Eduskuntavaalien lähestymisen huomaa verokeskustelun lämpenemisestä. Viime viikkoina verotusta koskeva keskustelu on roihahdellut varsinkin budjettiriihen ja puolueiden kesäkokousten jälkeisessä uutisoinnissa. Lokakuussa julkaistaan valtiovarainministeriön verokartoitus. Vaikka kyseessä ei ole veronkorotuslista, odotettavissa on, että puolueet noukkivat listasta perusteluita omiin verolinjauksiinsa.
Hallitus on tällä vaalikaudella sekä kiristänyt että keventänyt verotusta merkittävästi. Hallitusohjelmassa ei ollut sovittuna radikaaleja veromuutoksia, mutta taloustilanteen heikentyessä veroja kiristettiin (esimerkiksi arvonlisäverotuksen merkittävät korotukset).
Kevään 2025 puoliväliriihessä hallitus linjasi kasvupaketin, jolla pyritään vahvistamaan investointeja, työnteon kannustimia ja Suomen kilpailukykyä. Samalla kuitenkin esitettiin veronkorotuksia. Näitä ovat esimerkiksi datakeskusten sähköveron nosto, alkoholiveron kiristys ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus.
Vaalipuheiden perusteella vaikuttaa siltä, että hallituksen vaihtuessa tehtyjä verolinjauksia saatetaan perua.
Hallituksen tekemät veromuutokset vs. opposition verolinjaukset
Maailma ja talous ehtivät asettua vielä monesti uuteen asentoon ennen kevään eduskuntavaaleja. Samoin puolueiden verolinjaukset tulevat vielä muuttumaan ja täsmentymään.
Alla on lueteltu merkittävimpiä veromuutoksia, joita nykyinen hallitus on toteuttanut, listattu oppositiopuolueiden kantoja niihin sekä esitelty Paltan ratkaisuja. Lähteinä on käytetty puolueiden ohjelmia, vaihtoehtobudjetteja ja mediassa olleita kannanottoja.
Ansiotuloverotus
Hallitus on keventänyt ansiotuloverotusta hallituskaudella noin miljardilla eurolla. Budjettiriihessä vahvistettiin päätös keventää pieni- ja keskituloisten työn verotusta vuonna 2027 yhteensä 230 miljoonalla eurolla ja ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla. Marginaaliverotusta on kevennetty niin, ettei ansaitusta lisäeurosta koskaan makseta yli 52 prosenttia veroa, kun aiemmin luku oli tietyissä tuloluokissa jopa liki 60 prosenttia.
- SDP: Kevennyksiä pieni- ja keskituloisille. Ylimpien marginaaliverojen kevennyksiä ei olisi pitänyt tehdä. SDP on ehdottanut myös ns. puolustusveroa, joka käytännössä olisi ansiotuloverotuksen kiristys yli 90 000 euroa ansaitseville henkilöille. Malli kiristäisi myös arvonlisäveroa ja pääomatuloveroa.
- Keskusta: Kevennyksiä keskituloisille, lapsiperheille ja työuraa jatkaville eläkeikäisille. Veroasteikon ylimpien luokkien kevennykset alentamaan marginaaliverotusta.
- Vasemmistoliitto: Alennuksia pienituloisille. Perutaan marginaaliveroasteiden alentaminen. Kiristetään suurituloisten verotusta, vahvistetaan progressiota sekä miljonäärivero.
- Vihreät: Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään, mutta suurituloisempien veronalennukset perutaan.
Palta kannattaa ansiotuloverojen kevennystä, koska työn verotuksen alentaminen vahvistaa työnteon kannustimia ja kotitalouksien ostovoimaa.
Yhteisövero
Hallituksen viimeisessä budjettiriihessä linjattiin, että yhteisöverokanta alennetaan vuonna 2027 kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Yhteisöveron alentaminen koskee kaikkia voittoa tuottavia yrityksiä kokoluokasta ja toimialasta riippumatta. Samalla yritysten tappioiden vähennysaikaa pidennetään 25 vuoteen vuoden 2026 tappioista alkaen. Staattisen laskelman mukaan alennus pienentää verotuloja 800 miljoonaa euroa. Kun yhteisöveroa edellisen kerran alennettiin vuonna 2014, verotuotot olivat jo vuonna 2016 suuremmat, kuin ennen alennusta. Siten käytösmuutoksilla ja talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus verotuottoihin.
- SDP: Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin perutaan. Kaikkiin yritystukiin 10 prosentin tasaleikkaus.
