Miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia? Mitä tutkimus kertoo Suomeen töihin tulevien suurimmista haasteista täällä? Miten johto ja työyhteisö voivat konkreettisesti tukea heidän kotoutumistaan?
Esimerkiksi näistä teemoista keskustelevat Psykopodiaa-podcastissa Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet ja E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila. Keskustelua juontaa psykologi Nina Lyytinen. Jakso on tehty yhteistyössä Paltan kanssa.
”Kymmenen viime vuoden aikana Suomen työikäisen väestön määrä on kasvanut vain työperäisen maahanmuuton kautta. Meidän on välttämätöntä saada tänne työelämään lisää ihmisiä, jotta pystymme pitämään tämän yhteiskunnan hyvinvointirakenteet kasassa”, Paltan Milka Kortet taustoittaa.
E2:n Karina Jutila lisää:
”Maahanmuuttoon kannattaa asennoitua niin, että se tapahtuu. Suomi kansainvälistyy, eikä se ole huono polku. Kotoutumisessa pitää vain pystyä parempaan kuin tähän mennessä.”
Maahanmuuttaja kohtaa konkreettisia ja asennemaailman haasteita
Meidän on tunnistettava haasteita, joita Suomeen muuttavat osaajat täällä kohtaavat. Karina Jutila nostaa esiin joitain. Englanninkielisissä palveluissa on kehitettävää, muista kielistä puhumattakaan. Lasten pitää päästä kouluun. Myös puolison olisi löydettävä työtä, ja se on Suomessa vaikeaa. Työyhteisön jäsenenä on helpompaa löytää paikkansa yhteiskunnassa.
On pystyttävä puhumaan myös asenteista, ennakkoluuloista ja rasismista. Iso kysymys on se, miten niistä voitaisiin puhua ilman vastakkainasettelua vaan siten, että kehitymme yhteiskuntana. Se on meidän jokaisen vastuulla.
Mitä voitaisiin tehdä käytännössä?
”Meistä kaikista se lähtee. Siitä, että uskalletaan kohdata tänne saapuvia ihmisiä työyhteyksissä. Myös yritysten on ymmärrettävä, että on strateginen valinta rakentaa organisaatiota, johon ulkomaalaisen on hyvä tulla. Se lähtee johdosta, ja mukaan on otettava esihenkilöt. He ovat hyvin tärkeä lenkki siinä, miten ihmiset asettuvat työyhteisöihin ja millaisiksi toimintatavat muodostuvat”, Milka Kortet sanoo.
Esihenkilöt tarvitsevat koulutusta. Heillä pitää olla välineitä vuorovaikutustilanteisiin ja haasteellistakin asioista keskusteluun. Työyhteisöissä pitää antaa myös tilaa ja rohkaisua vuorovaikutukseen. Eikä pidä väheksyä pelkoja, nekin kuuluvat ihmisenä olemiseen.
Kielituki on välttämätöntä, ”työpaikkakummi” tärkeä apu
”E2 Tutkimuksessa olemme tutkineet maahanmuuttajataustaisten asettumista suomalaiseen työelämään. Kielituki ja joustavuus kielten käytössä työpaikalla on aivan välttämätöntä. Mentorointi ja kummijärjestelmä, jossa tulijalle tarjotaan tukea arjen asioissa, on tärkeää. Ja urakehitys, sillä tänne tulijoilla on kunnianhimoa. Urakehitysmahdollisuuksia pitää olla, jos heidän halutaan jäävän maahan”, Jutila muistuttaa.
Eikä pidä väheksyä harrastusten merkitystä.
”Meidän kannattaisi miettiä liikunta-, kulttuuri- ja muiden harrastusten merkitystä sille, että ihminen löytää verkostoja ja sosiaalista tekemistä työajan ulkopuolella. Siinä on potentiaalia kotoutumiseen”, Kortet huomauttaa.
Pk-yrityksessä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia
Milka Kortet nostaa esiin käytännön esimerkin pienestä taloushallinnon yrityksestä. Siellä taloon tuli kansainvälinen osaaja, joka ei puhunut suomea. Tästä ensimmäisestä kokeilusta – sellainen se oli – tuli menestystarina. Yritys on jatkanut ulkomaisten taloushallinnon ammattilaisten rekrytointia. Heillä on vahva oman alansa osaaminen, mutta ei vielä suomen kielen taitoa.
Yrityksessä on mietitty työprosessi ja polku siten, että sen avulla tulija saatetaan ammattilaiseksi. Ensimmäisestä päivästä alkaen hänellä on mentori, joka auttaa esimerkiksi kirjanpitoon liittyvien suomalaisten käsitteiden kääntämisessä. Ensimmäiset asiakaskontaktit ovat sähköpostitse, koska kirjoittaminen on helpompaa. On käännösohjelmia ja kielen tarkistuksen apua. Kun kielitaito kehittyy, asiakkaita kohdataan myös kasvokkain. Työkieli on suomi. Myös kahvihuoneessa käytetään suomea, sillä se on oppimisympäristö. Tämä on tietoinen valinta.
Jossain toisaalla on järkevää olla monikielinen. Asiat eivät ole joko-tai: ei organisaation tarvitse olla vain suomenkielinen tai vain englanninkielinen, vaan monikielinen tilanteen ja tarpeen mukaan. Pääasia on, että kaikki pysyvät mukana, Kortet ja Jutila painottavat.
Teksti: Riitta Gullman
Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.
Osana tätä työtä olemme tilanneet Psykopodiaa-podcastilta neljä työelämää eri näkökulmista tarkastelevaa jaksoa. Sarjan viimeinen jakso julkaistaan 2.3.
