Suomen huoltosuhteen heikentymisen ja hitaan talouskasvun vuoksi tarvitsemme kipeästi julkisen talouden tervehdyttämistä sekä julkisesti rahoitettujen palvelujen kriittistä arviointia. Suomen kaupunkien ja kuntien tulevaisuus näyttäytyy jo seuraavan kymmenen vuoden kuluessa talouden, elinkeinorakenteiden, väestökehityksen ja työllisyyden näkökulmasta kriittiseltä. Osa työllisyysalueista tulee olemaan tilanteessa, jossa ne eivät pysty palvelemaan työnhakijoita eikä työnantajayrityksiä ja kuntataloudet luisuvat syöksykierteeseen.
Työvoimapalveluihin tarvitsemme rajauksia, millaisia palveluja rahoitamme yhteisin julkisin varoin ja mikä osa palveluista olisi tehokkainta tuottaa monituottajamallilla. Kuntatalouden tervehdyttämiseksi on välttämätöntä tarkistaa työllisyyden hoidon kannusteet, siten että ne ohjaavat työllisyydenhoidon rahoituksen tehokkaaseen käyttöön. Tarvitsemme työvoimapalveluihin korjaussarjaa.
Työvoimapalvelujen korjaussarja tiivistetysti
- Sisällytetään hallitusohjelmaan puolueeton kokonaisarviointi työvoimapalvelumallin vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja kustannuksista.
- Arvioidaan kriittisesti työvoimapalveluiden lainsäädännön julkiset hallintotehtävät ja luokitellaan työnhakijoiksi vain ne, jotka aidosti ovat työmarkkinoiden käytettävissä.
- Edellytetään kilpailutusta ja tehdään kilpailuneutraliteetin ryhtiliike ja samalla vahvistetaan hankintaosaamista.
- Muutetaan rahoitusmallia siten, että kunnille hyvitetään 50 %:ia sakkomaksuista niiden työttömien osalta, jotka on ohjattu läpinäkyvästi kilpailutettuihin aktivointipalveluihin.
- Mahdollistetaan tietosuoja- ja julkisuuslainsäädännön tulkinnoilla järkevän työllistymistä edistävän tiedon liikkuminen.
- Tuodaan kotoutumiskoulutus ja kielen opetus lähemmäksi työelämää, lisätään kilpailuttamista ja vaaditaan työllistymistuloksia.