- Keskusta: Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin perutaan. Yhteisövero lasketaan 15 prosenttiin verotuottoneutraalisti osinkoveron korotuksen kanssa. Itäisen Suomen erityistalousalueella voisi saada verohelpotuksia, kuten vapautuksen yhteisöverosta. Kestävän siirtymän vauhdittaminen verotukien leikkaamisella.
- Vasemmistoliitto: Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin perutaan ja nostetaan verokanta 21 prosenttiin. Ympäristölle haitallisten tukien leikkaus. AV-alan tuotantotuen kasvattaminen 8 miljoonalla eurolla, taiteen ja kulttuurin avustusten leikkausten peruminen ja rahoituksen lisääminen 28 miljoonaa euroa.
- Vihreät: Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin perutaan. Itä-Suomeen määräaikainen verohelpotus. Ympäristölle haitallisten suorien tukien, verotukien ja säilyttävien yritystukien karsiminen miljardin edestä, kiertotalouden veropaketti (mm. puunpolttoon, polttoturpeeseen, kaivostoimintaan, maankäyttöön, jätteisiin ja krääsään kohdistuvia veroja).
Palta kannattaa yhteisöveron alennusta ja katsoo sen vahvistavan yritysten investointi- ja kasvuedellytyksiä Suomessa.
Yrittäjien osinkoverotus
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennusmalli on ollut olemassa jo ennen nykyistä hallitusta.
- SDP: Osinkoverotuksen huojennuksen leikkaus ja uudistus VM:n esittämällä mallilla.
- Keskusta: Yhteisöveron alentamisen 15 prosenttiin yhteydessä osinkoverotusta kiristetään niin, että uudistus on verotuottoneutraali: 10 prosenttiyksikköä kun voittovaroja jaetaan omistajille. Verotus on kevyempi, jos tulos jätetään yritykseen investointeihin.
- Vasemmistoliitto: Huojennus poistetaan kokonaan. Ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan samalla tavalla.
- Vihreät: Osinkoverotuksen uudistus ja huojennuksen leikkaus.
Paltan mielestä huojennus tukee kotimaista omistajuutta, yrittäjyyttä ja yritysten pitkäjänteistä kasvua. Paltan näkökulmasta järjestelmää voidaan arvioida osana verotuksen kokonaisuutta, mutta mahdolliset muutokset eivät saa heikentää yritysten investointi- ja työllistämisedellytyksiä. Palta kannattaa nettovarallisuussidonnaisuuden poistoa, koska palvelualojen yritysten kasvu perustuu usein osaamiseen ja aineettomaan pääomaan eikä taseeseen kertyvään nettovarallisuuteen.
Arvonlisäverotus
Hallitus nosti vuonna 2024 yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alennettuun 10 prosentin ALV-kantaan kuuluvat hyödykkeet nostettiin 14 prosenttiin 2025 (pois lukien sanoma- ja aikakauslehdet). Myöhemmin tämä ALV-kanta laskettiin 13,5 prosenttiin.
- SDP: Puolustusveroehdotus nostaisi ALV-kannat 26 prosenttiin ja 14 prosenttiin.
- Vasemmistoliitto: Yleinen ALV-kanta palautettaisiin 24 prosenttiin ja 10 prosentin alennettuun kantaan palautettaisiin mm. lääkkeet, joukkoliikenne sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut. Kirjojen ALV nollaan.
- Vihreät: Tehtyjä ALV-korotuksia peruttaisiin. Mm. korjaus-, liikunta-, kulttuuri- ja viihdepalveluiden, henkilönkuljetuspalveluiden ALV laskettaisiin 10 prosenttiin. Laaja terveysperusteinen vero (tarkempi malli avoin, ei välttämättä ALV).
Palta toivoo, ettei arvonlisäverotusta enää kiristetä miltään osin, vaan pikemminkin arvonlisäverokantoja tulisi pyrkiä alentamaan.
Liikenteen verotus
Hallitus päätti toteuttaa raskaan liikenteen ammattidieselmallin sekä alentaa ajoneuvoveron perusveroa.
- SDP: Suuripäästöisten autojen ajoneuvoveron sekä polttoaineiden valmisteveron kevennysten peruminen. Jakeluvelvoite palautettaisiin alkuperäiselle uralle.
- Keskusta: Liikenteen tasapuolisempi verotus ja ulkomaisten rekkojen tienkäyttömaksu
- Vasemmistoliitto: Bensaveron ja ajoneuvoveron perusveron alennusten peruminen sekä lentovero. Liikenteen polttoaineiden verotus 2023 tasolle. Liikenteen verojen indeksointi.
