Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisen viennin profiili on muuttunut dramaattisesti. Perinteinen teollisuusvienti muodostaa edelleen viennistä kaksi kolmasosaa, mutta palveluviennin osuus nousi viime vuonna jo kolmannekseen.
Suurin palveluviennin osa-alue ovat ICT-palvelut.
”Kasvua on ollut erityisesti digitaalisissa palveluissa ja peliteollisuudessa. Emme voi paljastaa, mitkä toimijat ovat lukujen taustalla, mutta ICT-alan sisällä muutamat yritykset muodostavat suuren osan palveluviennistä”, valottaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi toukokuun puolivälissä tutkimuksen Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen, jonka mukaan Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia vuosina 2010–2018.
Tutkimus osoittaa, että Suomi oli ennen koronakriisiä vähintään samassa tahdissa palveluviennin kasvussa kuin Ruotsi ja Saksa. Palveluviennin osuus Suomen vuoden 2018 bkt:stä oli 11,5 prosenttia.
Myös MustRead on aiemmin käsitellyt palveluiden kasvanutta merkitystä Suomen viennille.
Palveluviennin kenttä on moninainen ja alalla toimii hyvin erityyppisiä yrityksiä, joiden toimialoja ovat muun muassa kuljetus, ohjelmistot, matkailu, tukkukauppa, konsultointi ja erilaiset pääkonttoritoiminnot.
Palvelut ovat nousseet avainrooliin aivan kaikessa Suomen viennissä.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi kuvailee, että palvelut ovat nousseet avainrooliin aivan kaikessa Suomen viennissä:
”Palvelut ohjaavat nykyisin vientiä myös tavarapuolella. 2010-luvun alkupuolelle asti suurin osa palveluviennistä tapahtui teollisuusyritysten kautta. Nyt iso muutos on, että palvelutoimialojen osuus on kasvanut. Enää ei ole niin, että palvelut ovat osa teollisuuden portfoliota.”
Teollisuusviennillä tarkoitetaan muun muassa metsä- metalli- ja elektroniikkateollisuutta. Palveluviennin merkitys on tavallaan vielä osuuttaankin suurempi, koska palveluviennin tuottamista vientituloista suurempi osa jää Suomeen kun tavaroiden viennistä.
VATTin laskelmiin perustuvan, vuonna 2017 julkaistun valtioneuvoston raportin mukaan palveluviennin bruttoarvosta jopa 72 prosenttia oli kotimaista arvonlisää. Tavaraviennissä kotimaisen arvonlisän osuus oli 56 prosenttia.
Palveluviennin osuus koko viennin kotimaisesta arvonlisästä oli viime vuonna miltei neljäkymmentä prosenttia, jos yllä mainitut lukemat palvelu- ja tavaraviennin kotimaisen arvonlisän osuuksista edelleen pitävät paikkansa.
Palveluviennin bruttoarvosta jopa 72 prosenttia oli kotimaista arvonlisää. Tavaraviennissä kotimaisen arvonlisän osuus oli 56 prosenttia.
Ero syntyy, koska teollisuusviennissä vietyjen tavaroiden arvosta merkittävä osuus muodostuu ulkomailta ostettujen komponenttien ja raaka-aineiden arvosta. Suomesta vietyjen autojen tai öljyjalosteiden arvosta vain murto-osa muodostuu Suomessa tehdystä lisäarvosta.
Tero Kuusen mukaan kyse on globaaleista arvoketjuista ja siitä, missä vaiheessa arvoketjua Suomi haluaa sijaita: ”Missä kohdassa me olemme mukana tuotannossa?”
Sen, mitä Suomesta viedään, tulisi olla mahdollisimman arvokasta.
”Siihen tässä täytyy tähdätä. Myös teollisuus on perinteisesti ollut aika korkean avonlisän aluetta. Digitaalinen arvonlisä voi kuitenkin olla aivan huikea. Esimerkiksi Supercell on supertuottava suhteessa niihin panoksiin, joilla se toimii.”
Suomen talouden suuri haaste on, että Nokian aikaan työn tuottavuus oli korkea.
”Nyt kun ICT-ala on siirtynyt tuotteista palveluihin, miten työn tuottavuutta saadaan nostettua? Tällä hetkellä tuottavuuden kasvu laahaa heikoissa luvuissa”, sanoo Kuusi.
Vuodesta 2010 palveluviennin arvo on noussut reippaasti yli puolella, vaikka yleinen hintatason nousu on puhdistettu luvuista. Tavaroiden viennin arvo sen sijaan on edelleen suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2010.
