Petteri Orpon hallituksen kausi on kääntynyt jälkimmäiselle puoliskolleen. Haasteena on, että Suomen talouskasvu tai työllisyys eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla. Kasvua ja tuottavuutta etsitään vimmatusti, mutta etsitäänkö niitä oikeasta paikasta? Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäen mukaan kyllä ja ei.
– Hallitus on alentanut työn verotusta ja tehnyt sitä kautta työn tekemisestä kannattavampaa. Tämä on ollut myös palvelualojen pitkäaikainen tavoite ja tätä tulee määrätietoisesti jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi alkukaudesta tehdyt työelämäuudistukset olivat erittäin tervetulleita.
Suomen talous ei ole kasvanut kunnolla finanssikriisin jälkeen ja tuoreen Etlan ennusteen mukaan kuluvan vuoden talouskasvu jää jälleen jälkeen aiempien ennusteiden. Isompaa, mutta silti maltillista 1,4 % kasvua ennustetaan vasta vuodelle 2026. Miksi talous ei kasva?
– Suomi voisi hakea voimakkaampaa kasvua palveluista. Palvelukauppa on kasvanut maailmalla perinteistä tavarakauppaa nopeammin jo yli vuosikymmenen. Kaikki keskeiset verrokkimaat, joissa elintaso on Suomea korkeampi ovat meitä palveluvaltaisempia. Me pidämme liikaa kiinni narratiivista, jossa Suomen menestyksen airut on aina ollut ja tulee olemaan perinteinen teollisuus.
Kaikki keskeiset verrokkimaat, joissa elintaso on Suomea korkeampi ovat meitä palveluvaltaisempia. Kilpailijamaidemme ajatusmaailma on aivan erilainen kuin meillä. Ja se on yksi syy, miksi me jäämme jälkeen.
– Kilpailijamaissa industrial policylla tarkoitetaan yritystoimintaa yleisesti, niin teollisuutta kuin palveluita. Meillä tehtiin viime vuonna perinteiseen teollisuuteen keskittyvä Teollisuuspoliittinen strategia. Kilpailijamaidemme ajatusmaailma on aivan erilainen kuin meillä. Ja se on yksi syy, miksi me jäämme jälkeen.
Suomen talouskasvu on viimeiset kymmenen vuotta perustunut vain kahteen alaan: digitaalisiin palveluihin ja sote-sektoriin. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Sote-sektori on tuonut kasvua, mutta kasvu on perustunut julkiseen rahoitukseen. Vuosina 2015–2024 kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen.
– Maailmantalous palveluvaltaistuu ja meidän pitää päästä paremmin mukaan tähän kasvuun. Meilläkin palveluvienti on kasvanut, mutta hitaammin kuin EU-alueella keskimäärin. Yksi ongelma on, että palveluvientimme on keskittynyt kovin kapeille harteille. Meillä IT- ja ohjelmistopalvelut kattavat 44 % koko palveluviennistä. Ruotsissa skaala on paljon laajempi.
– Tähän voidaan vaikuttaa laaja-alaisella kasvua tukevalla elinkeinopolitiikalla, jossa panostuksia ei laiteta yhden kortin varaan. Tarvitsemme laajalla rintamalla kasvua palveluista ja myös teollisuudesta, mutta vastaus ei voi olla pelkkä vetytalous tai ”uusi Nokia”.
Palvelualojen potentiaalia tukisi niille paremmin soveltuva TKI-rahoitus
Yksi tapa tukea yritysten kasvua on TKI- rahoitus. Vuonna 2021 eduskuntaryhmät sitoutuivat yhteisen parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportin myötä nostamaan T&K-panostukset neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tämä hallitus on pitänyt kiinni sopimuksesta T&K-rahoituksen osalta, mihin Rauhamäki on tyytyväinen. Rahoituksen I:tä eli innovaatiotukea hallitus päätti sen sijaan budjettiriihessä jälleen leikata. Tämä tuki on tipahtanut muutamassa vuodessa neljäsosaan.
– Pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminta ei riitä, vaan tarvitaan toimia ja apua sen suhteen, miten uusi keksintö viedään markkinoille. Uudesta ideasta tai keksinnöstä tulee innovaatio vasta sitten kun markkinoille saattaminen on onnistuneesti tehty. On hölmöläisen hommaa leikata kaupallistamiseen ja markkinoille viemisen tarkoitettuja tukia, ts. innovaatiotukia samaan aikaan kun T&K-panostuksia kasvatetaan.
Yksi kasvua kirittämään tarkoitettu keino on Suomessa vuodesta 2023 voimassa ollut yritysten omaan T&K-toimintaan kannustava T&K-verokannustin. Se tarkoittaa sitä, että yritys voi tehdä T&K-toiminnasta aiheutuneista palkkakuluista sekä ulkopuolelta ostetuista T&K-palveluista 50 %:in lisävähennyksen, sekä T&K-toiminnan lisäyksestä vielä ylimääräisen 45 %:in lisävähennyksen.
TK verokannustimessa on potentiaalia, mutta jotta se vastaisi paremmin palvelualojen tarpeeseen, tulee kannustinta kehittää.
