Toimivat palvelut ovat Suomen huoltovarmuuden selkäranka, kirjoittaa Tatu Rauhamäki.
Viime viikkoina ja kuukausina suomalaisia ovat toistuvasti huolestuttaneet uudenlaiset häiriötilanteet maailmassa. Droonit Suomen ilmatilassa ja öljykuljetusten jumittuminen Hormuzinsalmella ovat tulleet osaksi päivittäisiä uutisotsikoita. Toimintaympäristön epävakaus on nostanut poikkeusoloihin varautumisen myös yrityksissä aiempaa selkeämmin arjen agendalle. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa varautuminen ei ole enää kilpailuetu, vaan välttämättömyys.
Huoltovarmuuskeskustelussa on viime aikoina korostunut yhä selvemmin Suomen teknologinen ja logistinen saavutettavuus. Se rakentuu pitkälti palvelualoilla toimivien yritysten varaan.
Liikenne ja logistiikka pitävät ihmiset ja tavarat liikkeessä myös kriiseissä. Digitaalinen infrastruktuuri varmistaa tiedonkulun, maksuliikenteen ja viranomaistoiminnan, sekä luo perustan digitaaliselle palveluviennille, jonka merkitys Suomen kasvulle vahvistuu jatkuvasti. Ilman näitä palveluja yhteiskunta pysähtyy nopeasti.
Palveluilla iso merkitys huoltovarmuudelle
Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenyrityksilleen teettämän tuoreen turvallisuus- ja huoltovarmuuskyselyn mukaan 54 prosenttia yrityksistä tuottaa palveluja, jotka parantavat Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Yhä useampi yritys tunnistaa huoltovarmuuden merkityksen myös osana omaa liiketoimintaansa ja jatkuvuuden hallintaa.
Yli puolet palvelualojen yrityksistä on siis tärkeässä asemassa Suomen kansallisessa varautumisessa. Erityisesti suuret ja keskisuuret yritykset ovat keskeisessä roolissa turvallisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavien palvelujen tuottamisessa. Toimialoista korostuvat logistiikka sekä informaatio- ja viestintäalat.
Huoltovarmuuden keskiössä on arjen toimivuus ja toimintavarmuus. Palvelut liikuttavat tavaroiden ja ihmisten lisäksi yhteiskunnan kannalta kriittisiä virtoja, kuten dataa, energiaa ja rahaa. Palvelualat ylläpitävät niitä elintärkeitä järjestelmiä ja verkkoja, joiden varassa yhteiskunta toimii kaikissa tilanteissa ja muun muassa drooneista varoittavat viestit liikkuvat. Vakautta ja jatkuvuutta rakennetaan myös asiantuntijapalveluissa, kiinteistöpalveluissa ja turvallisuuspalveluissa.
Sähköveroa alas, datakeskuksia pystyyn
Suomella on kaikki edellytykset vahvistaa muualla tähän saakka kadehdittua huoltovarmuuttaan entisestään. Lopulta kyse on varsin yksinkertaisesta asiasta: kriiseissä ei riitä, että tavarat ovat varastossa – myös palveluiden on toimittava ja yhteyksien oltava kunnossa.
Jatkossa onkin varmistettava liikennejärjestelmän toimivuus, kansainvälinen saavutettavuus sekä investoinnit huoltovarmuudelle tärkeiden palveluiden kehittämiseksi. Palvelualojen toimintavarmuutta voidaan tukea konkreettisesti esimerkiksi keventämällä palvelualojen sähköverotusta, kehittämällä logistiikka-alan koulutusta ja varmistamalla investoinnit esimerkiksi datakeskuksiin, jotka ovat edellytys koko digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle.
Palvelupohjainen, aineeton huoltovarmuus on siis nostettava selkeäksi painopisteeksi huoltovarmuutta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa ja rahoituksessa. Ilman kilpailukykyisiä palveluja Suomella ei ole myöskään toimivaa huoltovarmuutta.
Tatu Rauhamäki
elinkeinopolitiikan johtaja
Palvelualojen työnantajat Palta
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 15.7.2026
Lisätiedot:
