Yritysdialogeista näkökulmia paremman työelämän rakentamiseksi

Palta haluaa vahvistaa erilaisten osaajien osallistumista ja osallistamista työelämään. Paltan kesäkuussa järjestämien yritysdialogien avulla haluttiin löytää konkreettisia ratkaisuja paremman työelämän rakentamiseksi. Keskusteluista saatiin näkemyksiä siihen, mikä edistäisi kansainvälisten osaajien rekrytointia ja osallistumista suomalaisilla työpaikoilla.

Tuoreen Palvelualojen osaajabarometrin mukaan ulkomaisen työvoiman osuuden ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina. Kansainvälisten osaajien rekrytoinnilla on kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä. Suurimmaksi rekrytoinnin haasteeksi koetaan kielitaito (69 %), osaamisen puutteet (19 %), työnantajan valmiudet palkata työntekijöitä (14 %) sekä asiakkaiden asenteet (12 %).

Palta pitää välttämättömänä, että kansainvälisten osaajien mahdollisuuksia osallistua työelämään vahvistetaan, yritysten valmiuksia yhdenvertaisuutta rakentaviin ja syrjinnän vastaisiin toimintamalleihin tuetaan ja hidasteita kansainvälisten osaajien rekrytoinneista poistetaan.

Palta järjesti kesäkuussa yhteensä kaksi yritysdialogia, joiden avulla haluttiin löytää konkreettisia ratkaisuja paremman työelämän rakentamiseksi.

Dialogien tavoitteena oli keskustella siitä, miten työelämässä voidaan ehkäistä ja purkaa kansainvälisten osaajien kokemaa syrjintää suomalaisessa työelämässä. Keskusteluista toivottiin erityisesti näkemyksiä siihen, mikä edistäisi kansainvälisten osaajien rekrytointia ja osallistumista suomalaisilla työpaikoilla.

– Myös Palvelualojen osaajabarometrin tulokset osoittavat, että pysyvien rakenteiden synnyttämiseksi on kriittistä löytää uusia ratkaisuja, jotka vaikuttavat yksilöiden, työyhteisöjen ja yhteiskunnan asenteisiin, toteaa Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.

Yritysdialogeista näkökulmia paremman työelämän rakentamiseksi

Paltan yritysdialogit toteutettiin pienryhmäkeskusteluina, ja niihin kutsuttiin jäsenyritysten edustajia ja ulkomailta Suomeen muuttaneita osaajia.

Yritysdialogien fasilitoinnista vastasi Inklusiiv. Yritysdialogit pohjautuivat Kansallisiin dialogeihin, joiden tarkoituksena on rakentaa ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

– Yritysdialogien tarkoituksena oli mahdollistaa eri taustaisten ihmisten välisiä kohtaamisia keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi. Halusimme antaa äänen työelämään pääsemisen haasteista, ratkaisuista sekä hyvistä käytännöistä erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on omakohtaista kokemusta oman polun etsimisestä työelämään tai jotka ovat tukeneet maahanmuuttajien työllistämistä, jatkaa Kortet.

– Yritysdialogeissa oli pysäyttävää kuulla konkreettisia kokemuksia siitä, miten hankalaa omaa osaamista vastaavien tehtävien löytäminen voi edelleen olla, sekä siitä, miten monimuotoisuuden johtamista ja kansainvälisten osaajien rekrytointia ja sitoutumista edistetään monissa organisaatioissa jo pitkäjänteisesti ja onnistuneesti.

Yritysdialogeissa korostui se, että erilaisia haasteita, kuten rekrytointiin liittyviä kysymyksiä, voidaan ratkaista jo pienin, konkreettisin toimenpitein.

Erilaisten osaajien työelämään pääsyn esteitä voidaan vähentää organisaatioissa strategisella johtamisella ja tarjoamalla esihenkilöille koulutusta ja työkaluja monimuotoisuuden johtamiseen. Kulttuurillisesti älykkään organisaation kehittymistä tukevat avoin vuorovaikutus, aktiivinen ja kahdensuuntainen viestintä ja jatkuvan oppimisen oivaltaminen.

Dialogeissa nostettiin esiin myös rakenteellisia haasteita, jotka eivät kohdennu ainoastaan työelämään. Näitä olivat esimerkiksi maahanmuuton lupaprosesseihin ja asettautumiseen tarvittavien viranomaispalveluiden sujuvoittaminen, ja näiden rinnalla kotoutumisen, juurtumisen ja osallistumisen esteiden poistaminen, ulkomailla toteutettujen tutkintojen ja pätevyyksien tunnistamisprosessin nopeuttaminen, sekä kielikoulutuksen laadun ja saatavuuden lisäämisen tarve.

– Kokemuksemme yritysdialogeista ovat äärimmäisen positiivisia. Keskustelut auttoivat meitä ymmärtämään konkreettisemmin, miten voimme rakentaa yhtenäistä Suomea kaikki huomioiden. Vastaavan tyyppisten dialogien toteuttaminen voisi auttaa esimerkiksi jäsenorganisaatioitamme pääsemään eteenpäin omalla kansainvälisten rekrytointien polulla, kertoo Kortet.

