimintaa tukevan rahoituksen) välistä suhdetta olisi syytä tarkastella kokonaisuudessaan talouskasvun ja tuottavuuden näkökulmasta ja huomioiden yritysten ja toimialojen erilaiset kehittämistarpeet.