Hallituksen suunnitelmat kiristää työperäisen maahanmuuton ehtoja herättävät huolta työnantajissa. Laeiksi edetessään linjaukset voisivat johtaa työvoiman eriarvoistumiseen, vaikeuttaa rekrytointia ja työntää osaajat ulkomaille.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä haluaa kitkeä kaikenlaisen syrjinnän työelämästä. Samaan aikaan hallitus ehdottaa lakiin kirjattaviksi useita maahanmuuttajia syrjiviä kiristyksiä, jotka vaikeuttavat työperäisellä oleskeluluvalla maassa olevien työllistymistä.
Kun yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella, hallitusohjelma asettaa työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevät ihmiset eriarvoiseen asemaan muun väestön kanssa nimenomaan alkuperän, kansalaisuuden ja kielen perusteella. Laeiksi muuttuessaan hallitusohjelman linjaukset ajaisivat työnantajat ristiriitaisiin tilanteisiin.
Työllisty tai poistu
Kaikkein puhuttavin kirjaus koskee työsuhteen loppumista. Jos työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuvan maahanmuuttajan työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta, hänen on poistuttava maasta. Työnantajien tulee ilmoittaa irtisanotun ihmisen työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle. Mikäli työnantaja jättäisi ilmoituksen tekemättä esimerkiksi halutessaan noudattaa yhdenvertaisuuslakia, kunnioittaessaan yksilön tietosuojaa tai antaessaan eettisistä syistä ihmiselle ja tämän perheelle mahdollisuuden selvitä maassa pitempään kuin kolme kuukautta, se olisi vastoin uutta lakia. Lainvastaisesta toiminnasta työnantajalle lankeaisi sanktio.
Ristiriitainen ohjeistus ja eettinen painolasti eivät tunnu tervetulleilta uudistuksilta henkilöstöosastoilla. Eri alojen yrityksissä kysytään aiheellisesti, kuinka vahvasti yritystoiminta ja viranomaistoiminta voidaan nivoa yhteen ja voiko yritystoimintaan kuulua Maahanmuuttoviraston jatkeena toimiminen aktiivisessa maasta poistamisessa. Mikäli vaatimus toteutuisi, työnantajat joutuisivat toimimaan omaa etuaan vastaan osallistumalla työvoiman saannin heikentämiseen.
Harva työllistyy pikaisesti
Vaatimus ihmisen työllistymisestä kolmen kuukauden sisällä irtisanomisen jälkeen on kohtuuton sekä yksilölle että työllistäville yrityksille, sanoo Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen. Hän tähdentää, ettei työttömyydessä yleensä ole kyse ihmisen haluttomuudesta työllistyä vaan mahdottomuudesta työllistyä. Sopivia paikkoja ei ole tasaisesti tarjolla, ja valinnat ottavat aikansa. Maahanmuuttajan työllistymistä hidastaa myös verkostojen puuttuminen.
– Paikkojen täyttäminen eri organisaatioissa on pitkä prosessi, eikä edes kantasuomalainen työllisty, varsinkaan asiantuntijatehtäviin, kolmessa kuukaudessa. Hakuajat vaihtelevat eri tehtävissä ja voivat olla pitkiäkin. Hakua seuraavat eri karsimisvaiheet eli videohaastattelut, haastattelut ja soveltuvuustestit. Finaviaan tulijoille tehdään aina myös turvallisuusselvitys eli Suojelupoliisi tarkistaa taustat. Jo suppea turvallisuusselvitys voi vielä seitsemän viikkoa. Yhdessä yrityksen muun hakuprosessin kanssa aikaa kuluu helposti yli kolme kuukautta.
Kesällä kenenkään asiat eivät etene
Määräaikaisia kausityöntekijöitä operatiivisiin tehtäviin sekä esimerkiksi henkilökuntaa lentoasemien palvelutehtäviin Finavia pystyy palkkaamaan melko nopeasti, mutta asiantuntijoiden, erityisasiantuntijoiden ja päällikkötason ihmisten hakuvaiheet kestävät pitkään, kuten kaikissa turvallisuuskriittisissä yrityksissä.
