Kasvu syntyy palveluista – EK:n uusi visio tunnistaa tosiasian

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n tuore visio Suomelle 2035 piirtää kunnianhimoisen kuvan tulevaisuudesta: Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa. Vision keskiössä on ajatus uudesta kestävästä ja palveluvetoisesta kasvusta sekä aineettoman arvonluonnin vahvistumisesta.

Palvelualojen näkökulmasta tämä on tervetullut viesti, jota maan hallitusten toivoisi myös kuulevan. Jos Suomi haluaa kääntää talouskasvun pysyvästi vahvemmaksi, palvelut on nostettava kasvupolitiikan ytimeen. Suomen talous ei yksinkertaisesti kasva, eikä talouden tasapainottaminen onnistu ilman palveluita.

Suomen ja koko Euroopan talouspolitiikka on pitkään perustunut ajatukseen, että valmistava teollisuus on kasvun ja innovaatioiden moottori. Tämä ajattelutapa on historiallisesti ymmärrettävä, mutta nykyisessä taloudessa se on riittämätön.

Palvelut muodostavat jo nyt noin 70 prosenttia EU:n BKT:sta ja työllisyydestä. Tuottavuuden kasvu on monilla palvelualoilla ollut jopa valmistavaa teollisuutta nopeampaa, erityisesti tieto- ja asiantuntijapalveluissa. Samalla juuri palvelut selittävät merkittävän osan EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tuottavuuserosta.

Maailmankaupan kasvu on yhä selvemmin palveluvetoista. Digitaaliset palvelut, dataan perustuva liiketoiminta ja asiantuntijapalvelut kasvavat globaalisti tavarakauppaa nopeammin. Silti Suomen elinkeinopolitiikka perustuu edelleen pitkälti teollisuuspolitiikan logiikkaan. EK:n visio on tärkeä avaus, koska se tunnistaa palveluvetoisen kasvun merkityksen. Se tarjoaa hyvän lähtökohdan elinkeinopolitiikan uudistamiselle mutta työ on vasta alussa.

Suomen kasvun ongelmaa ei ole vaikea tunnistaa. Finanssikriisin jälkeen Suomen talous on kasvanut selvästi Ruotsia hitaammin, ja investointikehitys on ollut heikkoa. Yksi keskeinen selitys on se, että Suomi ei ole hyödyntänyt palvelualojen kasvupotentiaalia riittävästi.

Palvelukaupan kasvu perustuu osaamiseen, teknologiaan, dataan ja aineettomaan arvonluontiin eli juuri niihin tekijöihin, joissa Suomella olisi mahdollisuus menestyä. Silti Suomi on palveluviennissä edelleen verrokkimaita jäljessä.

EK:n visiossa tavoite on, että vuonna 2035 Suomen palvelu- ja tavaravienti on noussut pohjoismaiselle tasolle. Tavoite on oikea. Sen saavuttaminen edellyttää kuitenkin tietoisia poliittisia valintoja.

Suomi tarvitsee elinkeinopolitiikka 2.0:n – kasvupolitiikan, joka kattaa koko yksityisen sektorin. Modernissa taloudessa ei ole järkevää erottaa teollisuutta ja palveluita toisistaan. Teollisuus on yhä enemmän palveluistunut, ja vahvat palvelut ovat myös teollisuuden kilpailukyvyn edellytys. Logistiikka, ICT-palvelut, rahoitus ja asiantuntijapalvelut ovat keskeinen osa kaikkia arvoketjuja.

Siksi elinkeinopolitiikan painopisteen pitäisi siirtyä yksittäisten toimialojen tukemisesta kasvuympäristön kehittämiseen:

Tämä olisi modernia teollisuuspolitiikkaa, joka ottaisi huomioon koko elinkeinorakenteen.

Koko yksityisen sektorin huomioonottava elinkeinopolitiikka 2.0 on edellytys myös sille, että vastikään sovittu talouden vakauttaminen, ns, velkajarru voi johtaa kestävään velkasuhteen kääntymiseen, eikä se jää pelkäksi mekaaniseksi säännöksi.

Palvelusektorikaan ei ole yhtenäinen, kuten ei ole teollisuussektorikaan. Molempiin kuuluu sekä matalamman tuottavuuden toimialoja että erittäin korkean tuottavuuden kasvualoja. Palvelupuolella erityisesti tieto- ja viestintäpalvelut sekä ammatilliset asiantuntijapalvelut ovat kasvattaneet tuottavuuttaan voimakkaasti. Juuri näillä aloilla syntyy suuri osa tulevaisuuden viennistä.

Suomen tuottavuuden heikko kehitys liittyy pitkälti siihen, että aineettomiin investointeihin panostetaan kilpailijamaita vähemmän. Jos haluamme nopeampaa kasvua, aineettomat investoinnit on nostettava samalle viivalle perinteisten investointien kanssa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

Suomessa puhutaan paljon T&K:sta, mutta liian vähän innovaatiosta ja kaupallistamisesta. TKI:stä I on edelleen hyvin heikosti resursoitu ja nykyinen hallitus on entisestään leikannut sen rahoitusta. Hallituksen tulee korjata tämä jo kevään kehysriihessä.

Suomen kasvustrategia kytkeytyy väistämättä Eurooppaan. EU:n sisämarkkinat toimivat tavaroissa kohtuullisen hyvin, mutta palveluissa ne ovat edelleen puutteelliset. Rajat ylittävää palvelutoimintaa rajoittavat kansalliset sääntelyesteet, erilaiset käytännöt ja hallinnolliset kitkat.

Palveluesteiden purkaminen olisi yksi tehokkaimmista kasvutoimista Euroopassa. Mallinnusten mukaan palvelukaupan esteiden merkittävä vähentäminen voisi kasvattaa EU:n BKT:ta selvästi muutamassa vuodessa.

EK:n visiossa Suomi nähdään Euroopan digitaalisilla sisämarkkinoilla aktiivisena toimijana. Suomen pitäisi olla tässä kehityksessä etujoukoissa. Pienelle avoimelle taloudelle toimivat palvelumarkkinat ovat elintärkeitä.

EK:n visio Suomelle 2035 on tervetullut keskustelunavaus. Se tunnistaa oikein palveluvetoisen kasvun merkityksen ja aineettoman arvonluonnin roolin tulevaisuuden taloudessa. Seuraava askel on muuttaa visio konkreettiseksi kasvustrategiaksi.

Suomen on otettava kaikki hyöty irti palvelualojen kasvupotentiaalista. Tämä edellyttää elinkeinopolitiikan uudistamista vastaamaan modernin talouden rakennetta. Kasvu ei synny menneisyyden rakenteilla.