29.01.2021 -

Töitä tulevaisuuden tekijöille

Paltan viestintä

, ,

Kesätyö on usealle nuorelle tärkeä kiinnittymispiste työelämään. Kesätyöpaikoista kolmasosa on palvelualoilla ilman kauppaa. Koronakriisin vaikutukset ovat osuneet syvimmin palvelualoihin ja sitä kautta palvelualojen mahdollisuuteen tarjota nuorille ensikosketus työelämään, Paltan ekonomisti Lauri Vuori bloggaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi viime viikolla kesätyökyselynsä tuloksia. Kesätyöpaikkojen määrän odotetaan kasvavan viime vuodesta, jolloin koronan vuoksi kesätyöpaikkoja oli tarjolla vain noin 80 tuhatta. Viime vuosina kesätyöpaikkojen määrät ovat olleet parhaimmillaan yli 120 tuhatta. Kesätyöpaikkojen määrän lasku on ollut jyrkempää, kuin kesätyöiässä olevan ikäryhmän pieneneminen. 

Pienentyneet ikäryhmät ovat näkyneet 15–24-vuotiaissa viime vuosina. Ikäryhmän koko pysyi 650 tuhannessa 90-luvulta aina vuoteen 2013 asti, jolloin parhaassa kesätyöiässä olevien määrä alkoi tippua alle 610 tuhanteen. Ikäryhmän koon odotetaan väestöennusteessa kääntyvän kasvuun tällä vuosikymmenellä ja kasvavan vuoteen 2030, jonka jälkeen pudotus on entistä jyrkempi. Tämän ikäluokan pieneneminen tietää myös yhä pienempiä työikään siirtyviä ikäluokkia tulevaisuudessa. 

Työllisten määrä 15–24-vuotiaissa on kuitenkin pysynyt tasaisena viime vuodet. Työllisten määrän pysyessä samana ja ikäryhmän kutistuessa on se tarkoittanut nuorten työllisyysasteen kasvua. Työllisyysaste kasvoikin hyvin aina alkuvuoteen 2019 asti. Nuorten työllisyysaste kääntyi laskuun jo vuosi ennen kuin korona rantautui Suomeen. Viime vuoden aikana kyyti oli kylmää työmarkkinoilla erityisesti nuorille. 

Viime kevät ja kesä oli koronarajoitustoimien lisäksi poikkeuksellisen hankala kesätöitä hakevalle tai keväällä valmistuneelle ensimmäistä työpaikkaa etsivälle nuorelle. Tulevana keväänä yhä useampi nuori uhkaa olla samassa tilanteessa kuin vuosi sitten, kun koronapandemia ei ole hellittämässä. 

Nuorten 15–24-vuotiaiden työllisyysaste on ollut viime vuodet hieman yli 40 prosentin tasolla. Koko työikäisen väestön työllisyystavoitetta ei tule itsearvoisesti tavoitella kasvattamalla opiskelevien nuorten työllisyyttä. Nuorten päätoiminen työ on tuossa iässä olla koulussa, opiskella ja kasvattaa osaamispääomaa. 

Kun nuoren on aika siirtyä työelämään, on tämän siirtymän onnistumisesta syytä pitää huolta.

Kun nuoren on aika siirtyä työelämään, on tämän siirtymän onnistumisesta syytä pitää huolta. Hyvinvointivaltiolla ei ole varaa hukata ainuttakaan nuorta työelämän ulkopuolelle. Heikkenevä huoltosuhde on koronakriisin jälkeen jälleen akuutti hyvinvointivaltiota uhkaava tekijä. 


Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Tältä kirjoittajalta myös