Työ & elämä: Lomakausi lähestyy – tunnetko vuosiloman käytännöt?

Lomakausi, lomanmääräytymisvuosi, lomanmääräytymiskuukausi… mitä pitikään ottaa huomioon? Vuosiloma-asioista herää usein kysymyksiä ja näin kevätkaudella onkin hyvä kerrata pelisäännöt lomista.

Laki antaa työntekijälle viisi viikkoa vuosilomaa. Loman pitäminen ei saa kuitenkaan jäädä työntekijän toimeliaisuuden varaan, vaan nimenomaan työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä pitää vuosittain lomaa vähintään lain säätämän vähimmäismäärän.

Työnantajan velvollisuutta huolehtia jokaiselle työntekijälle vuosittainen pitempi vapaajakso on syytä erityisesti korostaa. Myös Euroopan unionin tuomioistuin, joka tulkitsee EU-lainsäädäntöä, on viime vuosina painottanut työnantajan vastuun tärkeyttä. Työnantaja ei voi puolustautua vetoamalla esimerkiksi siihen, että työntekijä ei ole ilmoittanut, milloin pitäisi lomaa, tai että hän ei ole halunnut pitää lomaa. Työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä pitää lainmukaisen vuosiloman joka vuosi, viime kädessä vaikka vastoin työntekijän tahtoakin.

Miten vuosiloman ajankohta määräytyy?

Työnantaja päättää loman ajankohdan ja pituuden. Työntekijän toiveet loman ajankohdasta pitää kuulla ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan, mutta loman pitämisestä ei tarvitse päästä työntekijän kanssa sopimukseen eikä työntekijä voi yksipuolisesti ilmoittaa, milloin on lomalla ja kuinka pitkään.

Mielivaltaisesti työnantaja ei kuitenkaan lomia voi antaa, vaan laki säätää siihen selkeät puitteet. Esimerkiksi perinteinen neljän viikon kesäloma on annettava lomakaudella, joka on 2.5.–30.9. Viikon talviloma puolestaan pitää antaa ennen seuraavan lomakauden alkua.

Sekä kesä- että talviloma tulee antaa yhdenjaksoisena. Poikkeuksellisesti työnantaja voi jakaa kesäloman pidettäväksi useammassa kuin yhdessä osassa, jos se on aivan välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Sen sijaan talvilomaa työnantaja ei voi pilkkoa, mutta työntekijällä on puolestaan oikeus laittaa se säästöön myöhemmin pidettäväksi. Tietyissä rajoissa työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vuosiloman pitämisestä.

Vuosilomista säädetään vuosilomalaissa, mutta myös työehtosopimuksissa on usein määräyksiä vuosilomiin liittyen. Kannattaa siis aina tarkistaa oma työehtosopimus kaikkien vuosilomiin liittyvien sääntöjen varmistamiseksi.

Paljonko työntekijälle kertyy vuosilomaa?

Jos työntekijä on työskennellyt 31.3. tarkasteltuna keskeytymättä yli vuoden, kertyy hänelle 2,5 päivää vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli maksimissaan 30 päivää. Jos taas työskentelyä on kertynyt alle vuoden 31.3. tarkasteltuna, on kertymä kaksi päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. välinen ajanjakso. Jotta työntekijä ansaitsee lomanmääräytymiskuukaudelta vuosilomaa, on hänelle tullut kertyä 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää kalenterikuukauden aikana.

Jos työsopimuksella sovittu työpäivien tai tuntien määrä on jo itsessään niin alhainen, ettei 14 päivää koskaan täyttyisi, sovelletaan silloin 35 tunnin ansaintasääntöä. Silloin vuosilomien kertymiseksi riittää, että työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia lomanmääräytymiskuukauden aikana.