– On muistettava myös lomakausien hidastava vaikutus. Jos ihminen irtisanottaisiin toukokuussa, edessä ovat kesäkuukaudet, jolloin Suomi on kiinni eikä työllistyminen etene. Jos lakiin kirjattaisiin työllistymisen aikatauluvaade, määräajan tulisi olla pitempi ja siinä pitäisi olla joustoa alan ja tehtävien mukaan.
Soikkanen muistuttaa, että maastapoistamisen uhka saisi muualta tulleet toimimaan hätäisesti: työttömät alkavat hakevat mitä tahansa paikkaa miltä tahansa alalta, vaikkei soveltuvuutta olisi eikä tehtävä kiinnostaisi. Tämä kuormittaisi sekä hakijoita että työvoimaa hakevia yrityksiä, jotka saisivat vääränlaisia hakijoita.
Palaaminen ei houkuta
Soikkanen näkee hallitusohjelman esityksen ajavan koulutettua työvoimaa muihin maihin. Jos esityksestä tulisi laki, se tuottaisi tilanteen, jossa kokonaiset perheet joutuvat muuttamaan maasta ja uudelleen sisään. Poismuutto, sijoittuminen toisaalle ja muutto takaisin kuulostaa yhtälöltä, joka tuskin houkuttelee. Lähtijät ovat lähteneet eivätkä palaa. Kuka haluaa ottaa sen riskin, että työpaikka menisi alta toistamiseen? Tästä seuraisi Suomessa työvoimapula.
Soikkanen toivoo hallituksen kuulevan eri alojen yritysten edustajia saadakseen realistisen kuvan rekrytointien kestosta. Työttömäksi jäämisestä ei saa tulla kansainväliselle osaajalle koko elämän romahduttava asia.
Osaajat tippuvat lain nojalla
– Yhteiskuntamme tarvitsee jokaisen ihmisen mukaan työelämään ja parhaat osaajat oikeisiin paikkoihin. Niin Postille kuin monelle muullekin palvelualalla toimivalle yritykselle ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat välttämätön osa henkilöstöä, jotta liiketoiminta ylipäätään pyörii, sanoo Suomen toiseksi suurimman yritystyönantajan, Postin, henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Anna Salmi.
Salmi näkee, ettei Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään työikäisen ja -kykyisen työpanosta eikä lainsäädäntö saa aiheuttaa tilannetta, jossa osaavin hakija joutuu ulos työnhaun prosessista sen pitkän keston vuoksi.
Kuten palvelualat yleensäkin, Posti on monelle maahanmuuttajalle portti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se työllistää noin 20 000 ihmistä, ja he edustavat jopa yli 80:aa eri kansalaisuutta. Henkilöstön tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus on Postille toiminnan lähtökohta, eikä lainsäädäntö saisi tuoda tasa-arvoon tulkinnallisuutta. Irtisanominen merkitsisi työperäisellä oleskeluluvalla maahan tulleelle huomattavasti uhkaavampaa tilannetta kuin kantasuomalaiselle, joka voi jatkaa työnhakua vapaasti.
Keitä suosia yt-neuvotteluissa?
Mikäli lakiin kirjattaisiin maastapoistaminen kolmen kuukauden tuloksettoman työnhaun jälkeen, toimintamalli vaikuttaisi paitsi lähtijöihin yksilöinä, myös heidän perheisiinsä, työnantajiin ja maamme koko työelämään. Esimerkiksi yt-neuvotteluissa ja fuusioissa työnantajat joutuisivat entistä tarkemmin punnitsemaan, keistä luovutaan. Pannako pois maahanmuuttaja vai kenties sittenkin kantasuomalainen, koska tämä voi hakea töitä pitempään, hänellä on verkostoja ja lapset voivat rauhassa jatkaa koulussaan.
Työntekijät eivät ole vain ”työvoimaa” vaan persoonia, jotka tunnetaan nimeltä. Maastapoistamisen uhka ajaa työnantajat ikävään välikäteen. Käykö ennen pitkää niin, että maahanmuuttajilla on todennäköisemmin työpaikka kuin kantasuomalaisilla? Hallituksen tarkoitus tuskin oli heikentää kantasuomalaisten asemaa työmarkkinoilla, pikemminkin päinvastoin, mutta kolmen kuukauden työnhakuaika voisi johtaa yllättäviin seurauksiin.
