Lausunto: Valtiokonttorin arviomuistio koskien liiketoimintatositteita

Valtiokonttorille
Asianumero: VK/5449/2026

Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää valtiokonttoria mahdollisuudesta antaa kommentteja liiketoimintatositteita koskevaan arviomuistioon. Palta ry on mielellään käytettävissä myös selvitystyön jatkovalmisteluvaiheissa.

1. Huomioita verkkolaskuja koskevista ehdotuksista

Palta ry ei kannata vaihtoehtoa 1, eli laajaa kansallista velvoittavuutta (pakottavaa lainsäädäntöä). Verkkolaskutus on Suomessa laajasti käytössä. Kuten muistiossa todetaan, valtion ostolaskuista 97 % ja myyntilaskuista 58 % on verkkolaskuja. Kunnilla vastaavat luvut ovat 93 % ja 26 %, hyvinvointialueilla 96 % ja 27 %. Suomalaisten organisaatioiden verkkolaskutusaste on noin 92 % ja yli 1 miljoona euroa liikevaihtavista yrityksistä yli 90 % on verkkolaskuosoitteistossa. Vaikka Suomessa on paljon hyvin pieniä yrityksiä, kokonaisuudessaankin 50-60 % yrityksistä omaa verkkolaskuosoitteen.

Yrityksen digitalous -hankkeessa vahvistettiin tavoite, jonka mukaan EU standardin mukaisten verkkolaskujen kattavuus olisi 100 %. Palta katsoo, että tällä tavoitteella perustellaan tarpeettomasti pakottavan lainsäädännön tarvetta. Suurin vajaus verkkolaskutuksessa vaikuttaa olevan kuntien ja hyvinvointialueiden, julkisen sektorin myyntilaskutuksessa sekä kaikkein pienimpien yritysten tai harvoin samaa yksityishenkilöä laskuttavien sosiaali- ja terveyspalvelutoimijoiden sekä maa- ja metsätalouden (jossa laskuttaja on käytännössä yksityishenkilöön verrattava) parissa. Muistiossa todetaankin: ”Pienten yritysten verkkolaskun käyttöönottoa ovat voineet hidastaa verkkolaskun käyttöön liittyvät kustannukset sekä kertalaskutus kuluttajille”. Nämä tekijät eivät tule poistumaan verkkolaskun pakottavuudella. 100 % kattavuutta ei tule edes tavoitella.

Vaihtoehto 2 ehdottaa verkkolaskutuksen sitomista EN 16931 -standardiin säätämällä verkkolaskulaissa yleisesti standardin käytön vaatimuksista. Nykyisen verkkolaskulain mukaan sähköisen laskun määritelmään kuuluu, että lasku noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Valtio on vastaanottanut ainoastaan eurooppalaisen standardin mukaisia verkkolaskuja 1.4.2021 alkaen. Eurooppalaisen verkkolaskustandardin mukaiset verkkolaskut sisältävät hyvin vähän virheitä, kun taas muistion mukaan valtiolle tulevissa muunlaisissa verkkolaskuissa virheitä on yli 60 %:ssa laskuista. Standardin mukaisia laskuja tukee valtaosa laskutusjärjestelmiä. Tästä huolimatta vain noin 40-50 % laskuista on eurooppalaisen standardin mukaisia.

Muistiossa arvioidaan, että EN 16931 -standardin käyttämisellä voitaisiin saada aikaan merkittäviä hyötyjä, parantaa tiedon laatua, helpottaa EU-laajuista laskutuksen yhteentoimivuutta ja liiketoimintaa, välttää laskutuksen virheitä, edistää laskutuksen automaatiota ja prosesseja. Muistiosta jää hieman epäselväksi, mitä verkkolaskutuksen sitominen standardiin vaatisi. Ehdotettu viranomaistoimijan laskutuksen lainmukaisuuden valvonta kuulostaa byrokraattiselta ja hallinnollista työtä tarpeettomasti lisäävältä toimenpiteeltä. Palta ry toivoo lisätietoa, miten vaihtoehto 2 ehdotetaan tosiasiallisesti toteutettavan.