Koko viennin arvon kasvu on tänä aikana tullut palveluista.
Miten nimenomaan palveluihin iskenyt koronakriisi vaikuttaa tilanteeseen?
Tilastoista ei vielä saa kovin selvää kuvaa palveluviennin kehityksestä kriisiin aikana.
Tuoreimmat maaliskuun vaihtotaseluvut kertovat palveluviennin pudonneen 9 prosenttia edellisvuodesta. Koko ensimmäisellä vuosineljänneksellä palveluvienti jäi hivenen viime vuotta alhaisemmalle tasolle. Tämä on jyrkkä käänne viime vuodesta, jolloin palveluvienti kasvoi parhaimmillaan yli kahdenkymmenen prosentin vuosivauhtia.
Kuukausittaiset kasvulukemat heiluvat kuitenkin jyrkästi. Maaliskuun lukemat ovat myös alustavia. Palveluvientitilastot korjaantuvat usein merkittävästi, kun Tilastokeskus saa kerättyä tarkempaa tietoa palveluvientiä harjoittavista yrityksistä.
Palveluviennin tutkiminen on melko vaikeaa, kuten monet taloustieteilijät tietävät. Tilastokeskuksen luvut palveluviennin volyymistä perustuvat kyselyihin, joita Tilastokeskus lähettää yrityksille, joiden se arvioi harjoittavan palveluvientiä. On mahdollista, että osa palveluviennistä jää ”piiloon” ja raportoinnin ulkopuolelle.
On mahdollista, että osa palveluviennistä jää ”piiloon” ja raportoinnin ulkopuolelle.
Verottajan mukaan runsas 14 000 yritystä vei Suomesta palveluita EU-alueelle vuonna 2017. EU-maihin palveluviennistä suuntautuu runsas puolet. Suurin yksittäinen kohdemaa on Ruotsi (14 prosenttia vuonna 2018). Myös Aasiaan (19 prosenttia) ja Yhdysvaltoihin (11 prosenttia) kohdistuu merkittävä osuus palveluviennistä.
Palveluvientiä koskevan tutkimuksen haasteet ovat tuttuja myös Tero Kuuselle:
”Perinteiseen teollisuusvientiin verrattuna palveluvientiä koskeva materiaali on huokoisempaa. Yritykset tekevät sisäisiä siirtoja eri maiden välillä. Joskus voi olla vaikea arvioida, oliko tämä nyt aitoa liikettä.”
Matkailu on ollut koronakriisin takia lähes täysin pysähdyksissä. Matkailun ja siihen liittyvien palvelujen osuus Suomen palveluviennistä on kuitenkin supistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuonna ne muodostivat palveluviennistä enää noin kymmenen prosenttia. Vaikka matkailukin on kasvanut, muut osat palveluviennistä ovat kasvaneet ripeämmin.
Selkeästi eniten, yli 35 prosenttia, Suomen palveluviennistä muodostui viime vuonna ICT-palveluista eli televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista. Näiden vienti ei välttämättä vaadi ihmiskontakteja tai matkustamista. Voi ajatella, että mobiilipelejä pelataan maailmalla jopa entistäkin ahkerammin kun istutaan karanteenissa kotona.
Pelialan alamäestä ei tosiaan näy merkkejä.
Suomalainen peliala kasvoi voimakkaasti etenkin vuosina 2012–2016, kertoo suomalaisen pelialan keskuksen Neogamesin raportti vuodelta 2018. Vuosina 2017 ja 2018 kehitys oli euroissa mitaten sen sijaan laskusuuntaista. Raportin mukaan laskeva käyrä selittyy sillä, että pelialan ylivoimaisesti suurimman yhtiön Supercellin tulos pieneni. Enemmistö Supercellistä on nykyisin kiinalaisessa omistuksessa, mutta yhtiön myynti lasketaan osaksi Suomen palveluvientiä.
Peliyhtiöistä Supercell painii laskusta huolimatta täysin omassa luokassaan. Yhtiö on uskomaton menestystarina ja sen tuottamat rahamäärät satumaisia. Viime vuonna Supercellin liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa ja tilikauden tulos 409,2 miljoonaa euroa.
Pelialalla on tapahtunut 2010-luvulla myös rakenteellisia muutoksia. Neogamesin mukaan pelialalla toimi vuoden 2018 lopussa aktiivisesti noin 220 yhtiötä eli ”studiota”, kuten niitä alalla kutsutaan. Studiot työllistivät 3 200 ihmistä eli ”artistia”.