Yritysdialogien keskustelujen perusteella Palta on koostanut näkökulmia työyhteisöille paremman ja osallistavamman työelämän rakentamiseksi tämän uutisen loppuun.

Palta haluaa edistää toimenpiteillä yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä

Yritysdialogit olivat Paltan toimenpide osana Me puhumme teoin -kampanjaa.

Valtioneuvoston käynnistämä Me puhumme teoin -kampanja haastaa kaikki yhteisöt, yritykset, järjestöt ja organisaatiot mukaan rakentamaan yhdenvertaista rasismista vapaata Suomea konkreettisin teoin. Palta osallistuu kampanjaan omalla sitoumuksellaan.

Sitoumuksella Palta haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omilla toimenpiteillään.

Tämän vuoden aikana Palta on toteuttanut yritysdialogien lisäksi Paltan jäsenistölle kaksiosaisen koulutuksen aiheesta monikulttuurinen ja osallistava työpaikka yrityksen kilpailuvalttina, ja henkilöstölle koulutuksen aiheesta monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus työyhteisöissä ja yrityksissä.

– Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä on jatkossakin tärkeää, jotta osaisimme entistä paremmin huomioida ja hyödyntää erilaisten ihmisten osaamisen ja potentiaalin, toteaa Paltan viestinnän ja vastuullisuuden asiantuntija Jasmiina Ruotsila.

Palta haluaa lisätä ja vahvistaa tietopohjaa ja ymmärrystä monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä kannustaa organisaatioita konkreettisiin tekoihin myös jatkossa muun muassa kertomalla parhaista käytännöistä.

Ensimmäisenä jatkotoimenpiteenä Palta järjestää 25. syyskuuta Aamunavauksen aiheesta: Kansainväliset osaajat yrityksen voimavarana – hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja tulevaisuuden kasvuun. Aamunavaus järjestetään Teamsilla, ja se on kaikille avoin ja maksuton. Lue lisää ja tallenna tilaisuus kalenteriisi.

Rakennetaan yhtenäistä Suomea kaikki huomioiden – viisi näkökulmaa työyhteisöille

Strateginen johtaminen tukee onnistumisessa

Johdolla on olennainen rooli rakenteiden luomisessa ja siinä, että koko työyhteisö omaksuu ajatuksen siitä, että monimuotoisuus on hyvä asia.

Rakenna työyhteisössä kulttuuria, jossa erilaisuus on rikkaus ja jossa jokainen kohdataan yksilönä ja kaikille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet.

Sanoita ja toista yhä uudelleen, miksi asia on tärkeä, miten sitä halutaan edistää ja mitkä asiat ovat osa organisaation kulttuuria. Viestintä on tärkeässä roolissa myös houkuteltaessa erilaisia osaajia.
Tarjoa esihenkilöille ja työyhteisöille koulutusta ja konkreettisia työkaluja

Kouluta johto ja esihenkilöt ymmärtämään ja johtamaan monimuotoisuutta.

Varmista, että esihenkilöillä on osaamista, aikaa ja resursseja johtaa monimuotoisia tiimejä.

Anna esihenkilöille ja työyhteisölle käyttöön työkaluja ja ohjeita, joiden avulla he voivat kohdata ja ratkaista arjessa esiin tulevia tilanteita.

Kehitä arjen käytäntöjä ja johda kulttuuria esimerkkien kautta.
Kehitä kulttuurillisesti älykästä työyhteisöä

Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja sitouttamisessa on kyse kulttuurillisesti älykkään työyhteisön luomisesta. Lisää kulttuurillista älykkyyttä organisaatiossa ja edistä ymmärrystä siitä, ettei kaikkea tarvitse tietää, vaan tärkeintä on halu ymmärtää erilaisuutta.

Kouluta koko työyhteisöä kohtaamaan toisensa avoimesti ja hyväksyvästi.

Olennaista on se, että ensimmäinen reaktio on ymmärtävä – myös omaa keskeneräisyyttä ja oppimista kohtaan.
Rakenna kaksisuuntaista ja avointa vuoropuhelua

Ehkäise syrjintää luomalla tilaa jatkuvalle keskustelulle, joka perustuu tutkimustietoon ja kokemuksiin. Silloin oivaltaminen tapahtuu organisaatio ja ihminen kerrallaan.

Kuuntele ja keskustele kaksisuuntaisesti, jotta voit tunnistaa erilaisia tarpeita ja haasteita. Asettuminen eri osapuolten (työnantaja, työntekijä) asemaan auttaa ymmärtämään erilaisia näkökulmia.

Pyri siihen, että kansainväliset työntekijät nähdään yksilöinä, ei vain ulkomaalaisina tai esimerkkeinä.
Tue monikielistä työympäristöä 

Korosta monikulttuurisuuden johtamista ennemmin kuin vain kielitaitoa.

Kielivalintojen ei tarvitse olla mustavalkoisia. Tue useampien kielten rinnakkaista käyttöä työpaikalla.

Luo malleja, joissa kieltä voi oppia työssä ja arjessa.