- Vihreät: Bensaveron ja ajoneuvoveron perusveron alennusten peruminen sekä lentovero. Sähköautojen veronkiristykset peruttaisiin. Ruuhkamaksut ja tiemaksut mahdollistettaisiin.
Palta on valmistellut mallin liikenteen verotuksen pidemmän aikavälin uudistamiselle, jolla turvataan Suomen saavutettavuutta ja ammattiliikenteen kilpailukykyä.
T&K-verokannustin
Hallituksen sitoutuminen T&K-panostuksiin edistää talouskasvua ja uudistumista. Hallitus ilmoitti, että T&K-rahoituslakia muutettaisiin kattamaan paremmin myös innovaatiotoiminta.
- SDP: Laajennetaan T&K-huojennus laajemmaksi TKI-verohuojennukseksi tukemaan myös innovaatiotoimintaa.
- Keskusta: Varmistetaan että T&K-verovähennys tukee tekoälyn käyttöönottoa. Startup- ja kasvuyritysten mahdollisuus hyödyntää TKI-vähennystä varmistetaan.
Paltan mielestä TKI-politiikan tulisi tukea vahvemmin kaupallistamista ja palveluvientiä. Muuten hyvät ideat eivät tuota tarvittavia tuloja. Painopisteen muutos tulee tehdä myös verotuksessa ja siirtyä T&K-verokannustimesta TKI-verokannustimeen.
Sähköverotus
Datakeskusinvestointien veronpalautusmallista luovuttiin syksyn budjettiriihessä. Datakeskukset siirtyivät ylempään sähköveroluokkaan heinäkuussa 2026.
- SDP: Olisi säilyttänyt laajempaa yhteiskunnallista hyötyä tuottavat datakeskukset alemmassa teollisuuden sähköveroluokassa. Teollisuuden sähköistämisen tuen lakkautus.
- Keskusta: Itäisen Suomen erityistalousalueelle alueellisesti kevennetty sähköverotus.
- Vasemmistoliitto: Datakeskusten sähköveron nosto takautuvasti 2026 alusta alkaen. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuki lakkautetaan.
- Vihreät: Energiaverotus asetettaisiin indeksiin ja energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuki lakkautettaisiin.
Palta suhtautuu kriittisesti hallituksen päätökseen luopua datakeskusinvestointien veronpalautusmallista. Eritoten datakeskusten sähköverotuksen poukkoilevuus, ennakoimattomat veronkorotukset ja kiirehditty valmistelu haittaavat yritysten luottamusta Suomen verojärjestelmän ennustettavuuteen.
Alkanutta talouskasvua ja luottamusta ei tule nyt nitistää.
Veropoliittinen poukkoilu vaikeuttaa yritysten päätöksentekoa
Tulevalla hallituskaudella veronkorotuksilta tuskin vältytään, mutta Palta toivoo, ettei esimerkiksi valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mainitsemia ansiotuloveron ja arvonlisäveron kiristyksiä tehdä. Hän mainitsi verolajit, koska budjettivajeen ollessa valtava, voi olla tarpeen tarkastella myös näiden suurimpien verokertymien eriä.
Vaalipuheiden perusteella vaikuttaa siltä, että hallituksen vaihtuessa tehtyjä verolinjauksia saatetaan perua ja ehdottaa uusia kiristyksiä. Tällainen sinkoileminen on myrkkyä paitsi Suomen kilpailukyvylle, myös yritysten ja kuluttajien luottamukselle. Alkanutta talouskasvua ja luottamusta ei tule nyt nitistää.
Lue lisää hallituksen verolainsäädännön uudistuksista ja hankkeista Paltapalvelusta (vaatii kirjautumisen)
Lähteet:
Palvelulupaus 2027: Palvelemme Suomea tänään ja huomenna
Palta tähtää eduskuntavaalitavoitteillaan siihen, että palvelualat tunnistetaan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn moottoriksi. Kun palvelualojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan, vahvistetaan samalla koko Suomen tulevaisuutta. Paltan Palvelulupaus 2027 kertoo, mitä Suomi huomenna saa, kun palveluihin panostetaan: enemmän kasvua, työtä ja kilpailukykyä.
Tutustu kirjoittajaan
Maria Volanen
Johtava asiantuntija, Kauppapolitiikka, Veropolitiikka
Elinkeinopolitiikka
