Palta esittää, että EU:n elpymisrahat käytetään laajoihin digiuudistuksiin, tki-rahoituksen lisäämiseen ja kohdentamiseen palvelualoille sekä raideliikenteen sähköistämiseen ja nopeuttamiseen.
– Elpymisrahat tulee käyttää aidosti uudistaviin, kokoluokaltaan mittaviin ja vaikuttaviin hankkeisiin. Tuen pirstaloituminen on estettävä ja valintoja on uskallettava tehdä. Esimerkiksi raideliikenteen kasvattaminen ja sähköistäminen olisi merkittävä keino vähentää liikenteen kokonaispäästöjä matkalla hiilineutraaliuteen. Vaadittavilla infrainvestoinneilla olisi suuri vaikuttavuus ja ne voidaan käynnistää nopealla aikataululla, elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta toteaa.
”Raideliikenteen kasvattaminen ja sähköistäminen olisi merkittävä keino vähentää liikenteen kokonaispäästöjä matkalla hiilineutraaliuteen. Vaadittavilla infrainvestoinneilla olisi suuri vaikuttavuus ja ne voidaan käynnistää nopealla aikataululla.”
– Kriisi on aina myös mahdollisuus uudistua. Oikein käytettynä elpymisrahoitus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
Palvelutalous on merkittävässä roolissa Suomen nostamisessa jaloilleen. Yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 42 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja työllistävät yli puolet yksityisestä sektorista. Myös valtaosa uusista työpaikoista syntyy palveluihin. Suomen viennin kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut palveluviennistä 2000-luvulla, ja palveluvienti kattaa kolmanneksen Suomen bruttoviennin arvosta. Digitaalisten palveluiden kysyntä Suomessa ja maailmalla tulee nousemaan entisestään tulevaisuudessa, kun etänä toteutettavat ratkaisut yleistyvät ja jäävät käyttöön.
Suomi ylös tuottavuuskuopasta
OECD:n mukaan Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus, minkä taustalla ovat muun muassa alhaiset investoinnit aneettomaan pääomaan kuten tutkimukseen, kehitykseen, ohjelmistoihin ja tietokantoihin.
OECD:n mukaan Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus, minkä taustalla ovat muun muassa alhaiset investoinnit aneettomaan pääomaan kuten tutkimukseen, kehitykseen, ohjelmistoihin ja tietokantoihin.
– Esimerkiksi Ruotsissa aineettomaan pääomaan on investoitu merkittävästi enemmän, ja siellä työn tuottavuuden kasvu on syntynyt etenkin yksityisissä palveluissa. Myös Suomessa tulee varmistaa korkean arvonlisän palveluiden edellytykset menestyä panostamalla etenkin digitalisaatioon ja palveluvientiin. Tuottavuuden nostamisen ja elinkeinorakenteemme monipuolistamisen tulee olla tuen jakamisen keskeinen prioriteetti, Rauhamäki sanoo.
Suomen hallitus on linjannut, että EU:n elpymisrahoitus käytetään kestävän kasvun ohjelman painopisteiden mukaisesti muun muassa digitalisaation vahvistamiseen, talouden vihreään siirtymään, Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan.
Palvelualojen ehdotus: elpymisrahoilla digispurtti ja vihreä siirtymä raiteille
1. Lisätään rahoitusta elinkeinorakenteen ja viennin monipuolistamiseen – tuplataan palveluvienti.
Perustetaan uusi Business Finland -vetoinen tki–toimenpideohjelma, jossa toimenpiteitä ja rahoitusta ohjataan aineettomaan pääomaan eli tutkimukseen, kehitykseen, ohjelmistoihin ja tietokantoihin etenkin palvelualoilla, jotta Suomen elinkeinorakennetta saadaan monipuolistettua ja tuottavuutta kasvatettua.
Käynnistetään palveluvientiohjelma, joka tavoittelee palveluviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Luodaan vientistrategia, jolla edistetään suomalaisosaamisen ja ratkaisujen markkinointia sekä myyntiä globaaleille B2B- ja B2C-alustoille kuten Netflix, Apple ja Microsoft.
200 M€.
2. Tehdään rohkea digispurtti.
Vauhditetaan taloushallinnon digitalisointia ja talousdatan parempaa hyödyntämistä siirtymällä reaaliaikatalouteen ja tekemällä Suomesta reaaliaikatalouden edelläkävijämarkkina. Digitalisoidaan kaikki viranomaispalvelut kansalaisille ja yrityksille, erityisryhmien tarpeet huomioiden.
Lisätään digitaalisten oppimisympäristöjen ja digitaalisen opetustarjonnan hyödyntämistä kaikilla koulutusasteilla. Toteutetaan jatkuvan oppimisen tueksi julkinen tekoälyä hyödyntävä digialusta, joka kokoaa jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen ja ehdottaa käyttäjälle sopivia täydennyskoulutuksia ja työpaikkoja.
150 M€
3. Toteutetaan vihreä siirtymä raiteille.
Nopeutetaan raideliikennettä, sähköistetään rataverkko ja parannetaan tavaraliikenteen raideyhteyksiä täsmäinvestoinnein.
Korjaamalla huonokuntoisia, liikennettä hidastavia rataosuuksia ja puutteita raideyhteyksissä voidaan saavuttaa noin 1,8, miljoonan tunnin matkustajien aikasäästö ja noin 20 miljoonan euron vuosittainen kansantaloudellinen hyöty. Raideliikenteen sähköistämistä jatkamalla ja tavaraliikenteen infrapanostuksilla kuten road-to-rail ja sea-to-rail-yhteyksillä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja kasvattaa raideliikenteen osuutta tavaraliikenteessä.
600 M€.
Lisätiedot:
