VTT on lähes 2400 työntekijän monimuotoinen tutkimusorganisaatio, jossa työskentelee huippuammattilaisia yli 60 kansallisuudesta. Päivittäin VTT:llä luodaan uutta ja haetaan tieteen ja teknologian keinoin kestäviä ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin. Kiinnostava ja innostava työ vaatii asiantuntijoilta erityisesti keskittymistä ja kognitiivista toimintakykyä, mutta myös hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tasapainottaa vaativa työ ja muu elämä oman jaksamisen tueksi. Organisaation oma hyvinvointitiimi tukee tätä tavoitetta monin eri keinoin.
Valtaosa VTT:llä työskentelevistä työntekijöistä on tutkijoita ja tutkimustyötä tukevia henkilöitä. Työtä tehdään hyvin erilaisissa tutkimusympäristöissä, niin tietokoneen ääressä kuin laboratorioissa. Vuorovaikutus on työyhteisön toiminnan kannalta erittäin tärkeää, joten VTT:llä siihen sekä henkilöstön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen panostetaan systemaattisesti.
Peppi Härme vetää VTT:llä kolmihenkistä hyvinvointitiimiä, joka koordinoi hyvinvointiin liittyvää toimintaa organisaatiossa.
– Pääpaino tiimimme työssä on ennakoivissa terveydenedistämishankkeissa, kampanjoissa ja erilaisten palvelujen tuottamisessa sekä fyysisen hyvinvoinnin että mielen hyvinvoinnin tueksi. Koordinoimme myös työterveyshuoltoyhteistyötä sekä työeläkevakuutusyhteistyötä, Peppi Härme kertoo.
VTT:llä hyvinvointi on määritelty kolmen osa-alueen kautta:
- johtaminen, johon kuuluu sekä esihenkilötyö että itsensä johtaminen,
- terveys, joka kattaa sekä fyysisen terveyden että mielenterveyden ja
- turvallisuus, johon kuuluu sekä fyysinen että psykologinen turvallisuus.
Härme muistuttaa, että vaikka organisaation tehtävänä on tarjota raamit ja tietyt palvelut, yksilöillä on myös itsellään vastuu omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Tunnetaitoja voi kehittää – myös työympäristössä
Kuten aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, myös työympäristössä tunnetaitojen merkitys korostuu. VTT:llä tunnetaitoihin ja tunnetoimijuuteen on kiinnitetty huomiota jo useamman vuoden ajan.
– Käynnistimme vuonna 2021 silloisen strategian omaksumisen tueksi esihenkilöillemme suunnatun tunnetoimijuushankkeen. Liityimme Jyväskylän yliopiston ja Emergy konsultointiyrityksen yhteishankkeeseen, jossa pohdittiin tunteiden merkitystä työelämässä. Hankkeessa kehitettiin tunnetoimijuuden kokonaiskonsepti, jossa yhdistyvät tunteet, tunneäly ja organisaation käytännöt.
Tunnetoimijuushankkeessa käsiteltiin esimerkiksi tunteiden vaikutusta työympäristössä ja keinoja tunnistaa omia ja muiden tunteita. Pohdittiin myös, miten kohdata haasteellisia tilanteita, mitä tunnereaktioita ne herättävät ja miten niissä tilanteissa tulisi toimia.
Hanke oli iso aikapanostus esihenkilöiltä: kahdeksan kuukautta kestänyt valmennusohjelma sisälsi kuusi puolen päivän tapaamista ja lisäksi case-klinikoita sekä parityöskentelyä.
– Kiinnostus valmennusta kohtaan kasvoi myös muun henkilöstön keskuudessa, joten kehitimme esihenkilövalmennuksesta vähän kevyemmän verkkokurssina toteutetun version. Nyt teemme pari kertaa vuodessa yhteislähtöjä, joihin ihmiset halutessaan saavat ilmoittautua mukaan. Muodostamme heistä oppimispareja, jotka sitten yhdessä käyvät kurssia läpi. Lisäksi järjestämme teemakohtaisia case-klinikoita, joilla keskitytään esimerkiksi palautteenantoon, haastaviin tilanteisiin tai inkluusion edistämiseen. Tällä hetkellä jo yli 750 VTT:läistä on käynyt tämän valmennuksen, Härme kertoo.
Pitkäjänteinen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen suunnattu panostus on kannattanut: vuotuisissa henkilöstökyselyissä johtamiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat parantuneet merkittävästi ja myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Toki kokonaisuus on monen asian summa, eli valmennuksen lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavat myös mm. HR-prosessit ja henkilöjohtaminen.
– Kaikkiaan tunnetoimijuuden taso organisaatiossa on kasvanut ja meille on vakiintunut käyttöön paljon sisäisiä termejä tunteiden tunnistamiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen. Kun pystymme kohtaamaan ja tunnistamaan näitä asioita, pääsemme niistä myös eteenpäin, Härme tiivistää.
Mitä käytännön vinkkejä antaisit muille organisaatioille, jotka suunnittelevat toimenpiteitä henkilöstönsä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi?
- Ajattele hyvinvointiasioita holistisesti. Sekä fyysinen hyvinvointi että mielen hyvinvointi ovat tärkeitä, molemmat tukevat toisiaan.
- Tärkeää on saada johdon tuki toiminnalle. Meillä ylin johto on ollut asiaan sitoutunut ja tarjonnut meille tukensa henkilöstön hyvinvointiin panostamisessa.
- Valitse kohteet ja toimenpiteet, joihin panostatte. Hyödynnä oikeiden painopisteiden rakentamisessa käytettävissä olevaa tietoa – sekä laadullista että numeerista.
Toimintakyky työelämässä -juttusarja
Mitä parhaita käytäntöjä jäsenorganisaatioissamme on otettu käyttöön ja toteutettu onnistuneesti työntekijöiden toimintakyvyn tukemiseksi? Tässä juttusarjassa esittelemme konkreettisia tekoja ja käytänteitä työntekijöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintakykyä voidaan lähestyä eri näkökulmista – se ei rajoitu vain fyysiseen toimintakykyyn, vaan myös psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Näiden osa-alueiden sopiva tasapaino tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä myös työelämässä.
Kuvat: VTT