Voisiko kansainvälistyvässä maassa pärjätä englannilla?
Mikäli hallitusohjelman kirjaukset etenisivät laeiksi, myös pysyvän oleskeluluvan ja kansalaistamisen ehdot kiristyisivät. Ohjelma esittää maassa asumisen aikaan ja kielitaitoon sidottuja tiukennuksia sekä maahanmuuttajien palkkatasoa koskevia ehtoja määrittämään oleskelulupaa.
– Suomen kielen taito on tärkeä kiinnittymisessä yhteiskuntaan, mutta on tehtäviä, joissa pärjää pelkällä englannilla. Suomen tai englannin kielen taitoa meillä edellytetään esimerkiksi tuotannollisissa tehtävissä työskenteleviltä, koska työ- ja turvallisuusohjeet sekä asiakaspalvelutehtävät tätä vaativat. Kielitaitoa voi kartoittaa myös työssä olemalla osa tiimiä. Vaatimus kielikokeen hyväksytystä suorittamisesta todennäköisesti vaikeuttaisi rekrytointia, Anna Salmi ennustaa.
Hän nostaa esiin työelämän kansainvälistymisen ja Suomen ikäpyramidin. On tärkeää, että työikäiset haluavat juurtua ja sitoutua Suomeen. Suomen ikäpyramidi kertoo kantaväestön vanhenemisesta, joten me todella tarvitsemme muualta tulevaa työvoimaa. Siihen tulee antaa reilu mahdollisuus.
Ohjaavatko kielikoe ja palkkavaade takaisin rajalle?
Pohtimisen arvoista on, olisiko kielikoe sama kaikille, niin suorittavan työn tekijöille kuin korkeasti koulutetuille osaajille. Vaaditaanko kokilta sama kielikoe kuin kvanttiteknologian asiantuntijalta? Entä vaikuttavatko kokeen sisältöön kulloisenkin hallituksen kokoonpano ja suhtautuminen maahanmuuttoon? Suomen kielen kokeesta on mahdollista tehdä niin vaikea, ettei keskivertosuomalainenkaan siitä selviä ilman erityistä kielioppiin perehtymistä.
Takaisin rajalle voivat ajaa myös maahanmuuttajille asetetut palkkavaateet.
Hallitusohjelma esittää maahanmuuttajien oleskelulupaan ja pysyvään oleskelulupaan euromääräisiä ansioehtoja. Käytännössä ehdot kohdistuvat työnantajiin.
– Palvelusektorilla palkkataso on monissa tehtävissä matala. Osaa palvelualan töistä värittää myös osa-aikaisuus, ja töitä tehdään esimerkiksi opiskelun ohessa. Nämä vaikuttavat kuukausi- ja vuosipalkkoihin, Anna Salmi muistuttaa.
Tulisiko maahanmuuttajan ansaita kantasuomalaista enemmän?
Pysyvään oleskelulupaan hallitusohjelma vaatii neljän vuoden asumista ja 40 000 euron vuosituloja tai muita takeita siitä, että kysymyksessä on arvoa tuottava henkilö. Jos tähän vuositulotasoon päästäisiin, oikeutettua olisi kysyä, eikö tasa-arvoisen työelämän nimissä 40 000 euron vuositulot pitäisi varmistaa jokaiselle työtä tekevälle, myös kantasuomalaisille.
Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-ahon mukaan kokeneet asiantuntijat kyllä pääsevät Elisalla 40 000 euron vuosituloon, mutta eri asia on, saadaanko Suomeen enää palkattua esimerkiksi hoitajia, siistijöitä tai kuljettajia, jos palkkavaatimukset päätyisivät laeiksi. Se edellyttäisi kokonaisten alojen palkkatason nousua, ja sen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, Ranta-aho sanoo.