Vielä 2010-luvun puolivälissä pieniä studioita oli enemmänkin, mutta sen jälkeen sellaisten peliyritysten määrä on lisääntynyt, jotka työllistävät yli 50 ihmistä ja joiden vuosittainen liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa. Helsingin pörssissä listattuja peliyhtiöitä ovat Rovio, Remedy ja Next Games.
Kuljetusala vaikeuksissa
Matkailuyritysten lisäksi erityisissä vaikeuksissa ovat nyt kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset. Kuljetuspalvelut muodostavat noin viisitoista prosenttia palveluviennistä. Ilmailuliikenne muodosti tästä vuonna 2018 melkein puolet, meriliikenne kolmasosan. Tavaraliikenne ylläpitää vielä alaa, mutta erityisesti lentoliikenteen kohdalla tämä on laiha lohtu.
Kovin suoraan riippuvainen ihmiskontakteista ei myöskään ole se noin kymmenesosa palveluviennistä, joka muodostuu henkisen omaisuuden käytöstä perityistä maksuista, eli lisenssimaksuista ja rojalteista. Suomen kohdalla nämä liittyvät lähinnä patenteista maksettaviin rojalteihin, jotka muodostavat merkittävän osan Nokian tuloista. Taiteellisista tekijänoikeuksista maksettavat korvaukset ovat hyvin vähäisiä.
Muut liike-elämän palvelut muodostavat toiseksi suurimman ryhmän, noin kaksikymmentä prosenttia palveluviennistä. Tähän lasketaan esimerkiksi konsulttipalvelut, insinööritoimistojen tekemä suunnittelutyö sekä ulkomaisten asiakkaiden laskun tehty T&K-toiminta.
Suunnittelua ja konsulttiraporttien laadintaa voi suurelta osin tehdä etätyönä, eikä pandemia välttämättä suoraan pysäytä sitä. Fyysiset tapaamiset ovat kuitenkin kriittisiä etenkin uusien toimeksiantojen saamiseksi. Pitkään jatkuvat matkustusrajoitukset ja yritysten haluttomuus tavata palveluita tarjoavia vieraita jarruttavat vahvasti myyntiä. Toiminta hiipuu vähitellen, kun ennen kriisiä saadut toimeksiannot saadaan vietyä loppuun.
Monet liike-elämän palveluista ovat joka tapauksessa vahvasti sidoksissa talouden suhdanteisiin. Insinööritoimistojen suunnittelupalveluita ei paljoakaan kysytä, elleivät yritykset päätä uusista investoinneista.
Yritysmyynnin riippuvuus suorista ihmiskontakteista koskee myös asiakkaille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen kehitystä. Vain osa ICT-palveluiden viennistä muodostuu suoraan verkon kautta yksityishenkilöille myydyistä peleistä.
”Matkustaminen on lähes loppunut”
Soitto perinteiseen suureen suunnittelu- ja konsulttiyhtiöön Afryyn (ent. Pöyry) kertoo, että korona on toki vaikuttanut yhtiön liiketoimintaan, mutta ei niin paljon kuin luulisi. Afrylla on Suomessa noin 2 000 työntekijää, joista noin 500 työskentelee ulkomaisissa projekteissa. Yhtiö on keskittynyt teollisuus-, infra- ja energiasektoreihin.
”Pöyry perustettiin yli 60 vuotta sitten. Siitä asti olemme olleet ulkomailla. Toimintamme kattaa kaikki maat, joissa ei käydä sotaa ja joissa on investointeja”, kertoo Afryn Suomen maajohtaja Kalle Rasinmäki.
Nyt matkustaminen on lähes loppunut ja hankkeissa on siirrytty etätyöhön niin paljon kuin mahdollista. Tämä on Rasinmäen mukaan sujunut hyvin, sillä yhtiössä oli totuttu etätyökalujen käyttöön jo ennen kriisiä.
On kuitenkin tilanteita, joissa työntekijän lähettäminen Suomesta paikan päälle on välttämätöntä.
”Tyypillinen hankkeemme on tehdasinvestointi. Jos se on välttämätöntä, esimerkiksi pitää tarkastaa jotakin, lähetämme ihmisiä paikan päälle. Ruotsissa on juuri päättynyt tällainen hanke, Saksassa on menossa. Saksassa on ollut työmaa auki koko ajan, ja sinne on päästy matkustamaan ihan lentämällä”, Rasinmäki kuvailee.