Kannustin on tärkeä lisä yritysten oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvattamiseen, mutta sen käytännön soveltamisessa on ollut isoja haasteita. Varsinkin T&K-toiminnan määritelmää on Verohallinnon toimesta tulkittu tiukasti, tiukemmin kuin kilpailijamaissa. Kannustimessa on potentiaalia, mutta jotta se vastaisi paremmin palvelualojen tarpeeseen, tulee kannustinta kehittää.
– Kannustimen tulee tunnistaa kehittämistyö paremmin. Palvelujen tuottavuuden kasvu nojaa ensisijaisesti uusien teknologioiden tehokkaaseen käyttöönottoon ja digitalisaatioon, mitä kannustin ei nyt täysin ymmärrä. Tulkintaa tulisi laventaa niin, että tekoäly-, ohjelmisto- ja muut palveluita koskevat T&K-kustannukset tulevat paremmin kannustimen piiriin. Lisäksi vähennyksen piiriin kuuluvia kuluja voisi laajentaa, tällä hetkellä vain yrityksen omasta toiminnasta aiheutuvat palkkakulut voi vähentää, ei esimerkiksi sivukuluja.
– Verokannustimen kehittämisen lisäksi tarvitsemme kipeästi Business Finlandille ohjelman, joka jakaisi T&K-tukea myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, joille vientiin suuntautuminen ei vielä ole ajankohtaista. Yritysten kasvua ja tuottavuuden parantamista on tärkeää tukea, eikä vientikriteerin tulisi sitä rajoittaa. Jos yritys menestyy kotimarkkinoilla, lähtee se hakemaan kasvua myös ulkomailta viimeistään silloin, kun kasvun rajat Suomessa tulevat vastaan.
– Palta on tehnyt näiden tavoitteiden eteen pitkään töitä ja toivomme että nämä edistyisivät vielä tällä hallituskaudella.
Ilman osaajia ei ole talouskasvua
Toinen talouskasvuun tiiviisti nivoutuva Orpon hallitusta piinaava haaste on työllisyyden väheneminen. Senkin taittamisessa palvelualoilla on keskeinen rooli sillä yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä. Ne työllistävät ilman kauppaa yli miljoona ihmistä ja valtaosa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille.
– Hallituksen aloittaessa reilut kaksi vuotta sitten Suomessa oli vielä työvoimapulaa. Nyt tilanne on hetkellisesti kasvun hidastumisen takia helpottunut, mutta koska ikärakenteemme on mikä on, eikä kotimaisen syntyvyyden odoteta kasvavan, on kyseessä enemmänkin vain väliaikainen notkahdus.
Palvelualojen henkilöstöodotukset ovat vielä maltilliset, mutta työllisyyden ei odoteta enää heikkenevän. Rakenteellinen työvoimapula pintautuu jälleen, kun suhdanne vahvistuu ja työvoimavaltaiset palvelut pääsevät vahvemmin kiinni kasvuun. Palveluiden työvoimantarpeen kasvu tulee jatkumaan.
Työvoimapulaa voidaan tehokkaasti paikata tulevaisuudessa vain työperäisen maahanmuuton avulla. Hallitus on kaudellaan tehnyt useita maahanmuuttoa hankaloittavia toimia kuten ns. 3kk sääntö, joka tarkoittaa sitä, että ulkomaisella työntekijällä on kolmen kuukauden määräaika löytää uusi työsuhde työpaikan päättyessä, muuten oleskelulupa voidaan peruuttaa. Lisäksi hallitus on leikannut kotouttamisesta ja Maahanmuuttoviraston määrärahoista.
– Työvoimavaltaisille palvelualoille osaavan työvoiman saatavuus on elinehto, muuten kasvua ei ole eikä tule. Ennen notkahdusta suurin kasvun este palvelualoilla oli nimenomaan työvoiman huono saatavuus.
Työperäisistä oleskeluluvista suurin osa kohdentuu yksityisiin palveluihin.
Työperäisistä oleskeluluvista suurin osa kohdentuu yksityisiin palveluihin. Palvelualan EU ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta 2007. Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleille myönnetyistä työperusteisista oleskeluluvista on kohdentunut kaikista toimialoista eniten yksityisiin palveluihin.
Vuosina 2019–2023 myönnetyistä työluvista 41 % myönnettiin yksityisille palvelualoille ja erityisasiantuntijoille vuosina 2020–2024 myönnetyistä luvista jopa 69 % kohdistui yksityisiin palveluihin, kuten informaatio- ja viestintätoimialalle sekä yritys- ja asiantuntijapalveluihin.
– Hallituskausittain tempoileva suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on uhka palvelualojen yritysten kasvulle ja omiaan kurjistamaan samalla koko Suomen taloutta. Ilman osaajia yksityisten palvelujen kasvu sakkaa, tuottavuus kärsii eikä innovaatioita synny tarvittavalla vauhdilla.
– Tilannetta ei helpota, eikä Suomen houkuttelevuutta lisää maassamme käytävä julkinen keskustelu. Samoista osaajista kilpailevat myös muut länsimaat. Sen sijaan, että toistuvasti heikennämme Suomen houkuttelevuutta, meidän pitäisi helpottaa integroitumista ja rakentaa positiivisempaa narratiivia työperäisen maahanmuuton eduista.
Kysy lisää asiantuntijaltamme
