BlogiMikko Paloneva

3.11.2025

Ammattidiesel ei riitä raskaalle liikenteelle – hallituksen on korjattava kompensaatioiden painopiste puhtaan siirtymän tukiin

Mikko Paloneva

ETS2-päästökauppa tuo raskaan liikenteen toimijoille merkittäviä lisäkustannuksia. Hallituksen jo päättämien kompensaatioiden painopiste on siirrettävä alan puhtaan siirtymän tukemiseen.

Vuonna 2027 käynnistyy EU-laajuinen päästökauppa ETS2, joka vaikuttaa Suomessa erityisesti maantieliikenteeseen. Uusi päästökauppa korottaa polttoaineiden hintoja ja aiheuttaa esimerkiksi kuorma-autoja omistaville yrityksille arviolta yli 100 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset, jos päästöoikeuden hinta on 50 euroa per CO2-tonni. Ennusteiden mukaan hinta voi nousta myös korkeammaksi.

Hallitus on jo aiemmin linjannut, että kustannuksia kompensoidaan raskaalle liikenteelle ammattidiesel-veronpalautuksella, joka palauttaa osan dieselin valmisteverosta kuljetusyrityksille. Tämä on tärkeää, mutta hallituksen tulee vielä varautua kompensaatioiden kasvattamiseen, jos päästöoikeuden hinta nousee odotettua korkeammaksi. Tämä ei kokonaisuutena rasita valtiontaloutta, sillä valtio tulee jatkossa saamaan satojen miljoonien eurojen vuotuiset tulot ETS2-päästöoikeuksien myynnistä.

Kompensaatioiden painopistettä on kuitenkin korjattava siten, että vähintään puolet lisäkustannuksista hyvitetään logistiikka-alalle puhtaan siirtymän tukimekanismeilla. Tämä turvaisi toimialan kilpailukykyä sekä auttaisi Suomea saavuttamaan liikenteen päästövähennystavoitteensa. Nyt valitettavasti vaikuttaa siltä, että puhtaan siirtymän tuet jäävät selvästi ammattidieseliä pienemmiksi.

Vähintään puolet lisäkustannuksista pitäisi hyvittää logistiikka-alalle puhtaan siirtymän tukimekanismeilla. Tämä turvaisi toimialan kilpailukykyä sekä auttaisi Suomea saavuttamaan liikenteen päästövähennystavoitteensa

Suomessa päättyi vuoden 2024 lopussa kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten kuorma-autojen hankintatukiohjelma. Tuki tulisi ottaa käyttöön uudestaan ja entistä vaikuttavampana. Hallitus saattaa linjata tuesta osana keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, mutta rahoituksesta ei ole vielä päätetty.

Raskaan liikenteen lataus- ja jakeluinfran tukea tulisi myös kasvattaa ja laajentaa. Suomessa tuelle on varattu noin 10 miljoonan euron vuotuinen määräraha, kun taas Ruotsissa summa on moninkertainen. Lisäksi Suomen tukiohjelmaa tulisi Ruotsin esimerkin mukaisesti laajentaa julkisista latauspisteistä paikkoihin, joissa useat toimijat lastaavat ja purkavat kuorma-autoja. Näitä ovat esimerkiksi logistiikkakeskukset ja lentoasemat.

Hallitus viimeistelee parhaillaan ammattidieseliä koskevaa lakiesitystä ja antaa sen oletettavasti eduskunnalle lähiaikoina. Vielä on siis mahdollisuus osoittaa, että hallitus tukee elinkeinoelämää puhtaassa siirtymässä, joka hyödyttää koko Suomea. Painopisteen muutos ei edellytä lisämenoja valtiolta, mutta se on strateginen valinta puhtaamman ja kilpailukykyisemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutustu kirjoittajaan

Mikko Paloneva

Asiantuntija, Ilmastopolitiikka ja kestävä kasvu

Elinkeinopolitiikka

Mikko Paloneva työskentelee Paltassa elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästökaupan parissa. Koulutukseltaan Mikko on diplomi-insinööri. Mikon vastuualueelle kuuluvat erityisesti palvelualojen kestävään kasvuun ja ilmastopolitiikkaan liittyvät kysymykset ja vaikuttamistyö.