Ruotsi ja Suomi ovat molemmat turvallisia maita. Molemmissa maissa on myös nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet, vakaa poliittinen ilmapiiri sekä suotuisa ilmasto palvelinkeskuksille.
-Ruotsi ja Norja ovat kuitenkin kahmineet viime aikoina runsaasti kansainvälisiä sopimuksia palvelinkeskusten sijoittumisesta, kertoo Telia Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Camilla Ekholm.
Merkittävä selitys Suomen huonoon houkuttelevuuteen on palveluyritysten korkea sähköverotus. Suuret palvelinkeskustoimijat maksavat Suomessa sähköveroa 14-kertaisesti ja pienet palvelinkeskukset 45-kertaisesti Ruotsiin verrattuna. Pienten yritysten välinen huima ero johtuu siitä, että Ruotsissa myös pienet, alle viiden megawatin keskukset pääsevät alennetun veron piiriin. Naapurissa on oivallettu, että toimialojen väliset rajat hälvenevät ja palveluvienti on tärkeä osa kauppapolitiikkaa.
Ruotsin ja Norjan lisäksi palvelinkeskusmarkkinoita kärkkyy myös tietotekniikan alalla edistyksellinen Viro.
Sähköverotus yhdenmukaiseksi
Suomessa palvelualan yritykset maksavat energiasta enemmän kuin perinteinen teollisuus. Pienet palvelualan yritykset maksavat erityisen korkeaa veroa siinäkin tapauksessa, että ne kuluttavat paljon energiaa suhteessa liikevaihtoonsa.
Palvelinkeskusliiketoiminta on juuri tällaista teollisuutta, vaikka keskusten energiatehokkuutta koko ajan kehitetäänkin. Jo nyt niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Esimerkiksi Telian Helsingin Pitäjänmäellä sijaitseva uusi palvelinkeskus lämmittää Ekholmin mukaan täydellä teholla toimiessaan noin 20 000 kotitaloutta.
– Haluamme olla mukana suomalaisen datan hallinnoinnissa ja kilpailla muiden Pohjoismaiden kanssa myös kansainvälisistä asiakkaista, Ekholm perustelee yhtiön toiveita sähköveron alentamiseksi.
Vaikka palvelinkeskukset eivät itsessään ole suuria työllistäjiä, ne tuovat välillisiä työpaikkoja ja kehittävät osaamista eli auttavat pysymään alan kehityksen kärjessä.
5G-verkot kaipaavat sovellusosaamista
Palvelinkeskuksia tarvitaan lisää alati kasvavan datamäärän hyödyntämiseen. Tarvetta lisäävät tulevat 5G-sovellukset. Esimerkiksi itseohjautuvan liikenteen ratkaisut vaativat palvelinkeskuksen kohtuullisen välimatkan päähän.
Tuore 5G-toimilupahuutokauppa saa Ekholmilta kiitosta.
-5G-lupaprosessi meni meillä maaliin parhaalla mahdollisella tavalla, ja muut maat ottavat nyt oppia Suomesta. Tästä suuret kiitokset Suomen viranomaisille!
Suomessa toimivat yritykset ovat päässeet hyödyntämään 5G-verkkoja tämän vuoden alussa ensimmäisen joukossa maailmassa. Ensimmäiset sovellukset ovat jo käytössä teollisuuden prosesseissa sekä yritysten sovelluksissa.
5G-verkon olennainen ero tähänastisiin verkkoihin on erityisesti luotettavuus ja vasteajan lyhyys. Lyhyt vasteaika parantaa muun muassa liikkuvan kuvan laatua ja tekee mahdolliseksi monenlaisen etäohjauksen ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen.
Kuluttajille tarkoitettuja 5G-puhelimia on luvattu kauppoihin loppuvuoden aikana. Laitteiden lisäksi tarvitaan sovelluksia – ja siis sovelluskehittäjiä. Heistä on nyt pulaa monella alalla.
Valokuidun vetäminen helpommaksi
Koska 5G-verkot tullaan rakentamaan ensin kaupunkeihin, valokuitu on edelleen keskeinen ratkaisu koko maan verkottamiseen. Tähän teleoperaattorit kaipaisivat helpotuksia esimerkiksi rakentamisen ja lupamenettelyyn osalta, sillä nyt pelkästään kuntien erilainen lupapolitiikka aiheuttaa operaattoreille paljon päänvaivaa.
Telia Finland on osa Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivaa Telia Company -konsernia. Telialla työskentelee Suomessa noin 4 000 henkeä, ja sillä oli vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta. Yhtiö tunnettiin aiemmin nimellä TeliaSonera.