Ranta-aho miettii, minkälaisen kuvan jo hallitusohjelma antaa Suomesta: olemme valmiit hyödyntämään muualta tulleiden työpanosta niin kauan kuin se on meille eduksi, mutta jos tarve loppuu, emme antaisi reilua mahdollisuutta löytää uutta työtä. Vai onko ajatus ollut, että yhtäkkiä löytyisi kantasuomalaisia työnhakijoita maahanmuuttajien jättämille paikoille?
– Kolmeen kuukauteen rajattu aika työllistyä kertoo, ettei hallituksella ole realistista käsitystä rekrytointiprosesseista. Hallituksella on esityksessään ilmeisesti ollut mielikuva matalan koulutustason maahanmuuttajista ja näkymä, jossa ihminen vain kävelee yritykseen sisään ja ottaa työtä vastaan.
Osaajat asettelevat jo jalkojaan lähtötelineisiin
Hallitusohjelma on herättänyt Elisan ulkomaalaistaustaisissa työntekijöissä epävarmuutta sen julkistuksesta lähtien. Jopa vakituisessa kokopäivätyössä olevat ovat ottaneet yhteyttä HR-toimintoihin ja ilmaisseet huolensa siitä, kannattaako Suomeen jäädä.
– Olemme rauhoitelleet ihmisiä ja kertoneet, ettei lakeja ole vielä säädetty. Työntekijät miettivät mitä tehdä, jos tulisi hyvä tarjous muualta. Huolta herättävät myös puolison, avopuolison ja perheen pärjääminen sekä tyttö- tai poikaystävän tilanne työmarkkinoilla. On haastavaa, jos ihmiset eivät voi rakentaa elämäänsä täällä pitkäjänteisesti. Tilanne johtaa helposti siihen, että asiantuntijat lähtevät eivätkä suosittele Suomea muillekaan.
Merja Ranta-ahon mukaan Elisalle olisi katastrofi, jos ulkomaalaistaustaiset päättäisivät lähteä Suomesta. Yritys toimii korkean teknologian alalla, jossa osaajat ovat maailmalaajuisesti kysyttyjä.
– Jo perusosaajista alkaa olla pulaa puhumattakaan kokeneista ammattilaisista kuten IT-arkkitehdeista sekä huippuluokan data- ja tekoälyosaajista. Yhteiskunnan tulisi viestiä, että osaajat ovat tervetulleita kaikkialta maailmasta.
Miksi opetella suomea, jos työkieli on englanti?
Elisalla työskentelee yli 5600 ammattilaista. Vaikka toimintaa on noin 30 maassa, se ei tarkoita, että kaikkia töitä voitaisiin tarjota kaikissa maissa tehtäviksi.
– On tehtäviä, joissa asiakkaat edellyttävät, että asiat hoidetaan Suomessa; data ei saa liikkua Suomen rajojen ulkopuolelle. Tietyt taitajat on palkattava nimenomaan Suomeen. Työkielenä käytämme useissa toiminnoissa englantia. Myös globaalin liiketoiminnan ja tieteellisen tutkimuksen kieli on englanti. Työkieli ei muutu suomeksi, vaikka laki vaatisi suomen osaamista.
Merja Ranta-aho katsoo hallitusohjelman sisältävä suuren riskin: Suomi ei ole enää houkutteleva ja maan maine kärsii, jos töihin tulijat joutuvat täältä vauhdilla pois.
– Suomi ei ole paratiisi nytkään. Maa on kylmä ja pimeä, kieli vaikea ja ihmiset sulkeutuneita. Yhteiskuntaan ei ole helppo tulla. Moni kokee rasistisia ongelmia. Hyviä vaihtoehtoja on maailmalla osaajille paljon, joten liian tiukat säädökset eivät saa aiheuttaa aivovuotoa Suomesta muualle.
Ranta-aho ymmärtää hallituksen lähtökohdan: työperäisellä oleskeluluvalla tulleiden tulisi olla töissä. Hän kehottaa hallitusta kuitenkin realismiin.
– On mietittävä miten erilaiset työmarkkinat toimivat. Me tarvitsemme muulta tulevia ammattilaisia monenlaisiin tehtäviin. Suomen kilpailukykyä ei kannata syödä.
Teksti: Liisa Joensuu
