Palvelualojen työnantajat PALTA
Helsingin seudun kauppakamari
Sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten apu tai palvelut ovat yrityksille merkittävämpiä henkilöstön rekrytoinneissa kuin julkisten työvoimapalvelujen apu tai palvelut, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin ja Palvelualojen työnantajat Paltan selvityksestä. Selvitys perustuu niiden jäsenyrityksille tekemään kyselyyn ja käyttäjähaastatteluihin.
Vastausten keskiarvo. Vastausvaihtoehdot: Merkittävä (3), kohtalainen (2), vähäinen (1), ei lainkaan (0). En osaa sanoa vastauksia ei huomioida keskiarvossa.
Helsingin seudun kauppakamari ja Palvelualojen työnantajat Palta selvittivät, mitä odotuksia ja tarpeita yrityksillä on julkisilta työvoimapalveluilta, eli esimerkiksi TE-toimistojen työnantajapalveluilta. Julkiset työvoimapalvelut sisältävät palveluja sekä työnhakijoille että työnantajalle.
Yritykset arvioivat julkisten työvoimapalvelujen palvelut tai avun henkilöstön rekrytoinneissa on vähäiseksi. Yritykset arvioivat sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten avun ja palvelut rekrytoinnissa merkittävimmiksi kuin julkisten työvoimapalvelujen avun tai palvelut.
Yritykset eivät kyselyn mukaan myöskään tunne julkisia työvoimapalveluja. Yli puolet kyselyyn vastanneista työnantajista kaipaa erityisesti tietoa ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista.
”Julkisten yritys- ja työnantajapalvelujen hintalappu on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Jos yritykset eivät tunne ja löydä näitä palveluja, on palvelu epäonnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä. Tärkein yksittäinen teko on parantaa välittömästi palvelujen löydettävyyttä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Vastausten keskiarvo. Vastausvaihtoehdot: 5 (erittäin tyytyväinen) – 1 (ei lainkaan tyytyväinen). En osaa sanoa vastauksia ei huomioida keskiarvossa.
Myös yritysten käyttämiä palvelukanavia selvitettiin. Julkisin varoin tuotettu TE-palvelujen Työmarkkinatori ei vastaa yritysten tarpeisiin, sillä avointen paikkojen ilmoittaminen ja työntekijöiden hakeminen koetaan Työmarkkinatorilla vaikeaksi. Työmarkkinatoria arvioivat käyttäjähaastatteluissa kolme työnantajaa, jotka olivat kokeneita palvelun käyttäjiä. Kaikilla haastatelluista oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
”Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi kuulla aktiivisesti yritysten ja työnantajien tarpeita. Nykyisellään Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin, sillä sen käytettävyys on heikko ja esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien tarpeisiin se ei vastaa ollenkaan. Tilanne on turhauttava, koska Työmarkkinatoriin on satsattu vuosien varrella paljon yhteiskunnan resursseja”, sanoo Palvelualojen työnantajien Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Selvitykseen osallistuneet työnantajat kokivat, että julkisten työvoimapalveluiden tulisi auttaa yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielitaidon edistämisessä.
Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistus on suuri: julkisten työvoimapalvelujen tuottamiseen käytetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Yrityspalvelujen kokonaisuus on jäänyt uudistuksessa vähäiselle huomiolle. Uudistuksessa syntyy 45 työllisyysaluetta. Helsingin seudulle työllisyysalueita syntyy kaikkiaan yhdeksän. Työssäkäyntialue on todellisuudessa merkittävästi laajempi.
Jos työllisyyttä halutaan parantaa, on yritys- ja työnantajapalvelujen laatuun ja löydettävyyteen satsattava. Helsingin seudun kauppakamari ja Palta odottavat Suomen hallitukselta koordinaatiota ja uudistuksen vaikuttavuuden aktiivista seuraamista, jotta korjausliikkeitä voidaan tarvittaessa tehdä.
Näin kysely tehtiin
Selvityksen aineisto koostuu Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan jäsenille lähetetystä yrityskyselystä sekä Työmarkkinatori-palvelun käyttäjähaastatteluista (3 kpl). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
Kyselyyn vastasi 266 yritystä. Kysely toteutettiin internetlomakkeella aikavälillä 21.-27.3.2024. Kysely lähetettiin Helsingin seudun kauppakamarin sekä Paltan jäsenyrityksille. Selvityksen toteutti Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan toimeksiannosta Mikko Kesä Oy.
Lisätiedot
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, milka.kortet@palta.fi, +358 50 569 7856
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@chamber.fi, +358 40 536 0954
