Millaisia tarinoita kerromme työelämästä? Miksi työelämäpuhe on niin kovin usein negatiivista puhetta ongelmista, kuormituksesta ja kriiseistä? Pitäisikö puhetta työelämästä kääntää tietoisesti myönteisempään suuntaan ja miksi?
Näitä pohtivat Psykopodiaa-podcastissa Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelua juontaa psykologi Nina Lyytinen. Jakso on tehty yhteistyössä Paltan kanssa.
”Negatiivisella työelämäpuheella on pitkä tausta. Se on työterveyshuoltoa ja työsuojelua, joissa lähtökohtana on ollut riskien ja oireiden tunnistaminen ja niiden käsitteleminen. Sitä kautta se on tullut mediaan”, Jari Hakanen taustoittaa.
”Jos ajattelee yhteiskunnallista keskustelua, minusta se palautuu journalismin uutiskriteereihin. Ne painottavat äkillisiä muutoksia ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiä asioita. Negatiivisista asioista syntyy uutinen helpommin kuin positiivisista. Positiiviset asiat ovat usein työpaikoilla pieniä, arkisia asioita, eikä niissä ole uutisarvoa”, jatkaa Paltan Minna Sirkka, entinen toimittaja.
Kielteinen puhe työelämästä muokkaa nuorten käsityksiä
Miten kielteinen puhe työelämästä sitten vaikuttaa meihin?
”Uskon siihen, että asiat, joihin kiinnittää huomiota, synnyttävät vahvan oman kokemuksen. Jos koko ajan seuraa negatiivista puhetta työelämästä ja itse osallistuu siihen, oma kokemus alkaa muovautua aika kielteiseksi”, Sirkka sanoo.
Jari Hakanen kiinnittää huomiota nuoriin ja heidän kuvaansa työelämästä: se ei ole kaunis.
”Sellaisten nuorten, jotka eivät vielä ole työelämässä, käsitykset tulevasta työelämästä ovat Nuorison tulevaisuusraportin mukaan muuttuneet olennaisesti kielteisemmiksi ajasta juuri ennen koronaa tähän päivään tullessa. Työelämä nähdään synkkänä ja uupuminen työssä jopa todennäköisenä”, Hakanen kuvaa ja jatkaa:
”Samaan aikaan nuorten ajatukset omista työelämävalmiuksistaan ovat entistä paremmat. Monet uskovat kykyihinsä. Meidän ei missään nimessä pitäisi luoda kielteistä kuvaa työelämästä – se on paljon mainettaan parempaa.”
”Meillä kaikilla on vastuumme omassa työyhteisössä, esihenkilöinä, johtajina ja vanhempina siitä, miten puhumme omasta työstämme ja työelämästä. Luomme lähipiirillemme koko ajan mielikuvaa, että tätä se elämä työpaikoilla on. Tunsin kieltämättä pienen piston sydämessäni, kun juttelin asiasta lasteni kanssa”, Sirkka tunnustaa.
Isoja muutoksia parempaan on tapahtunut
Nykytyöelämässä on tapahtunut isoja muutoksia menneeseen verrattuna. Yksi niistä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työn tekemisen tapaan, tuunata ja muokata omaa työtä, Hakanen huomauttaa.
Myös johtaminen on hiljalleen kehittynyt myönteiseen suuntaa, ilmenee Tilastokeskuksen työolotutkimuksen aikasarjoista. Työ ja perhe-elämä eivät vain kuormita toisiaan, vaan myös rikastuttavat toinen toisiaan. Pitkät, hitaat kehityskulut eivät vain hevin näyttäydy ihmisille.
”Työ ja työssä onnistuminen tuo todella paljon merkityksellisyyden ja hallinnan tunnetta. Kun maailmassa tapahtuu koko ajan vaikeita asioita, omasta, arkisesta työstä voi saada tiettyä vakautta ja turvallisuuden tunnetta. Senkin huomaaminen on tärkeää”, Minna Sirkka pohtii.
Teksti: Riitta Gullman
Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.
Osana tätä työtä olemme tilanneet Psykopodiaa-podcastilta neljä työelämää eri näkökulmista tarkastelevaa jaksoa