Afrylla noudatetaan matkustuksessa yhtiön omia sääntöjä sekä paikallisten viranomaisten ohjeita. Matkalta takaisin palatessa työntekijät ovat kaksi viikkoa karanteenissa.
”Yksi työntekijämme, joka oli Kiinassa töissä, tuli Suomeen lomalle. Hän jäi tänne, kun ei päässyt enää takaisin. Kesällä hän ilmeisesti pääsee.”
Matkustaminen on muuttunut Afrylla myös siten, että enää jonnekin ei lennetä vain päiväksi ja tulla takaisin. Työtehtävän on vaadittava välttämättä paikalla oloa. Jos matkustetaan, paikalla myös ollaan yhtäjaksoisesti koko aika, eikä tulla välillä takaisin.
Yhtiön myynnin Rasinmäki ei arvioi ainakaan vielä juuri kärsineen koronan takia. Myyntiä yritetään saada aikaiseksi etänä. ”Tilanne on kaikille sama ja asiakkaat ymmärtävät sen.”
Maajohtajan mukaan Afryn myyntiin vaikuttaa ennen kaikkea asiakkaiden taloudellinen tilanne.
”Näkyvyys on nyt aiempaa heikompi, mihin suuntaan maailmantalous menee? Saattaa tulla lykkäyksiä tai peruutuksia. Onneksi niitä ei ole vielä isossa määrin tullut. Meillä on kuitenkin asiakkaita, joiden oman tuotteen kysyntä on merkittävästi heikentynyt. Silloin asiakkaan pitää miettiä, mihin he käyttävät rahaa.”
Vähentyykö keksiminen?
Suorien inhimillisten kontaktien merkityksestä asiantuntijatyössä kertoo, että asiantuntijatyö keskittyy vahvasti suuriin kaupunkeihin ja Piilaakson kaltaisiin osaamiskeskuksiin. Vaikka tietotekniikka luo mahdollisuuden työskennellä missä tahansa, fyysisellä läheisyydellä näyttää edelleen olevan suuri merkitys. Spontaani vuorovaikutus asiantuntijoiden kesken ei toimi yhtä hyvin Slackin random-kanavassa kuin kahvitauolla.
Pitkään jatkuva etätyö voi heikentää työntekijöiden tuottavuutta ja luovien ideoiden syntyä. Tämä ei heti näy esimerkiksi työllisyystilastoissa, mutta ajan myötä myyntituloissa. Pidemmällä tähtäimellä uusien ideoiden alentuneella tuotannolla voi myös olla vaikutuksia jopa tekijänoikeustuloihin.
Heikentyvätkö luovuus ja uuden keksiminen koronakriisin takia?
”Vuorovaikutus on jännä pysyvä lainalaisuus, jossa maantiede ratkaisee paljon. Teknologiaa kehitetään voimakkaasti klustereissa, jotka ovat paikallisia. Teknologisessa kehityksessä koronakriisi on aika lyhyt. En usko, että se ehtii juurikaan vaikuttaa. Enemmän vaikuttaa koe, jossa koko yhteiskunta on tällä hetkellä”, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.
”Kuinka paljon kokemukset osoittavat, että palvelut jotka oli ajateltu paikallisiksi, voivatkin toimia etänä? Kriisin teknologinen vaikutus tulee liittymään tähän.”
Kuusi selostaa, miten organisaatiot ovat tällä hetkellä pakotettuja toimimaan digitaalisesti. Tietotekniikkaan on investoitu valtavasti, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet kyseenalaisia. Nyt koronakriisistä jää käsiin paljon kokemuksia.
”Kuinka paljon kokemukset osoittavat, että palvelut jotka oli ajateltu paikallisiksi, voivatkin toimia etänä? Kriisin teknologinen vaikutus tulee liittymään tähän.”
Huoltoa ja korjausta
Palveluvientiä tehdään myös esimerkiksi huolto- ja korjauspalveluiden muodossa. Niiden osuus palveluviennistä on kuitenkin Etlan tuoreen raportin mukaan supistunut.
Palveluvientitilastoissa näkyvät ulkomailla tehdyt huolto- ja korjauspalvelut ainoastaan, jos suomalaista henkilökuntaa käytetään huoltotöiden tekemiseen. Jos esimerkiksi Koneen paikallisen tytäryhtiön henkilökunta hoitaa hissejä Espanjassa, tämä ei näy Suomen palveluvientinä. Huolto- ja korjaustoiminnan osuus Suomen palveluviennistä onkin siksi suhteellisen pieni.
