Palvelualojen työnantajat Palta on tehnyt suuntaa-antavan laskelman siitä, paljonko suomalaisten kotitalouksien kulutuskysynnän vahvistumista käytännössä tarvittaisiin, jotta talouskasvu pääsisi kunnolla vauhtiin.
Jos jokainen kotitalous lisäisi kulutustaan keskimäärin 50 eurolla kuukaudessa kotimaisiin palveluihin, se kiihdyttäisi talouskasvua ja vahvistaisi työllisyyttä loppuvuodeksi merkittävästi. Kotimaisilla palveluilla tarkoitetaan laskelmassa esimerkiksi matkailua, kulttuuri- ja urheilutapahtumia, joukkoliikennettä, kauppaa ja muita kuluttajapalveluita.
– On selvää, että kaikille kotitalouksille tällainen menolisäys ei ole mahdollinen ja monilla arjen talous on edelleen hyvin tiukilla. Laskelma kuitenkin havainnollistaa, minkälaisilla panostuksilla kotimainen kysyntä kääntyisi nopeasti merkittäväksi kasvuksi ja työllisyydeksi kansantaloudessa, sanoo pääekonomisti Martti Pykäri Palvelualojen työnantajat Paltasta.
50 euron kuukausittaisen kulutuksen kasvu per kotitalous kesäkuusta eteenpäin tuottaisi koko vuoden kasvuksi jopa kolmanneksen nyt ennustettua enemmän. Koko vuoden BKT:n kasvuksi Suomessa on ennustettu noin 1 %, mutta kotimaisen kysynnän lisällä koko vuoden kasvuksi tulisi noin 1,3 %.
Tällä olisi myös selkeä positiivinen vaikutus työllisyyteen. 50 euron kulutuslisä tuottaisi noin 15 000 työpaikkaa. Tällä hetkellä työllisyys ei ole perusennusteiden mukaan vahvistumassa juuri lainkaan.
Suomen taloudessa on alkuvuodesta viimein nähty kauan odotettu suhdannekäänne. Kasvun suurimpana esteenä on ollut pitkään heikko kotimainen kulutus. Viime vuosien aikana kotitalouksiin on kertynyt myös paljon patoutunutta kysyntää ja säästöjä.
– Kuluttajat ovat olleet pitkään hyvin varovaisia. Jos kysyntä piristyisi edes osin loppuvuoden aikana, vaikutus koko talouteen olisi yllättävän suuri, Pykäri arvioi.
Kasvukaasu velkajarrun rinnalle
Tämänhetkistä suhdannetilannetta suurempi haaste Suomella on jämähtää hitaan kasvun, matalan tuottavuuden ja jatkuvien sopeutusten aikakauteen. Pitkäjänteiseksi kasvuratkaisuksi Palta esittää parlamentaarista, vaalikaudet ylittävää kasvuohjelmaa, joka nostaa Suomen rakenteellisesti kestävälle kasvu-uralle.
– Meillä on jo sovittu velkajarrusta, joka antaa raamit taloudelle tuleville vuosille. Sen rinnalle on saatava kasvukaasua. Suomi tarvitsee kasvulle keskeiset politiikkaratkaisut kokoavan, laaja-alaisen kasvuohjelman, johon eri puolueet sitoutuvat velkajarrun tapaan, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
Palvelukauppa on kasvanut maailmalla perinteistä tavarakauppaa nopeammin jo yli vuosikymmenen. Uudistuneissa ja nopeammin kasvavissa talouksissa innovatiiviset palveluyritykset toimivat kasvun vetureina.
– Suomen talouden nykyhaasteet ovat pitkälti seurausta siitä, ettemme ole onnistuneet rakentamaan korkean arvonlisän palvelutaloutta keskeisten kilpailijamaiden tavoin. Skaalautuvat palvelut, aineettomat investoinnit ja niiden kaupallistaminen on jatkossa nostettava perinteisen teollisuuspolitiikan rinnalle, Rauhamäki painottaa.
Seuraavalla hallituksella on edessä mittava julkisen talouden tasapainottaminen. Kestävä ratkaisu ei synny vain sopeuttamalla. Nykyistä vahvemman kasvun aikaansaaminen on välttämättömyys, Rauhamäki korostaa.
Kasvuohjelma on osa Paltan vuoden 2027 eduskuntavaaleihin tähtääviä hallitusohjelmatavoitteita, jotka julkaistiin tänään osoitteessa www.palta.fi/palvelulupaus.
Laskelman taustatiedot:
Laskelma perustuu staattiseen panos-tuotos-malliin (Tilastokeskus, viimeisin perusvuosi 2023), joka huomioi toimialojen suorat ja epäsuorat vaikutukset tuotantoon ja työllisyyteen.
Skenaariossa kotitalouksien kulutusta on kasvatettu loppuvuoden (7 kk) ajalle yhteensä 350 eurolla (50 €/kk). Lisäkulutus on deflatoitu perusvuoden hintatasoon ja allokoitu yksityisten palveluiden ja kaupan toimialoille (Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2008, luokat G–S, pl. laskennallinen asuntotulo) suhteellisten kulutuspainojen mukaisesti.
Kotitalouksien 50 euron lisäkulutuksen vaikutukset:
- BKT:n kasvu + 0,32 %-yksikköä.
- Olettaen, että talous kasvaisi perusuralla 1 prosentin, yltäisi kasvu tänä vuonna yhteensä 1,32 prosenttiin.
- Noin 15 000 työllistä lisää 7 kuukauden tarkastelujaksolla, mikä vastaa vuositasolla 9 000 henkilötyövuotta.
Lisätiedot
