Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen.
Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin vuoden 2025 kolmanteen valtion lisätalousarvioesitykseen sisältyvän 30 miljoonan euron määrärahan käyttämisestä nuorten työllistymisen tukemiseen. Määrärahan arvioidaan riittävän noin 3300–4400 nuoren työllistämiseen kuuden kuukauden ajaksi vuosien 2026–2027 aikana. Valtionavustuksen alueellinen jakautuminen tulisi pohjautumaan työvoimaviranomaisen arvioon työllistettävien nuorten määrästä ja alueen yritysten potentiaaliin työllistää kohderyhmän nuoria.
Työvoimaviranomainen voisi käyttää rekrytointiavustusta, kun yritys sitoutuu työllistämään alle 30-vuotiaan työttömän henkilön vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Maksettava tuki kattaisi puolet työantajan kustannuksista, mutta olisi enintään 1500 euroa kuukaudessa. Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi, että työtön nuori on alle 30-vuotias työvoimaviranomaisen ja yrityksen välillä tehtävän sopimuksen tekohetkellä ja että hän on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen edellä mainitun sopimuksen tekohetkeä välittömästi edeltäneiden seitsemän kuukauden aikana. Poikkeuksena olisivat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain perusopetuksen oppimäärän. Heidän osaltaan edellytyksenä olisi edellä mainitun sopimuksen tekohetkellä alle 30 vuoden ikä ja vähintään kolmen kuukauden työttömyys.
Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen. Palta on Elinkeinoelämän keskusliiton suurimpia jäsenliittoja ja edustaa noin 2 500 palvelualoilla toimivaa yritystä. Palvelualat ovat merkittävä nuorten ensimmäinen työllistäjä, ja yksityisiltä palvelualoilta eläköityy vuosittain yli 20 000 osaajaa, joiden korvaamisessa nuoret ovat avainasemassa. Lisäksi Palta edustaa laajasti henkilöstöpalvelualaa, joka tarjoaa monille nuorille ensimmäisen työpaikan ja on keskeisessä roolissa nuorisotyöttömyyden ratkaisemisessa. Työllisyyden tuleva kasvu nojaa vahvasti palvelualoihin – uudet yritykset ja työpaikat syntyvät yksityisiin palveluihin
Pidämme tervetulleena ja tärkeänä, että hallitus puuttuu konkreettisesti nuorisotyöttömyyden pitkittymisen kierteeseen ja pyrkii parantamaan nuorten työllisyyttä madaltamalla yritysten rekrytointikynnystä. Ehdotettu valtionavustus tarjoaa uuden työkalun nuorten pääsyn tukemiseen työmarkkinoille ja täydentää olemassa olevia tukimuotoja, kuten palkkatukea ja kuntien työllisyysseteleitä. Pidämme ehdotusta kannatettavana, mutta tuomme esiin seuraavat näkökulmat mahdolliseen jatkovalmisteluun:
- Osa-aikatyön mahdollisuus ja minimituntimäärä: Asetuksen 5 pykälässä määritetään, että yrityksen tulee sitoutua työllistämään työtön nuori vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Pykälässä ei kuitenkaan suoraan täsmennetä tuleeko kyseessä olla kokoaikainen vai voiko osa-aikainen työsuhde tulla myös kysymykseen. Ehdotetun asetuksen pykälää tulisi vielä selventää työsuhteen laadun osalta. Ehdotamme, että myös osa-aikainen työsuhde on mahdollinen, mutta tällöin myös minimituntimäärä (esim. 21 h/viikossa) tulisi määritellä selkeästi, jotta työnantajien rekrytointikynnys madaltuu ja sopivia työtehtäviä löytyy laajemmin.
- Palkkakustannusten määrittely: Asetuksen pykälässä 5 olisi hyvä täsmentää, mitä palkkakustannuseriä valtionavustus kattaa ja voiko työnantajan maksamat sivukulut sisällyttää hyvitettäviin kustannuksiin. Palta pitää tärkeänä, että myös sivukulut lasketaan mukaan, sillä ne muodostavat merkittävän osan työllistämisen kokonaiskustannuksista.
- Tukimuotojen selkeys ja hallinnollinen taakka: On tärkeää, että nuorten työllistämistuen hakeminen ja hyödyntäminen on työnantajille mahdollisimman selkeää ja vaivatonta. Asetuksella ehdotettava nuorten työllistämisen tuki rinnastuu jo käytössä olevaan palkkatukeen sekä monien kuntien tarjoamiin erilaisiin työllisyysseteleihin. Erilaisten tukimuotojen (nuorten tuki, palkkatuki ja kuntien omat työllistämissetelit) ja hakukäytäntöjen moninaisuus voi muodostua työnantajille kuormittavaksi ja vaikeuttaa tuen hyödyntämistä. Iso vaara onkin, että työnantajat eivät tästä sekavuudesta johtuen innostu tuen käyttöön tai tunnista mahdollisuuksia tuen hyödyntämiseen. Korostamme viestinnän selkeyttä uudesta tukimuodosta kerrottaessa. Huomautamme myös, että kunnille/työvoimaviranomaisille syntyy tukimuodon tilityksestä sekä raportoinnista ylimääräistä hallinnollista työtä. Tästä syystä suosittelemme, että tukimuodon hallinnointi ja seuranta integroidaan mahdollisimman pian käyttövelvoitteen piirissä oleviin järjestelmiin, jotta hallinnollinen taakka pysyy kohtuullisena.
- Vaikuttavuuden seuranta: Vaikka tuki on tarkoitettu väliaikaiseksi, sen toimivuutta ja vaikuttavuutta tulisi arvioida ja seurata jo toimeenpanon aikana. Näin saadaan valtakunnallista tietopohjaa, joka auttaa arvioimaan mallin jatkoa vuoden 2027 jälkeen
Kunnioittavasti,
Palvelualojen työnantajat Palta ry
Tatu Rauhamäki
Johtaja, elinkeinopolitiikka
Milka Kortet
Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka
Lisätietoja
Milka Kortet
Johtava asiantuntija, Koulutus ja osaaminen
Elinkeinopolitiikka