Merkittävämmän osuuden (noin viisi prosenttia) Suomen palveluviennistä muodostavat tuotannolliset palvelut. Niillä tarkoitetaan palveluita, jotka suomalainen teollisuusyritys (sopimusvalmistaja) tekee asiakkaan lukuun. Suomalainen yritys ei siis tuota tavaroita, jotka se myy asiakkaalle, vaan tavalla tai toisella jalostaa asiakkaan omistamaa tavaraa.
Millä boostata palveluvientiä?
Vaikka palveluviennistä on muodostunut Suomen talouden yksi kivijalka, suurin osuus viennistä on kuitenkin edelleen perinteistä teollisuusvientiä.
Tero Kuusi puhuu viennissäkin diversiteetin puolesta.
”Suomen talous on aika monta kertaa historiansa aikana karahtanut siihen, että tuotantorakenne on ollut liian yksipuolinen. Idänkauppa romahti, Nokia romahti. Ehkä siinä on viisaus, että monipuolisuutta pitäisi vaalia.”
”Suomen talous on aika monta kertaa historiansa aikana karahtanut siihen, että tuotantorakenne on ollut liian yksipuolinen.”
Toisaalta Kuusen mukaan on kyse on siitä, kuinka moneen koriin pieni maa voi laittaa munia.
”En suosittele valikoimaan voittajia. Ennemminkin yrityksille pitäisi antaa mahdollisuus toimia ja kasvaa.”
Kuusen kommentti viittaa myös jo mainittuun Etlan julkaiseman tutkimuksen palveluviennistä ja sen julkisesta tukemisesta, jonka ovat rahoittaneet Palvelualojen työnantajat Palta ja Business Finland.
Tutkimuksen yksi, tosin paljon epävarmuutta sisältävä tulos oli, että yritystuilla ei näyttäisi olevan vaikutusta palveluvientiä harjoittavien yritysten menestymiseen. Tutkimuksesta ei kuitenkaan, tästä huolimatta, voi tekijöiden mukaan vetää sellaista johtopäätöstä, että palveluvientiyritysten tuet olisivat turhia.
Asiaan liittyy tilastollisia haasteita.
”Meillä ei ole kunnollista testiasetelmaa. Yrityksiä on vähän ja pitäisi löytää kaksi mahdollisimman samankaltaista yritystä, joista toinen olisi saanut tukea ja toinen ei. Suomessa tuki on myös toistaiseksi kohdistunut yrityksille, jotka ovat vieneet melko vähän ennen tuen saamista. Eli tuki on kohdistunut yrityksille, jotka ovat olleet palveluviennissä heikompia.”
Kuusen mukaan palveluvientiä auttavat samat taloudelliset hätäapukeinot kuin taloutta ylipäätään. Eli periaatteessa kaikki, mitä hallitus yrittää.
Palveluita täytyisi samaan aikaan kyetä tarjoamaan turvallisesti ja samaan aikaan luoda kysyntää.
Suomeen tarvittaisiin kiireesti lisää osaavaa työvoimaa. Joillakin aloilla kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan.
”Lisäksi Suomeen tarvittaisiin kiireesti lisää osaavaa työvoimaa. Joillakin aloilla kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan. Palveluvientiä on myös ohjannut voimakkaasti kotimainen regulaatio. Olisiko sääntelyä mahdollista tarkastella eri maiden välillä?” kysyy Kuusi.
Afryn Suomen maajohtajan Kalle Rasinmäen mukaan on hyvä, jos koronatuet onnistutaan kohdistamaan kriisistä pahiten kärsiville yrityksille. ”Me emme ole ensimmäisenä tukia hakemassa.”
Mitä itse toivoisit Suomen hallitukselta?
”Meille on tärkeää, että asiakkaillamme on vakaa liiketoimintaympäristö. Tämä voi liittyä esimerkiksi luvitukseen vaikkapa metsäteollisuuden hankkeissa. Toinen asia ovat joustavat työmarkkinat, jotta voimme tilanteen vaatiessa paikallisesti sopia asioista. Kriisissä se tarkoittaa, että esimerkiksi työvoiman tarvetta voi tarvittaessa sopeuttaa.”
Kirjoittanut Anne Moilanen.
Juttu on julkaistu MustReadissa 25.5.2020. Pääset tästä alkuperäiseen juttuun.
