Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/15678/2026
Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Palvelualojen työnantajat Palta kiittää mahdollisuudesta lausua muistioluonnoksesta. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto, ja edustamme noin 2 600 eri palvelualoilla toimivaa jäsentämme. Yksityiset palvelut tuottavat noin 40 prosenttia Suomen BKT:stä ja työllistävät yli miljoona suomalaista.
Palta katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossa esitetty malli osoittaa kesälomien siirron olevan koulutusjärjestelmän näkökulmasta toteutettavissa. Muistiossa on tunnistettu keskeiset vaikutukset muun muassa yhteishakuun, opiskelijavalintoihin, kuntien palveluihin sekä opetushenkilöstön työaikajärjestelyihin.
Pidämme myönteisenä sitä, että mallissa on pyritty huomioimaan oppilaiden hyvinvointi ja jaksaminen kevätlukukauden pidentyessä uuden kevätlomajakson avulla. Kansainväliset vertailut osoittavat, että monissa Euroopan maissa lukuvuosi rytmittyy nykyistä tasaisemmin ja sisältää useampia palautumisjaksoja vuoden aikana. Paltan näkemyksen mukaan muistiossa ei kuitenkaan tunnisteta sellaisia koulutusjärjestelmään liittyviä esteitä, jotka estäisivät uudistuksen jatkovalmistelun.
Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Palta arvioi vaikutusten olevan kokonaisuutena myönteisiä palvelualoille, matkailulle, liikenteelle sekä laajemmin Suomen kilpailukyvylle.
Kesäsesongin pidentyminen vahvistaisi kotimaista kysyntää ajankohtana, jolloin kansainvälinen matkailukysyntä on Suomessa voimakkaimmillaan. Nykyisin kotimainen kysyntä ja palvelutarjonta hiipuvat samaan aikaan, kun kansainvälinen kysyntä jatkuu edelleen vahvana.
Vaikutuksia syntyisi erityisesti:
- matkailu- ja ravintola-alalle,
- henkilöliikenteeseen,
- tapahtuma- ja kulttuurialalle,
- majoituspalveluihin,
- kaupan palveluihin,
- sekä välillisesti useille yrityspalveluille, kuten esimerkiksi kiinteistöpalveluille, turvallisuuspalveluille ja pesulapalveluille.
Palvelualojen näkökulmasta keskeinen hyöty olisi kapasiteetin tehokkaampi käyttö. Sesongin pidentyminen parantaisi yritysten tuottavuutta, investointiedellytyksiä ja työllisyyttä mahdollistamalla palveluiden tarjonnan ylläpitämisen pidempään loppukesällä. Muutoksella olisi myönteisiä vaikutuksia myös nuorten kesätyöllistymiseen, kun kysyntä ja työvoiman tarve jatkuisivat nykyistä pidemmälle elokuuhun.
Palta korostaa lisäksi palveluviennin näkökulmaa. Matkailu on merkittävä palveluviennin muoto, mutta vaikutukset ulottuvat laajemminkin Suomen kansainväliseen houkuttelevuuteen, saavutettavuuteen ja kykyyn palvella kansainvälisiä asiakkaita ajankohtana, jolloin muu Eurooppa edelleen lomailee.
Myös liikennejärjestelmän näkökulmasta uudistus olisi perusteltu. Kysynnän tasaisempi jakautuminen vähentäisi sesonkihuippuja ja parantaisi liikennejärjestelmän tehokasta käyttöä.
Palta pitää merkittävänä haasteena sitä, että nykyinen suomalainen loma- ja työrytmi poikkeaa monista keskeisistä eurooppalaisista markkinoista. Yhtenäisempi rytmi muun Euroopan kanssa tukisi kansainvälistä liiketoimintaa, vientiä, palvelukauppaa sekä yritysten toimintaa kansainvälisissä arvoketjuissa.
Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?
Palta katsoo, että kyse ei ole ainoastaan koulutusjärjestelmän tai matkailualan kysymyksestä, vaan laajemmin suomalaisen yhteiskunnan vuosirytmistä. Koulujen työ- ja loma-ajat vaikuttavat merkittävästi työelämän rytmiin, perheiden arkeen, palveluiden kysyntään, liikennejärjestelmään sekä yritysten toimintaedellytyksiin. Siksi niiden tarkastelu myös kilpailukyvyn näkökulmasta on perusteltua.
