Hallituksen velkajarrutyöryhmän raportti tekee näkyväksi Suomen historiallisen suuren sopeutustarpeen. Kestävä ratkaisu ei kuitenkaan synny pelkillä leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Julkisen talouden velkasuhde voidaan kääntää vain vahvistamalla talouskasvua. Kasvun ytimessä ovat palvelualat, joissa on Suomen suurin hyödyntämätön kasvupotentiaali.
– Velkajarru vahvistaa luottamusta, mutta ilman kasvua velkasuhde ei käänny kestävällä tavalla. Sopeutuksen rinnalle tarvitaan selkeästi nykyistä laaja-alaisempaa ja määrätietoisempaa kasvupolitiikkaa. Globaalisti kasvu rakentuu yhä vahvemmin palveluista, ja tähän kasvuun Suomen tulee päästä vahvemmin kiinni, painottaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
– Suomen kokonaisveroaste on korkea, joten kasvua heikentäviä veronkorotuksia tulee välttää. Sopeutustoimien vaikutukset kasvuedellytyksiin on arvioitava tarkkaan. Jos heikennämme kasvun edellytyksiä, vaarannamme samalla velkajarrun onnistumisen, Rauhamäki jatkaa.
Paltan pääekonomisti Martti Pykäri pitää lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että velkasuhteen hillintään pyritään pitkäjänteisellä ohjelmalla, johon on sitouduttu laajasti.
– Koska sopeutustarve on mittava, on tärkeää, että velkasuhde pyritään kääntämään pidemmän aikavälin ohjelmalla, eikä lyhytjänteisillä ratkaisuilla, Pykäri kuvailee.
Palvelualat ovat Suomen talouskasvun keskeisin ajuri, sillä ne muodostavat jo nyt noin 40 prosenttia BKT:stä ja kolmanneksen viennistä sekä ovat yksityisen sektorin suurin työllistäjä, jonne myös suurin osa uusista työpaikoista syntyy.
Kasvua syntyy, kun palvelualojen yrityksille luodaan ennakoitava ja kannustava toimintaympäristö: investointeja edistetään, sääntelyä sujuvoitetaan, osaavan työvoiman saatavuutta parannetaan ja palveluviennin esteitä puretaan. Digitalisaatio, data eli aineettomat palvelut ja erilaiset liike-elämän palvelut tarjoavat merkittävää, vielä osin hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia.
Jos velkajarrun vaatimat sopeutukset toteutetaan kasvua tukevalla tavalla, se voi vahvistaa luottamusta, investointeja ja pitkän aikavälin kehitystä. Sen sijaan palvelualojen kysyntää, työnteon kannustimia tai yritysten toimintaedellytyksiä heikentävät ratkaisut vaarantaisivat juuri sen kasvun, jota velkasuhteen kääntäminen edellyttää.
Sopeutustoimien valinnassa ratkaisevaa on niiden vaikutus kasvuun, kilpailukykyyn ja työnteon kannustavuuteen.
– Talouskasvu ja korkea työllisyys ovat julkisen talouden tasapainottamisen välttämätön ehto. Kasvun kannalta erityisen haitallista työn verotusta on perusteltua keventää. Koska kokonaisverorasitus on Suomessa jo korkea, sopeutuksessa on luontevaa hakea keinoja ensisijaisesti menopuolelta, Pykäri sanoo.
Sekä Rauhamäki että Pykäri painottavat, että nyt käsillä olevien suurten sopeutusten yhteydessä on arvioitava uudelleen julkisen talouden roolia ja sen ydintehtäviä. Työnteon kannustavuutta ei saa vaarantaa, vaan sitä tulee vahvistaa.
Velkajarru voi toimia tärkeänä ankkurina talouspolitiikalle. Sen onnistuminen kuitenkin edellyttää, että kasvu, kilpailukyky ja uudistuminen asetetaan sopeutuksen ytimeen.
Kysy lisää asiantuntijoiltamme
