Kehysriihestä tarvitaan kasvua vahvistavat päätökset TKI-rahoituksesta sekä liikenneinfrasta ja raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymästä

Palvelualojen työnantajat Palta muistuttaa, että Suomen talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys eivät käänny ilman yksityisten palvelualojen kilpailukykyä. Kehysriihessä hallituksen tulee tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat palveluyritysten tuottavuutta, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä sekä varmistavat toimivat yhteydet ja kustannustehokkaan logistiikan koko Suomessa.

– Julkisen talouden sopeutusta ei saada onnistumaan ilman kasvua. Kasvun ytimessä ovat palvelualat, joissa on Suomen suurin hyödyntämätön kasvupotentiaali. Kehysriihessä tarvitaan nyt päätöksiä, jotka vahvistavat investointeja, tunnistavat palvelualat ja varmistavat Suomen logistista kilpailukykyä, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

Palta korostaa, että tuottavuuden ja kasvun vahvistamiseksi tutkimus- ja kehityspanostuksia tulee tarkastella laajemmin: palveluissa kasvu syntyy usein kehittämisestä, datasta, ohjelmistoista, uusista toimintatavoista ja kaupallistamisesta, ei vain perinteisestä tutkimuksesta. Siksi hallituksen tulisi laajentaa T&K-tulkinta TKI:ksi ja T&K-verokannustin TKI-verokannustimeksi.

– Suomi tarvitsee TKI-politiikan, joka tunnistaa palveluinnovaatioiden ja kehittämistyön luonteen. Kun T&K-käsitettä laajennetaan TKI:ksi ja verokannustin ulotetaan aidosti myös kehittämiseen ja kaupallistamiseen, saadaan mukaan suurempi joukko etenkin palvelualan yrityksiä ja sitä kautta uutta tuottavuutta ja kasvua. Kasvu syntyy yrityksissä, mutta valtio voi vauhdittaa sitä varmistamalla, että innovaatiorahoitus tukee koko ketjua ideasta markkinoille, Rauhamäki sanoo.

Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logistiikka ovat Suomelle kriittisiä kilpailukykytekijöitä. Palta esittää kehysriiheen päätöksiä, joilla korjausvelan kasvu pysäytetään ja kehittämisinvestoinneille luodaan pitkäjänteinen rahoitusura.

Palta esittää, että perusväylänpidon rahoitus nostetaan pysyvästi 1,8 miljardiin euron tasolle vuodesta 2027 alkaen ja että väyläverkon kehittämisinvestoinneille varataan vuodesta 2029 lähtien 600 miljoonaa euroa vuosittain.

– Kasvu tarvitsee toimivat yhteydet. Jos väyläverkko rapautuu, kustannukset nousevat ja toimitusvarmuus heikkenee. Siksi perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rahoituksesta on tehtävä kehysriihessä pitkäjänteinen, ennakoitava ratkaisu, sanoo Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen.

Liikenteen päästövähennysten ja logistisen kilpailukyvyn kannalta raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymää on vauhditettava. Hallituksen on omien linjaustensa mukaisesti otettava tuet käyttöön vielä tällä hallituskaudella.

Palta esittää, että puhtaiden kuorma-autojen hankintatuki ja raskaan liikenteen jakeluinfratuki palautetaan käyttöön vielä tällä hallituskaudella hallituksen omien ilmastolinjausten mukaisesti (julkisen jakeluinfran tuki 10 M€/v sekä hankintatuet sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisille kuorma-autoille).

Lisäksi Palta kannattaa ammattidieselin käyttöönottoa, mutta korostaa, että vuonna 2028 alkavan ETS2-päästökaupan lisäkustannusten kompensoinnissa vähintään 50 prosenttia tulee ohjata raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymää vauhdittaviin tukiin. Tuet voidaan rahoittaa ensisijaisesti ETS2-tuloilla tai tarvittaessa viime kädessä kohdentamalla osa ammattidieselin kustannuksesta siirtymän edistämiseen.

– Käyttövoimasiirtymää kiihdyttämällä parannamme Suomen energiaomavaraisuutta, suojaudumme fossiilisten polttoaineiden hintariskeiltä ja etenemme ilmastotavoitteissa. Samalla kuljetusyritykset voivat turvata kilpailukykyiset kuljetukset ja vastata asiakkaiden kasvaviin odotuksiin puhtaammista kuljetuksista, Laitinen sanoo.