Meneillään oleva työmarkkinakierros käynnistyi takkuilevasti. Vientialojenkin osalta ensimmäinen sopimus syntyi vasta vuoden alussa, vaikka sopimuskausi oli päättynyt jo lokakuussa.
Laajemmin solmut keskeisten vientialojen neuvotteluissa ovat alkaneet purkautua vasta nyt helmikuussa. Ennakoidusti kierroksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen.
Kiky-tunneista keskusteltaessa huomio on kiinnittynyt enemmänkin muotoon kuin tarkoitukseen: Suomen kilpailukyvyn turvaamiseen.
Jumiutuneissa neuvotteluissa päästiin eteenpäin, kun 24 tunnin työajanpidennyksen sijaan alettiin etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kiky-sopimuksella saavutettujen kustannushyötyjen säilyttämiseksi. Muun muassa kemianteollisuudessa ja teknologiateollisuuden toimihenkilösopimuksessa kiky-työajanpidennys vaihtui vaikutuksiltaan samantasoisiin työaika- ja muihin järjestelyihin. Paperiteollisuudessa kikyn tilalle sovittiin muun muassa 24 tunnin lisäkäyntiajasta juhannukselle.
Alakohtaiset työehtosopimusratkaisut ovat askel oikeaan suuntaan. Eri toimialat ja yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin ratkaisut niiden kilpailukyvyn tukemiseen. Kullekin alalle sopivimmat ratkaisut löytyvät alan omista lähtökohdista käytävin neuvotteluin, eikä yhdelle toimialalle soveltuva malli ole suoraan sovellettavissa muualla. Kustannusvaikutuksiltaan sopimukset eivät kuitenkaan voi ylittää vientiteollisuudessa sovittua linjaa.
Palta neuvottelee noin 120 palvelualan työehtosopimusta tällä neuvottelukierroksella. Tavoitteenamme on viennin linjaa tukien tehdä omien alojemme tarpeisiin vastaavat työehtosopimusratkaisut, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä, kansantalouden kasvua ja työllisyyden paranemista sekä lisäävät mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.
Kirjoittaja on Paltan työmarkkinajohtaja.