VAT in the Digital Age (ViDA) tulee lisäämään EU-standardin mukaisen verkkolaskutuksen käyttöä. Vaikka pakottavuus koskee vain rajat ylittävää B2B-kauppaa, on todennäköistä, että standardin käyttö leviää muutoinkin. Siten Palta ry katsoo, että on pidättäydyttävä mittavista ja kalliista pakottavista muutoksista kansalliseen lainsäädäntöön, jos standardin mukaisen verkkolaskutuksen käyttö lisääntyy joka tapauksessa. On kuitenkin hyvä herätellä yrityksiä siirtymään EU-standardin mukaisen verkkolaskutuksen käyttöön vapaaehtoisesti hyvissä ajoin, varautuessaan ViDA:n raportointivelvollisuuden käyttöönottoon.

Vaihtoehdon 3 mukaan verkkolaskujen käyttäminen kasvaa niin ripeästi, että lähes täydellinen verkkolaskun kattavuus saavutetaan 5-10 vuoden sisällä. Standardien mukainen laskutus ylittää standardoimattomien formaattien laskujen määrän 2-3 vuoden sisällä. Palta ry katsoo, että EU-standardin mukaisten verkkolaskujen käytön edistämiseksi ei välttämättä tarvita viranomaistoimia.

 
2. Huomioita Peppol-hankintasanomia koskevista ehdotuksista

Hankintasanomat ovat tilaus- ja toimitusprosessiin liittyviä liiketoimintatositteita.

Muistion mukaan Suomessa Peppol-verkoston käyttöönotto on jäänyt vähemmälle, koska Suomessa kehittyi selvästi ennen muita maita erillinen kansallinen infrastruktuuri verkkolaskujen välitykseen. Muualla Peppol-verkostoa kuitenkin käytetään varsinkin verkkolaskutukseen ja viranomaisraportointiin, ei hankintasanomien käyttöön. Siten ViDA:n aiheuttama velvoite käyttää EU-standardin mukaista verkkolaskutusta lisää todennäköisesti Peppol-verkoston käyttöä koko EU:ssa ja voisi samalla edistää hankintasanomien käyttöä.

Paltan havainnot jäsenistönsä osalta vastaavat hyvin muistiossa nostettuja havaintoja. Joko käytössä on aikoinaan rakennetut point-to-point EDI yhteydet, tai muuten (Peppol-muotoisten) hankintasanomien käytöstä ei nähdä kustannus-hyöty mielessä suurta lisäarvoa liiketoiminnalle.

Arviomuistiossa esitetään niin laajempaa, kuin suppeampaa lainsäädäntötyötä sekä toisaalta vaihtoehtoa, jossa lainsäädäntöä ei uudisteta. Laajempi lainsäädäntötyö sisältäisi melko raskaita velvollisuuksia hankintayksiköille, sekä tilausjärjestelmien toimittajille. Suppeampi lainsäädäntötyö asettaisi puolestaan määräyksenantovaltuudet sähköisen tilaamisen ohjaamiseksi valtion hankintayksiköissä. Tässä yhteydessä valtio voisi toimia hyvin suunnannäyttäjänä ostajan roolissa.

3. Huomioita eKuittia koskevista ehdotuksista

eKuitti voisi vähentää hallinnollista taakkaa vähentämällä manuaalisen työn tarvetta ja parantaisi tiedonhallintaa. Muistiossa on lueteltu lukuisia muitakin potentiaalisia hyviä puolia eKuitin käytöstä. Mutta joillakin (palvelu)aloilla arvioidaan, että järjestelmämuutoksen edellyttämät muutokset aiheuttaisivat suuria kustannuksia. Nykyinen eKuitin vähäinen käyttö vihjaa, etteivät yritykset koe löytävänsä käyttöönotosta riittävää hyötyä, jotta investointi olisi kannattava. Palta ry ei kannata vaihtoehtoa 1, eli laajaa pakottavaa lainsäädäntöä.

Vaihtoehto 2 esittelee mallin, jossa paperikuitti annettaisiin vain pyydettäessä, muutoin tulisi tarjota sähköistä ja eKuittia. Vaihtoehtoa kutsutaan suppeaksi lainsäädännöksi, mutta käytännössä aiheuttaisi yrityksille yhtä laajat vaatimukset ja kustannukset kuin vaihtoehto 1. Palta ry ei kannata vaihtoehtoa 2. Kohdassa esitellään kuitenkin myös ehdotus, jonka mukaan hankintayksiköt tai koko julkinen sektori toimisi eKuittien käyttöönoton edelläkävijänä. Ottaen huomioon miten hyvin tämä malli on toiminut verkkolaskujen kanssa, Palta ry kannattaa julkisen sektorin aktiivista esimerkkiä eKuitin käyttöönotossa.

