Tutustu ratkaisuihimme: Paltan kantapaperit

Suomen julkinen sektori on ylivelkaantumisen ja tuottavuushaasteiden edessä. Teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on kyettävä soveltamaan tehokkaammin julkishallinnossa.

Datan määrä ja sen siirtotarpeet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina ja ne jatkavat kasvua myös tulevaisuudessa. Digitaaliset palvelut ja tekoäly tarvitsevat toimivat kiinteät ja langattomat yhteydet.

Julkinen sektori toimii osittain markkinoita häiritsevästi digitaalisten palveluiden markkinoilla. Julkiselle palvelutuotannolle tulee olla selkeät perustelut ja sen tulee olla kilpailuneutraalia.

Sääntelyn yksinkertaistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen vapauttavat yrityksissä resursseja kasvuun ja kehitykseen. Selkeä, ennakoitava ja ennustettava verotus on hyvän toimintaympäristön kulmakivi.

Verotuksen tulee kannustaa kaikkien alojen yritysten TKI-investointeja, tukemaan laajemmin yritysten kasvua, uudistumista, kestävää siirtymää ja kilpailukykyä, kotimaassa ja kansainvälisesti. Parhainkaan keksintö ei kuitenkaan muutu tuloksi ilman kaupallistamista.

Yrittäjyyden ja omistajuuden edellytyksiä tulee jatkuvasti vahvistaa, sillä ne ovat koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden perusta. Yritykset tarvitsevat kilpailukykyistä verotusta, joka kannustaa investointeihin ja kasvuun.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen, tehokas ja toimintavarma liikenneinfra on viennistä riippuvaiselle Suomelle menestyvän elinkeinoelämän perusedellytys ja merkittävä kilpailuedun lähde.

Toimiva ja osaava logistiikka-ala on Suomen talouden, huoltovarmuuden sekä arjen sujuvuuden edellytys. Työvoimapulan torjuminen logistiikka-alalla edellyttää määrätietoisia toimia alan vetovoiman vahvistamiseksi, koulutuksen kehittämiseksi ja uuden teknologian täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Suomen kansainvälistä saavutettavuutta eri liikennemuodoissa on kehitettävä toimenpitein, joilla parannetaan Suomen logistista kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Liikenteen veropohjan rapautuminen jatkuu edelleen ajoneuvokannan ja käyttövoimien muuttuessa, mikä heikentää nykyisen liikenteen verotus- ja rahoitusjärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Järjestelmä tulee uudistaa ennakoitavaksi, teknologianeutraaliksi ja kilpailukykyä tukevaksi kokonaisuudeksi.

Suomen koulutusjärjestelmää tulee kehittää tulevaisuutta ennakoivana kokonaisuutena ja koulutuksen työelämävastaavuutta tulee vahvistaa.

Suomi tarvitsee lisää osaajia, mutta korkea ansiotuloverotus karkottaa heidät muualle. Suomen tulee olla houkutteleva ja kilpailukykyinen maa sekä kotimaisille että kansainvälisille tekijöille.

Tempoileva, sektoreittain ohjattu maahanmuuttopolitiikka, hidastelu viranomaisprosesseissa, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vaikeudet siirtyä työelämään sekä maahanmuuttajien ulkopuolisuus yhteiskunnassa aiheuttavat Suomen kasvulle hidasteita, verotulojen menetyksiä sekä kiihdyttävät yhteiskunnan eriarvoistumista.

Suomella ei ole varaa kustannustehottomiin julkisiin työvoimapalveluihin. Tarvitsemme rajauksia, millaisia työvoimapalveluja rahoitamme yhteisin julkisin varoin ja mikä osa palveluista olisi tehokkainta tuottaa monituottajamallilla.

Tieliikenteen jakeluvelvoitteella edistetään jo nykyisin liikenteen sähköistymistä, mutta sitä voisi tehdä vielä monipuolisemmin. Tämä auttaisi turvaamaan kuljetuskustannuksen kohtuullisuuden ja ennakoitavuuden sekä parantaisi kuljetusten huoltovarmuutta.

Tieliikenteen voimakas sähköistäminen voisi tuoda jopa 6,6 miljardin euron säästöt yhteiskunnalle nykykehitykseen verrattuna vuoteen 2035 mennessä. Alkuvaiheen siirtymäkaudella tarvitaan kuitenkin tukea valtiolta.