Lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin

Valtiovarainministeriölle
Lausuntopyynnön asianumero VN/23894/2025

Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle koskien yhteisöveroprosentin alentamisesta kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta ja tappioiden vähennysoikeuden pidentämisestä 25 vuoteen. Orpon hallitus päätti asiasta puoliväliriihessä 2025, tavoitteena on parantaa yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä sekä tukea investointeja. Palta ry kannattaa molempia esityksiä.

Palta pitää yhteisöverokannan alentamista perusteltuna ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavana uudistuksena. Kansainvälinen kilpailu yrityksistä on kireää ja yhteisöverokannan alentaminen auttaa korostamaan Suomea houkuttelevana sijaintipaikkana yrityksille. Lausuntoluonnoksen mukaan EU-valtioiden keskimääräinen yhteisöveroprosentti on laskenut kaksi prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin. On tärkeä myös huomata, että efektiivinen veroaste (tosiasiassa maksettu vero, huomioiden esimerkiksi verokannustimien vaikutus) on Suomessa 19,6 prosenttia, joka on EU-maiden keskiarvon (19 prosenttia) yläpuolella. Suomi tarvitsee kipeästi talouden kasvua ja investointeja, jotka vuorostaan toisivat lisää työpaikkoja, sekä ansiotuloveroja, sivukuluja sekä pienentäisi tukien tarvetta.

Palta ry:n jäsenistöstä valtaosa on pk-yrityksiä. Kansainvälisten yritysten houkuttelemisen ja suurten yritysten pitämisen lisäksi merkittävä vaikutus yhteisöverokannan alentamisella on pk-yrityksille. Noteeraamattomat yritykset ovat usein tiiviisti sitoutuneita kotipaikkaansa ja niiden osuus yhteisöveron maksajista on valtaosa, jopa 90 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että muutoksen vaikutukset kohdentuvat suoraan kotimaisiin yrityksiin. Yhteisöveron alentaminen on kaikkiin voittoa tekeviin yrityksiin kohdistuva kannustin, joka vaikuttaa suoraan yrityksen käytettävissä olevaan kassavarallisuuteen ja mahdollisuuteen rahoittaa investointeja.

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään näkemys: ”vähemmän pääomaintensiivisillä aloilla, kuten palvelualoilla, verokannan alentamisen vaikutus voisi kohdistua suuremmilta osin osingonjakoon kuin tuotannon kasvattamiseen tai palkkoihin.” Palta ry huomauttaa, että palvelualoilla kasvuinvestointi on nimenomaisesti henkilöinvestointi, uuden osaajan rekrytointi. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä. Yksityiset palvelualat (ilman kauppaa) työllistävät yli 1,1 miljoonaa ihmistä, eli yli 40 prosenttia Suomen kaikista työllisistä ja 55 prosenttia Suomen yksityisen sektorin työllisistä. Palvelualat tuottavat 43 prosenttia Suomen BKT:stä ja palveluvienti muodostaa jo kolmanneksen Suomen viennin arvosta. Siten palvelualat ovat kriittisen tärkeitä Suomen talouskasvulle.

Yhteisöverokannan alentamista ei tule kompensoida kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta tai pääomatuloverotusta. Tällainen kompensointi olisi ristiriidassa uudistuksen keskeisten tavoitteiden kanssa. Yhteisöverokannan alentamisen vaikutukset jäävät vajavaisiksi, mikäli samanaikaisesti muilla veroratkaisuilla heikennetään yritysten kykyä rahoittaa kasvuaan.

Palta korostaa veropolitiikan ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden keskeistä merkitystä. Kysyttäessä yritykset nostavat sen jopa tärkeimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi veropolitiikassa ja maan houkuttelevuudessa sijaintipaikkana. Tempoileva ja poukkoilevaa yritysverotus on myrkkyä yritysten luottamukselle. Jos yhteisöveron alentamispäätös perutaan nyt, mainehaitta Suomelle vakaana ja luotettavana investointikohteena yritysten silmissä on suuri. Yritysten tulee voida tehdä päätökset investoinneista ja rekrytoinneista pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli verolinjaa muutetaan tai sen vaikutuksia heikennetään jälkikäteen, heikentää se yritysten luottamusta toimintaympäristöön ja lisää investointeihin liittyvää epävarmuutta.

Palvelualojen työnantajat Palta ry pitää tappioiden vähennysajan pidentämistä erittäin perusteltuna ja kannatettavana uudistuksena. Nykyinen 10 vuoden määräaika on monissa tilanteissa liian lyhyt, ja monilla kilpailijamailla tappioiden vähentämisaikaa tulevista voitoista ei ole lainkaan ajallisesti rajoitettu. Ajallisesti rajoitettu tappiontasausmalli on haastava varsinkin yrityksille, joiden tulos vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Tällainen yritys voi joutua maksamaan korkeampaa keskimääräistä veroastetta, kuin tasaisesti tulosta tekevä yritys.

Tulonmuodostus voi palvelualoilla olla luonteeltaan syklinen ja altis toimintaympäristön muutoksille, ulkopuolisille kriiseille (sodat, korona) ja päättäjien ratkaisuille, jotka voivat vaikuttaa suuresti kysynnän vaihteluun. Vastaavia haasteita on voimakkaasti esimerkiksi TKI-toimintaan investoivilla yrityksillä, kuten start-upeilla ja kasvuyrityksillä. Tällöin verojärjestelmä saattaa ohjata investointeja vakaille toimialoille ja yrityksiin sekä vähentää riskinottohalukkuutta, jota Suomessa nyt kipeästi kaivataan. Esimerkiksi VATT on todennut selvityksessään, että Suomen tulisi harkita luopumista tappiontasauksen aikarajoituksesta, jotta verotuksen epäsymmetrisyyttä ei syntyisi.[1]

Palta pitää perusteltuna, että pidennetty vähennysaika ulotettaisiin koskemaan myös lain voimaantulohetkellä käyttämättömiä vahvistettuja tappioita, joiden nykyinen 10 vuoden määräaika ei ole vielä päättynyt. Tällainen ratkaisu olisi johdonmukainen verotuksen neutraalisuuden periaatteen kanssa ja tukisi yritysten yhdenvertaista kohtelua.

[1] Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua – Valtion taloudellinen tutkimuskeskus