Palta ry kannattaa vaihtoehtoa 3, eli ei lainsäädäntöä ja eKuitin käyttöönoton edistäminen markkinaehtoisesti. Lisäksi kannatamme ehdotettua informaatio-ohjausta ja sopimusperusteista eKuitin edellyttämisen mallia. Palta myös katsoo, että eKuitin edistämisen osalta tulisi keskittyä erityisesti organisaatioiden väliseen (b-to-b, b-to-g) kauppaan. Sieltä hyötyjä voisi syntyä juuri taloushallinnon tehostumisen kautta esimerkiksi yritysten matka- ja kululaskujen käsittelyn helpottuessa rakenteisen kuittidatan avulla.

4. Valtionhallinnon rooli sähköisten liiketoimintatositteiden kehittämisessä

Arviomuistiossa esitetyt tavoitteet voisivat tukea palvelualojen yritysten digitalisaatiota, hallinnollisen taakan kevenemistä ja kustannussäästöjä. Taloudelliset säästöt ja hallinnollisen työn vähentyminen on mahdollista ja on hyvä, että muistiossa on suuntaa-antavia laskelmia väitteen tueksi. Sähköisten liiketoimintatositteiden standardointi ja käyttö voivat vähentää inhimillisistä syistä aiheutuvia virheitä ja edistää reaaliaikataloutta. Hyödyt riippuvat kuitenkin voimakkaasti toteutustavasta, aikatauluista ja siirtymäajan pituudesta. Erityisesti pienille palvelualojen yrityksille investointitaso ja osaamisvaatimukset tulee arvioida huolella.

Arviomuistiossa ei ole kattavasti pohdittu yrityksille aiheutuvia kustannuksia. On ymmärrettävää, että kustannusarvion tekeminen on haastavaa. Mutta kun muistiossa ilmoitetaan satojen miljoonien hyödyistä, jotka koituisivat lähinnä yrityksille, olisi tärkeä vähintäänkin keskustella miten suuria kustannuksia muutokset vaativat.

Tiivistetysti, valtionhallinnon tulisi huomioida liiketoimintatositteiden kehittämisen osalta:

5. Liitynnät muihin hankkeisiin

Muistio linkittää sähköiset liiketoimintatositteet suoraan useisiin verohankkeisiin, kuten jo aiemmin mainittuun digiajan arvonlisäverotuksen ViDA-malliin sekä Verohallinnon VirTa-hankkeeseen, eli kansalliseen keskitettyyn tiedonvälitysratkaisuun. Tavoitteena on helpottaa yritysten hallinnollista taakkaa esimerkiksi edistämällä ”kysy vain kerran” -periaatetta. Hanketta koskeva muistio on paraikaa lausuntokierroksella.

VirTa-mallissa käytettäisiin yritysten rakenteista liiketoiminta- ja taloushallintodataa ja välitettäisiin aluksi tietoja verkkolaskuilta ja yrityksen kirjanpidosta. Onkin tärkeä miettiä ehdotettuja verkkolaskua koskevia vaihtoehtoja. Palta ry vastustaa vaihtoehdon 1, eli laajan pakottavan kansallisen lainsäädännön käyttöönottoa. Tälle kannalle on perustellut syyt, joita avattiin aiemmin. Vaihtoehtoa 1 ei tule perustella sillä, että kansallisen keskitetyn tiedonvälitysratkaisun rakentaminen ja viranomaisraportoinnin laajentaminen vaatisi pakottavaa verkkolaskutusta koskevaa lainsäädäntöä.

Kunnioittavasti,

Tatu Rauhamäki
Johtaja                 
Elinkeinopolitiikka

Jari Konttinen
Johtava asiantuntija
Digitalisaatio ja innovaatiot

Maria Volanen
Johtava asiantuntija
Vero- ja kauppapolitiikka