Lausunto: Nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alennus

Valtiovarainministeriölle
Asia: VN/7054/2024

Palvelualojen työnantajat Palta kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä polttoaineiden valmisteveron alennukseksi. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto, ja edustamme noin 2 600 eri palvelualoilla toimivaa jäsentämme, ml. monipuolisesti liikenne- ja logistiikka-alan toimijoita. Yksityiset palvelut tuottavat noin 40 prosenttia Suomen BKT:stä ja työllistävät yli miljoona suomalaista.

Palvelualojen työnantajat Palta on sitoutunut uudistamaan EU:n ja Suomen ilmastopo-litiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoitta-miseksi kohti 1,5 astetta. Päästövähennykset tulee toteuttaa kustannustehokkaasti, turvaten samalla kannustava toimintaympäristö liikenne- ja logistiikka-alalle sekä koko elinkeinoelämälle.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa alennettaisiin kahdessa vaiheessa (2026 ja 2027) siten, että niiden jälkeen bensiinin valmistevero olisi 2,7 snt/l ja dieselin 2,4 snt/l nykyistä alempi. Tämä alentaa valtion verotuloja vuonna 2027 noin 96 M€ ja 2029 noin 80 Me.  

Hallituksen esityksessä kerrottujen tietojen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että noin 60 % veronalennuksesta kohdistuu henkilöautojen käyttäjille ja noin 40 % kuorma- ja pakettiautojen käyttäjille.  Esimerkiksi vuonna 2027 tämä tarkoittaa henkilöautojen käyttäjille noin 58 miljoonan sekä kuorma- ja pakettiautojen käyttäjille noin 39 miljoonan euron veronalennusta.

Palta pitää erittäin tärkeänä ja tervetulleena pyrkimystä turvata liikenne- ja logistiikka-alan kilpailukykyä ja kotitalouksien ostovoimaa. Ratkaisuksi ehdotettu veronalennus on kuitenkin ongelmallinen, sillä se ei edistä liikenteen ja logistiikan puhdasta siirtymää.

Veronalennuksen sijasta esityksen tavoitteita tulisi pyrkiä toteuttamaan tavalla, joka edistää samalla liikenteen ja logistiikan puhdasta siirtymää.

Liikenne- ja logistiikkatoimialan osalta valtion tulisi mieluummin käyttää veronalennusta vastaava summa esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen hankintatukiin sekä lataus- ja jakeluinfran edistämiseen. Hankintatukia tulisi myöntää sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisille kuorma-autoille, pakettiautoille ja huoltoajoneuvoille.

Valtion tulisi myös korottaa raskaan liikenteen lataus- ja jakeluinfran tukemiseksi varattua vuotuista budjettia sekä laajentaa soveltamisalaa julkisista latauspisteistä myös rajoitetussa käytössä olevaan latausinfraan. Lataustarve on usein merkittävä paikoissa, joissa kuorma-autoja lastataan ja puretaan, kuten logistiikkakeskuksissa, lentoasemilla, satamissa ja teollisuusalueilla.

Kotitalouksien osalta valtion tulisi veronalennuksen sijasta käyttää vastaava summa julkisen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Kansalaiset kokevat tämän kaikkein oikeudenmukaisimmaksi keinoksi kompensoida ilmastotoimista aiheutuvaa liikkumisen kustannusten nousua, mikä käy ilmi Suomen ilmastopaneelin toteuttamasta ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeesta.

Julkisen liikenteen edistämisessä tulisi painottaa matkaketjuja eli linja-auto-, raide- ja lentoliikenteen yhdistämistä sujuviksi matkaketjuiksi. Tämä parantaisi kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja helpottaisi myös osaltaan tappiollisten maakuntalentojen tukemisen lopettamista. Tästä seuraisi valtiontaloudelle merkittäviä säästöjä, sillä tällä hetkellä valtio rahoittaa ostoliikennettä viidelle maakuntalentokentälle kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.

Yleisellä tasolla Palta pitää lisäksi valitettavana, että hallitus on päättänyt poistaa työsuhdepolkupyörien verovähennysoikeuden. Kuten myös liikenteen ja logistiikan vähähiilitiekartassa 2022 tuodaan esille, jalankulun ja pyöräilyn edistäminen ovat olennaisia keinoja liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi jalankulku ja pyöräily edistävät kansalaisten terveyttä ja vähentävät siten valtion terveydenhuoltokuluja.

Kunnioittavasti,

Tatu Rauhamäki                                       Mikko Paloneva
Johtaja, elinkeinopolitiikka                    Asiantuntija, elinkeinopolitiikka