Palta näkee mahdollisina myönteisinä yhteiskunnallisina vaikutuksina:
- kotimaisen kysynnän vahvistumisen,
- työllisyyden paranemisen palvelualoilla,
- nuorten kesätyöllistymisen helpottumisen,
- matkailutulojen kasvun ja palveluviennin vahvistumisen,
- liikennejärjestelmän tehokkaamman käytön ja Suomen saavutettavuuden paranemisen,
- sekä Suomen kilpailukyvyn tukemisen kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Lisäksi uudistus vahvistaisi Suomen kansainvälistä matkailullista kilpailukykyä erityisesti elokuussa, jolloin muualla Euroopassa lomakausi on vahvimmillaan. Pidämme myös myönteisenä sitä, että uudistus lisäisi perheiden mahdollisuuksia viettää yhteistä vapaa-aikaa ja sovittaa Suomen loma-aikoja paremmin yhteen muun Euroopan kanssa.
Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?
Palta suhtautuu esitettyyn loma-aikamalliin myönteisesti. Pidämme perusteltuna mallia, jossa kesäloman alkua siirretään myöhemmäksi ja samalla tarkastellaan koko lukuvuoden rytmitystä kokonaisuutena.
Palta korostaa, että kesälomien siirtäminen on poikkeuksellinen rakenneuudistus, joka voisi vahvistaa kasvua, työllisyyttä, palveluvientiä ja kilpailukykyä ilman merkittäviä julkisen talouden lisäkustannuksia.
Pidämme tärkeänä, että mahdollisessa jatkovalmistelussa arvioidaan koulutusjärjestelmän vaikutusten lisäksi myös muutoksen taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset palvelualoihin, matkailuun, liikenteeseen, saavutettavuuteen, palveluvientiin ja työllisyyteen.
Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?
Palta pitää perusteltuna mallia, jossa kesälomien siirtämisen yhteydessä tarkastellaan koko lukuvuoden rytmitystä ja oppilaiden jaksamista kokonaisuutena.
Palvelualojen näkökulmasta olennaista on ennen kaikkea se, että kesälomakausi ulottuisi nykyistä pidemmälle elokuuhun. Tämä vaihtoehtoinen malli voisi vahvistaa uudistuksen taloudellisia vaikutuksia matkailun, palveluviennin, liikenteen ja muiden palvelualojen näkökulmasta.
Palta katsoo, että jatkovalmistelussa olisi perusteltua arvioida myös vaihtoehtoa, jossa koulutyö alkaisi nykyistä myöhemmin kuin muistiossa esitetyssä mallissa. Mikäli kesäloman alkua siirretään noin kahdella viikolla myöhemmäksi, olisi johdonmukaista arvioida myös koulutyön aloituksen siirtämistä vastaavasti kahdella viikolla myöhemmäksi elokuussa. Tämä tukisi paremmin uudistuksen tavoitteita Suomen loma-aikojen yhteensovittamisesta muun Euroopan kanssa sekä vahvistaisi matkailun, palveluviennin, liikenteen ja muiden palvelualojen näkökulmasta saavutettavia hyötyjä.
Muut mahdolliset huomiot muistiosta.
Palta pitää myönteisenä sitä, että muistiossa tarkastellaan loma-aikoja osana eurooppalaista toimintaympäristöä ja tunnistetaan tarve arvioida Suomen loma-aikojen yhteensopivuutta muiden maiden, erityisesti muiden EU-maiden kanssa. Nykyinen lomamalli syö työn tuottavuutta kun Suomi lomailee kesäaikana eri rytmissä kuin muu Eurooppa.
Pidämme kuitenkin merkittävänä puutteena sitä, että muistiossa ei käytännössä arvioida muutoksen taloudellisia vaikutuksia. Vaikutukset matkailuun, palvelualoihin, palveluvientiin, liikennejärjestelmään, saavutettavuuteen, yritysten kilpailukykyyn tai työllisyyteen jäävät nyt käytännössä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Jatkovalmistelussa olisi perusteltua täydentää vaikutusarviointia myös elinkeino- ja kilpailukykyvaikutuksilla. Näin päätöksenteossa voitaisiin huomioida koulutusjärjestelmän vaikutusten lisäksi uudistuksen mahdolliset vaikutukset talouden kasvuun, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja julkiseen talouteen.
Lisätietoja
