Voiko maailmanlaajuinen tullipolitiikan epävarmuus laajentua myös digitaaliseen kauppaan? Näin uhkaa käydä, sillä WTO:n ministerikokouksessa 26.-29.3.2026 ei päästy sopimukseen digitaalisista siirtojen tullittomuudesta (ns. tullimoratorio). Tullimoratorio tarkoittaa kansainvälistä sopimusta, jonka mukaan digitaalisista siirroista, joita ovat esim. digitaaliset palvelut, ohjelmistot ja niiden päivitykset, suoratoistopalvelut, e-kirjat, pilvipalvelut, ei saa periä tullimaksuja.
Tämä WTO:n yli 160 jäsenmaan yhdessä sopima digitaaliselle kaupalle kriittisen tärkeä tullimoratorio on ollut voimassa jo yli 25 vuotta. Sopimus tukee erityisesti palveluvientiä sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät digitaalisia kanavia asiakashankinnassa, tuotannossa ja palveluiden toimittamisessa. Digitaaliset palvelut muodostavat nykyisin yli puolet maailman palveluviennistä, ja niiden merkitys on kasvanut nopeasti myös kehittyvissä ja vähiten kehittyneissä maissa.
EU ja USA ovat tässä asiassa samoilla linjoilla ja pyrkivät saamaan tullittomuudesta pysyvän sovun, tai vähintään 5 vuoden lykkäyksen tulleille. Intia, Brasilia ja useat muut kehittyvät maat vastustivat tai olisivat hyväksyneet vain lyhyen lykkäyksen. Sopimus oli voimassa 30.3.2026 saakka. Ilman jatkosopimusta moratorio raukesi automaattisesti. Tämä mahdollistaa maille tullimaksujen asettamisen rajat ylittäville digitaalisille siirroille.
Mitä tämä merkitsee palvelualoille?
Palvelualat ovat vahvasti riippuvaisia rajat ylittävistä digitaalisista siirroista (data, ohjelmistot, pilvipalvelut, alustat). Moratorion päättyminen johtaa tilanteeseen, jossa:
- Tullikohtelu määräytyy eri tavoin eri kauppasopimuksissa, määritelmät vaihtelevat tai puuttuvat kokonaan, aiheuttaen hallinnollista taakkaa.
- Yrityksillä ei ole enää yhtä selkeää globaalia lähtökohtaa.
- Tämä lisää oikeudellista epävarmuutta erityisesti pk- ja palveluyrityksille, joilla ei ole resursseja seurata ja hallita monimutkaista sopimusverkostoa.
- Digitaalisten palveluiden kustannukset nousevat.
- Kehitys heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia kansainvälistyä ja kaventaa kilpailua digitaalisilla palvelumarkkinoilla.
- Rajat ylittäviin palveluketjuihin voi tulla häiriöitä, palveluiden sujuvuus ja toimitusvarmuus voi heikentyä.
- Palvelualat, jotka rakentuvat skaalautuvuudelle ja rajattomalle digitaaliselle saatavuudelle, kärsivät suhteellisesti eniten.
Uusia tulleja ei silti rapsahda päälle ilman pitkällistä valmistelua. Osalla maista on myös muita kahden- tai monenvälisiä tullien asettamista rajoittavia sopimuksia. Neuvotteluita jatketaan seuraavassa WTO:n yleiskokouksessa Genevessä 6.-7.5.2026.
EU on pistänyt hihat heilumaan kauppasopimusten kanssa. Näistä jokaisella voi olla merkittävä vaikutus suomalaisyrityksille. Kauppasopimukset poistavat merkittävin summin tulleja ja hallinnollisia kuluja, sekä avaavat uusia markkinoita.
Tuoreimmat kauppasopimukset
- Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 26.3.2026 kansansa lakeihin, joilla toimeenpannaan EU-USA -kauppasopimuksen tulleja kosevat osat. Kanta oli tiukka ja ehdollinen (etuudet voidaan keskeyttää, jos Yhdysvallat rikkoo sopimuksen ehtoja).
- EU:n komissio aikoo saattaa EU-Mercosur -kauppasopimuksen EU:n osalta voimaan 1.5.2026. EK järjestää kaikille jäsenyrityksilleen tiedotustilaisuuden Mercosur-sopimuksesta 21.4.2026. Otathan meihin yhteyttä ja lähetämme ilmoittautumislinkin.
- EU-Australia -kauppasopimus vahvistettiin 24.3.2026.
- EU-Intia -kauppasopimuksen osalta EU pyrkii etenemään nopeutetulla prosessilla ja tavoitteena on saada sopimus voimaan 2027 alkaen.
- EU-Indonesia tarjoaa olennaisen mahdollisuuden palvelumarkkinoiden avautumiselle ja tulisi voimaan 2027. Sopimuksessa sovitaan muun muassa tietoliikennettä, televiestintää, ohjelmistoja, pelejä ja e-kirjoja koskevista vapaammista markkinoista.
Tutustu kirjoittajaan
Maria Volanen
Johtava asiantuntija, Kauppapolitiikka, Veropolitiikka
Elinkeinopolitiikka
