Työkyky ei ole on tai off. Se on jatkumo, joka vaihtelee meillä jokaisella työuran aikana. Yleensä ratkaisuja työkyvyn haasteisiin löydetään, jos niitä osataan etsiä ja halutaan löytää. Entä kenen vastuulla työkyky on?
Työ- ja toimintakyky sekä työyhteisöjen toiminta ovat Psykopodiaa-podcastin tämänkertainen teema. Tärkeistä asioista keskustelevat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin sekä Nokian Renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikkö Maija Ikonen. Keskustelua johtaa psykologi Nina Lyytinen, Psykopodiaa-podcastin juontaja. Jakso on tehty yhteistyössä Paltan kanssa.
Ensin perusasiat. Mitä tarkoittavat toimintakyky ja työkyky?
”Toimintakyky on sitä, miten ihminen pystyy osallistumaan ja elämään omaa arkeaan mahdollisimman täysipainoisesti. Siihen liittyvät ihmisen omat ominaisuudet, ympäristö ja itse toiminta. Työkyky on yksi osa toimintakykyä”, hahmottaa Mirella Drushinin.
”Työkyky on sitä, miten henkilö suoriutuu omassa työtehtävässään. Voi olla, että hän ei ole työkykyinen oman työnsä näkökulmasta, mutta on toimintakykyinen, ja hän voi hyvin olla työkykyinen jossain toisessa tehtävässä”, Maija Ikonen määrittelee.
”Työkyky vaihtelee meillä kaikilla vähän päivästä toiseen ilman erityisiä toimintakyvyn haasteitakin. Miettimisen paikka tulee siinä vaiheessa, jos työkyky ei enää riitä oman työtehtävän tekemiseen, eikä kyse ole vain ohimenevästä asiasta”, Drushinin sanoo.
Parhaimmillaan nämä tilanteet johtavat sekä työntekijän että työnantajan kannalta hyvään lopputulokseen. Voi löytyä aivan uusia työtehtäviä ja osaamista, joita henkilö itse tai työnantaja eivät ole aiemmin hoksanneet ajatella.
Sitten on toinen ääripää. Voi olla, että työnantaja pystyy tarjoamaan vain tietyntyyppistä työtä. Jos henkilö ei siihen kykene, vaihtoehtoja on vähän juuri siinä työpaikassa. Umpikuja sen ei kuitenkaan tarvitse olla.
Kummaltakin osapuolelta vaaditaan rohkeutta ja avarakatseisuuttakin, kun tilannetta ja vaihtoehtoja lähdetään selvittämään, keskustelijat painottavat. Ja sitä, että suuta ei avata vasta kun on aivan viimeinen pakko. Siten vaihtoehtoja ja mahdollisia ratkaisuja on suurempi valikoima. Suun avaaminen ajoissa taas edellyttää, että työyhteisössä on turvallinen ilmapiiri.
Mutta kenen vastuulla työkyky on? Ihmisen itsensä, organisaation, yhteiskunnan?
”Kyllä se on jaettu vastuu. Toki yksilöllä on viime kädessä vastuu omasta elämästään, mutta kaikkihan ei ole yksilöstä kiinni. Työolot voivat muuttua merkittävästi eikä se ole työntekijän oma valinta. Työnantaja kantaa siitä vastuuta ja tukee työntekijöidensä työkykyä. Myös yhteiskuntaa tarvitaan: miten se tukee sitä, että työhön voi lähteä matalalla kynnyksellä ja että vajaatyökykyisetkin voisivat työllistyä”, pohtii Maija Ikonen.
”Iso yhteiskunnallinen kysymys on myös se, millaista neuvontaa ja apua työpaikoilla tarvitaan, että ihmisten työkykyä pystyttäisiin siellä paremmin tukemaan. Yritysten perustoimintahan on liiketoiminnan pyörittäminen, eikä joka työpaikassa ole osaamista työkykyasioissa”, Drushinin huomauttaa.
Työnantajan vastuulla on pyrkiä järjestämään työarki niin, että perustyön tekeminen onnistuu. Mirella Drushinin heittää pallon myös meille työkavereille.
”Meilläkin on vastuuta omien työkavereidemme työkyvystä. Vaikutamme jokainen omalla olemisellamme ja tavoillamme toimia työpaikan ilmapiiriin. Kohtelemmeko toisiamme arvostavasti vai käyttäydymmekö negatiivisella tavalla? Se kaikki vaikuttaa työpaikalla toisiin ihmisiin.”
Työkaveri on monesti se, joka huomaa ensimmäisenä, että kaikki ei ole kunnossa. Pulmat eivät usein tule heti näkyviin esihenkilölle. Mutta uskalletaanko näistä puhua?
”Varsinkin jos on kyse mielenterveyden haasteista, moni pelkää ja voi pitää töissä päällään pärjäämisen maskia. Jos työyhteisön psykologinen turvallisuus on riittävällä tasolla, ei pitäisi olla mitään riskiä ottaa asioita reilusti puheeksi. Mutta se vaatii työpaikalta ja sen kulttuurilta paljon”, Maija Ikonen myöntää.
Siinä johtamisella ja esihenkilötyöllä on iso rooli.
Teksti: Riitta Gullman
Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.
Osana tätä työtä olemme tilanneet Psykopodiaa-podcastilta neljä työelämää eri näkökulmista tarkastelevaa jaksoa. Seuraava jakso julkaistaan tammikuussa.
